Ajokoirajalostuksen tehtävänä on kehittää suomenajokoirastamme mahdollisimman hyvä käyttökoira (jänis sekä kettuajuri) ajokokeiden sekä näyttelyiden pohjalta. Näyttelyt ja ajokokeet eivät sinällään ole ainut keino jalostuksen eteenpäin viemiseksi, kuitenkin ne ovat muodostuneet ainoiksi luotettaviksi mittareiksi arvioitaessa sitä, millaisia yksilöitä tulisi käyttää jalostuksessa ja millaisia taas ei…

Valitettavasti ajokoirajalostus ei ole pystynyt (eikä pysty) huomioimaan / hyötymään ns. "reppumiesten" (ei kenneltoiminnan harrastajien) käytössä olevasta jalosta käyttöpääomasta siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät ajokoirilla vain metsästävät (huom. ei koe / näyttelyharrastajat) pysty antamaan ajokoirajalostukselle sitä TODISTETTAVAA tietoa ajokoiristamme, vaikkakin lähestulkoon jokainen metsämies väittääkin oman koiransa olevan juuri se yksilö, jota tulisi käyttää jalostukseen. Ajokoirajalostus tarvitsee kehittyäkseen siis TODISTETTAVAA TIETOA ja tässä suhteessa sitä palvelee vain näyttely / koetoiminta! Vain se, mikä on "kirjojen ja kansien välissä" pääosiltaan huomioidaan jalostuksessa, koska se on ainut totuudenmukainen mittari, jota hyväksikäyttäen voidaan rotua kehittää…

Ajokoirajalostuksessa siis näin ollen määrääviksi tekijöiksi muodostuvat ne alan harrastajat, jotka käyttävät ajokoiriansa näyttelyissä ja ajokokeissa ja toisarvoiseksi jää tällöin metsästäjien omien koiriensa kehumiset, ne kun eivät ole mitenkään todistettavissa, vaikka koira todella olisikin rotunsa huippuyksilö. Juuri edellä mainitun tosiasian tähden pyritään ajokoiraharrastajiemme piirissä innostamaan harrastajia niin ajokokeisiin kuin näyttelyihinkin mukaan koiriensa kanssa…

Ajokoirajalostus on kuitenkin vain pyrkimys kehittää uljasta suomenajokoirarotuamme, eikä se siis näin ollen ole mikään täydellinen saatikka aukoton projekti, josta parhaana osoituksena on aina tietyin väliajoin muuttuvat niin koe kuin näyttelysäännötkin. Vaikka ajokoirajalostuksen aurinko onkin paistanut maassamme varsin kirkkaasti, josta osoituksena tämänhetkinen uljas ajokoirakantamme (joka ollaan pitkällä ja uutteralla jalostustyöllä saatu), niin kuitenkaan aurinko ei ole "jostain kumman syystä" päässyt vielä paistamaan "täydeltä terältään"…

Syitä on varmasti monia, mutta todellisuudessa suurimpia syyllisiä eivät ole suinkaan ns. reppumiehet, jotka eivät anna omaa panostaan jalostusta varten, vaan suurimpia syyllisiä ovat innokkaat koe / näyttelyharrastajat omien ahdasmielisten näkemystensä tähden tehden ajokoirajalostuksesta ihmisten keskinäistä suhdepeliä valiten jalostukseen vain sellaisia koiria, joiden isäntien kanssa ei vielä ole mennyt "sukset ristiin"…

Näin ajokoirajalostuksesta ollaankin tehty ihmisten välistä suhdepeliä ja tällöin tärkeimmiksi tekijöiksi eivät enää olekaan muodostuneet ajokoirayksilön ominaisuudet, vaan ajokoirien isäntien ominaisuudet. Liian usein kuulee alan harrastajien lausuvan seuraavanlaisia lausahduksia:

Jos ajokoirajalostus ei pääse edellä mainituista valitettavista ilmiöistä pikaisesti eroon, ei se palvele enää jalostusta ollenkaan ja takuuvarmasti tällaisella "suhdepelillä" ei ainakaan kohoteta ajokoirakantamme mainetta saatikka metsästyksellisiä ominaisuuksia. Tärkeimmällä sijalla ei tulisi kenelläkään alan harrastajalla olla se, keneltä koira ostetaan tai kenen urosta käytetään omalle nartulle, vaan MITKÄ OVAT KOIRAN OMINAISUUDET JALOSTUKSELLISESTI…

Toisaalta sama "pärstäkertoimen" mukaan koiran valitseminen tuntuu olevan vallalla myös ns. reppumiesten keskuudessa, mutta tällä ei ole niinkään suurta merkitystä, koska eihän heidän koiriansa kuitenkaan koskaan (riippumatta siitä ovatko ne huonoja vai hyviä), käytetä ajokokeissa saatikka näyttelyissä…

Pidetään ajokoirajalostus ajokoirajalostuksena ja täten toisarvoisena asiana ihmissuhteet, mikäli aiomme jalostaa ajokoirarotuamme eteenpäin!

Paluu etusivulle