Mitä kuuluu Allu?
Porkkanaa kuluu ja päiväunet maittaa, mutta mitäpä tuumi omistaja?
Pupupelko on vielä työnalla, edelleen jalat nousee korkealle kun
kani tulee vastaan. Mutta uskon sen olevan työstettävissä. Ja jo
olemassa oleviin tottuu, kunhan ei kovin montaa lisää hanki niin ehkäpä
tästäkin selvitään. Vaan kaneilta tuntuu kovin olevan eriävä mielipide
laumansa koosta, etenkin Allulla ja Kovalla. Tämän mielipiteensä he
toivat julki eräänä iltapäivänä kun koulusta kotiuduin. Tietokoneelle
kovin yritin tietäni löytää, mutta matka jäi kesken kanihäkin kohdalla,
siellä oli pesä.
Mielessäni kelasin takaisin siihen hetkeen jonka johdosta tämä pesä
oli syntynyt. Se oli myöskin koulupäivä kun taas kotiuduin väsyyneenä.
Muksu viiletti kuraset haalarit päällään oitis olohuoneeseen kanin
kimppuun, äänistä päätellen. Kenkiä jaloistani repiessäni huutelin
perään että antaisi sen Allun olla. Yllätyksekseni keittiöistä loikkii
iloisesti korvat heiluen Allu kuin kysyäkseen mitä mä nyt oon tehny.
Jos penska ei lässytä Allulle, kenelle se sitten lässyttää?! Olohuoneen
lattialla on Kova litistettynä reiluun halaukseen. Kova? Kanihuoneessa
on häkki auki, ovat keskenään temmeltäneet parhaassa tapauksessa monta
tuntia. Muuten ei olisi ongelmaa, mutta kun sattuvat nyt olemaan vain
uros ja naaras. Pikasesti puhelinta käteen ja soittoa eläinlääkärille.
Ikävä kyllä kaneille ei ole jälkiehkäisyä, saan kuulla. Tuloksia voinen
odotella kuukauden kuluttua, jos niitä on tullakseen.
Tulee koulukiireitä, joulu, uusivuosi, jotenkin kaiken keskellä
onnistun unohtaman koko päivän. Kunnes seison häkin jonka sisältä
löytyy karvapesä vieressä, tuo päivä on kummasti taas mielessä. Kova
synnyttää, se on selvää. Kädet täristen revin tupakki askia auki ja
yritän hädissäni soittaa apujoukkoja. Tupakin jälkeen saan apujoukkoni
kiinni, joka ei tunnu tuon taivaallista ymmärtää sepustuksestani. Kova
synnyttää juuri nyt mun silmieni edessä. Alta näkyy liikettä. Viimein
puhelimen päässä ymmärretään puheluni syvin tarkoitus ja luvataan
autoilla laskemaan lapsosia ja samalla käsketään rauhottua. Rauhottua,
nyt? Ei käy päinsä, mun nuori naaraani vääntää parhaillaan poikasia ja
mun pitäisi rauhottua. Kaikkea sitä kuulekin.