Salatut Eläimet syntyi noin vuoden 1994 aikana Otanmäessä. Tuona vuonna eräänä talvisena maanantaina muskaria pitäessään Juha oli laatinut muskarilaisille omasta mielestään oikein hienon ja monipuolista lapsellista ajattelua kehittävän pupujussitehtävän ennen "Jääniksellää pitkät korvat" -laulua: Juha laittoi ruskeasta kankaasta tehdyn jäniksen pienen lastenjakkaran alle, peitti sitä vielä pyyheliinalla ja kysyi muskarilaisilta, että "minkäslainen eläin tämä tämä jänis oikein on?" Omasta mielestään Juha oli keksinyt niin hyvän kysymyksen, että kysyi sen vielä uudestaan: "Minkäslainen eläin tämä tämä jänis oikein on, kun on mennyt tuolla tavalla piiloon?" Tottakai muskarilaisten olisi pitänyt Juha mielestä vastata, että "arka", koska näin Juha oli asian miettinyt. Ihan selvästi arka eläin - arka kuin mikäkin... jänis. Mutta siihen ne haaveet arasta eläimestä jäivät, kun eräs muskarilainen tyttö katsoi Juhan piilottamaa pupujussia ja sanoi: "Se on ihan selevästi salattu elläin..." Niinpä tietysti, SALATTU ELÄIN:hän se jänis on! Juhakaan ei ollut tuota keksinyt, vaikka oli tuolloin melkein 30-vuotias ja oli kerinnyt lukemaan näistä jänisasioista jo useissa kouluissa, joissa yhdessäkään ei tosin oltu tätä lopullista totuutta koskaan kerrottu.
Siitä se lähti. Juha alkoi tutkia löytyisikö maailmasta muita SALATTUJA ELÄIMIÄ, joihin hän ei ollut koskaan aiemmin törmännyt. Ja löytyihän niitä:
aa) Esimerkiksi luita etsivä Vanha Vahtikoira, jolle luunkantotelineen keksiminen toi vuoden 1995 koirayrittäjätittelin.
bee) Pöllö, jonka MATALANPAIKANHIMO vie erikoisiin mataliin paikkoihin ja mm. laulamaan "Balladin matalaa torppaa!"
see) Villakoira, jolle LEMMIKKIHOTELLI tarjoaa vaikka mitä nauttivista koirakylpyhetkistä aina Raahenseudunnoutajan hyvään seuraan.
koira) HAPSIAINEN, jonka pienen pienet matkat takapihalla ovat maailman suurimpia ja parhaimpia Hapsiaismatkoja.
murisee) Sitten oli tietysti semmoinen tapaus kerran, että KOIRANI PANI HANTTIIN niin kovasti, että sitä piti oikein Kyllösen neuvojen avulla
koittaa saada liikkuvaksi. Siinä oli jos minkälaista änkkäröintiä, hanttarointia ja ärveltämistä, mutta tottakai turhaan...
Niin sitten kävi, että kun näitä lastenlauluja alettiin esittää, tuli orkesterin nimeksi ilman muita miettimisiä SALATUT ELÄIMET, mutta mietinnässä olivat sellaisetkin nimet kuin Äläkkäpölökkä, Suupiduupi ja Turvaylipäätylannoitesuihkuttaja ( josta muuten tuli sittemmin yksi lauluistamme ja joka on lisäksi Juhan ja Johanneksen tekemä runokirja, mutta kaikkein ensimmäiseksi se oli yksi Johanneksen 4-vuotiaana Lego-palikoista rakentama MAHTAVA HÄRVELI, jonka nimeksi Johannes ilmoitti "Turvaylipäätylannoitesuihkuttajan"). Eihän sitä toki tiedä, vaikka joskus ottaisimme nuo muutkin nimet vuorostaan käyttöön - ovat ne niin hyviä. Semmoinen noiden kaikkien yhdistelmänimikin olisi tosi mahtava. Miltä kuulostaisi, kun tirehtööri kuuluttaisi arvokkailla kutsuilla: "Arvoisat lapset, tänään täällä teille esiintyy suoraan Suomesta
"Salatut Turvasuupiduupiylipäätyäläkkäpölökkälannoitesuihkuttajaeläimet !"
Se tuo Marsu Nyymanni syntyi sillä tavalla hauskasti, että Tatu piirsi tosi pienenä poikana kuvan lemmikkimarsustaan ja kyllä sen piirtämiseen menikin aikaa. Toisaalta kannatti kovasti, sillä Marsu Nyymannista tuli tosi kiva tyyppi. Kunnon marsu, josta kertoo eräs laulu, jonka nimi on MARSU NYYMANNI. Siinä Marsu Nyymanni haaveilee järven rannalla souturetkestä kauas järven selälle, mutta milläpä se veneetön marsu järvelle pääsisi ja siksi se sulkee silmänsä ja kuvittelee itsensä järvelle soutamaan aivan kuin lentäisi tuulessa.