Etusivu

Historia

Koostumus

Julkaisut

Kuvia

Keikkailee

Ohjelmistoa

Harrastuksia

Linkkejä

 

 

***************************************************************************************************
Studiopäiväkirja 14.11. - 23.12.2002

***************************************************************************************************

Syksyn aikana alkoi selkiytyä ajatus, että tehdään levy täysin omasta biisimateriaalista. Avuksi kaivettiin vanhat VINTIÖ-alkuajoista saakka mukana pyörineet "Rytmitrio" ja "Hei Mama". Edellisenä keväänä säveltämästäni Otanmäkimusikaalista jäi sopivasti pois biisi "Nyt mie kohta (lähen täältä)", josta VINTIÖT harjoittelivat hurjan blues-vetäisyn. "Sikin Sokille" kaveriksi harjoiteltiin "Tsiidi Tsiidi" (=eräs vanha hidas slide-bluesini), josta tehtiin äärimmilleen nopeutettu, huuliharpulla maustettu rock-ralli. Kolme viikkoa ennen studioaikaa tein sanat erääseen yhden soinnun C-duuriboogiekaavaharjoitukseen, jota VINTIÖT olivat soittaneet jo kolme vuotta. Biisiin lisättiin toinen sointu (G) ja Chevrolet-kuorolla varustettu kertosäe "Meitä ei pitele mikään!"  Biisi sai tämän myös nimekseen, vaikka se kulki viime metreille saakka nimellä "Puolentoistakilon ruuvipenkki". Levyn ainoa "lähes" instrumentaalibiisi on Wiikarit  -orkesterilta peritty "Tunnari", jonka VINTIÖT saivat uusiin kuosiin kitarariffiä muokkaamalla. Tässäkin biisissä Chevrolet-kuoro pääsee loistamaan. Rocklevyn slovariraidaksi päätettiin lainata Salatuilta Eläimiltä "Kuu" -biisi, johon tein kertosäkeen sanat valmiiksi vasta kolmea päivää ennen nauhoituksia. Siitä tuli aika etno-biisi ja se poikkeaa täydellisesti levyn muusta materiaalista ja on aika rauhoittava päätöskappale.

14.11. studiolle matkusti koko bändi soittimineen ja pohjat pistettiin talteen lähes rutiinilla. "Tsiidi tsiidi" -biisiä pohjitettiin kolme kertaa, kun Johanneksen mielestä komppikäsi oli kahdessa eka vetäisyssä liian löysällä. Samoin tehtiin "Meitä ei pitele mikään" ja "Kuu" -biisien kanssa, joiden toinen otto jäi levylle pohjiksi. Muiden kanssa tahti oli nopeampaa ja niistä tuli ns. yhden oton biisejä aika helposti. Viimeisenä tallennettiin singleksi ajateltu "Pikkuveli" -biisi, joka on  Noitalinna Huraa:lta lainattu kappale. Pohjien tekoon kului aikaa noin kuusi tuntia.

21.11. studiolle matkusti edelleen koko bändi ja tällä kerralla laitettiin talteen kitarakompit ja -soolot, bassokuviot, kosketinsoitinpohjat ja Chevrolet -kuoron osuudet biiseihin: "Tunnari", "Meitä ei pitele mikään!", "Rytmitrio", "Nyt mie kohta(lähen täältä)" ja "Hei mama". Aika lailla näistäkin tuli yhden oton raitoja. "Kuu" oli biiseistä niin tuore, että sen kuvioita tehtiin kutakuinkin tunnin verran yhteensä. Kitaroiden,  basson ja urkujen / syntikoiden äänityksiin kului aikaa minimaalisen vähän, kun Perttu, Erkki, Kari ja Henkka hoitivat osuutensa ammattimaisin ottein.

"Meitä ei pitele mikään!" -nauhoituksessa Erkki vetäisi "hatusta" puolentoistakilon ruuvipenkin, joka ainoastaan tuplattiin ja se jäi levylle sellaisenaan ilman ulkoista efektisekakäsittelyä. Chevrolet -kuoro lauloi tähän taustalaulut sellaisella voimalla ettei ollut koskaan aiemmin niin laulanut.

"Nyt mie kohta lähen täältä" sai mausteeksi Chevrolet -kuoron kävelyosuuden, joka kuuluu ihan biisin alussa ja väliosassa ennen viimeisiä säkeistöjä. Mukana ovat myös taputuskuviot, jotka kuoro läpsytteli mallikkaasti kuin yhdestä käpälästä.

"Hei mama" sisältää Chevrolet -kuoroa neljä kertaa äänitettynä. Mukana on ns. normaali Chevrolet -kuoro (tuplattuna) sekä korkealta / kimeästi laulava Chevrolet -kuoro (myös tuplattuna).

"Rytmitrio" on taustalaulujen osalta kaikkein osallistuvin. Biisiä on vuosien varrella laulettu niin paljon, että kertosäkeen vaatimat sävelet suorastaan karkasivat Chevrolet -kuoron suusta ja kuulostavat enemmän kuin antaumuksellisesti lauletuilta.

 

25.11. mukana olivat Johannes, Tatu ja Perttu. Nyt äänitettiin taustalauluja ja muutamia kosketinsoitinosuuksia. "Tsiidi tsiidi:n" äänitettiin loistavat pienennetyn Chevrolet -kuoron osuudet, joissa Tatu heittää biisiin mukaan kuuluisan "Kerkesinpäs!" -lauseensa ja lopputsiideihin raisut huutoefektinsä.

"Rytmitrion" kertosäkeeseen laitettiin mukaan ihan oikeat rytmitriosoittimet eli kastelukannu, sinkkiämpäri + kärpäslätkät, cabasha, quiro + juuriharja, minitamburiini (siis tosi pieni) sekä rytmimuna. Nämä kummajaiset kuuluvat kevyesti kuuntelemalla kertosäkeen taustalla kitaroiden ja syntikan alta.

"Kuu" -biisiin Johannes soitti djemberytmit valmiin taustan päälle alusta loppuun yhdellä otolla.

Lauluosuudet menivät purkkiin hyväksi havaitulla "kerralla sisään" -menetelmällä. Joitain pieniä korjauksia tehtiin muutamiin biiseihin. Tälläkin kerralla eniten aikaa otti "Kuu", josta tuli lopulta hienon hauras, mutta samalla syviä saundeja sisältävä yli viiden minuutin mittainen arktisia sävyjä sisältävä teos.

"Nyt mie kohta (lähen täältä)" on koko levyn "rootsein" biisi. Treeneissä Perttu ei ollut laulanut sitä koskaan, mutta oli toki kuullut sen allekirjoittaneen laulamana kymmeniä kertoja. Studiolla oli siis edessä Pertun ensimmäinen laulukerta kyseisestä biisistä. Rec -nappi pohjaan ja menoksi... ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, on levyllä kuultava versio yhtä pientä sanakorjausta lukuunottamatta yhdellä otolla taltioitu ensiesitys!!!  This is BLUES!

20.12 studiolla ei ollut mukana yhtään bändiläistä. Tällä kerralla nauhoitimme Dobrointron  ja lisäksi vielä Lucky-7                           -slidekitarasoolon  "Nyt mie kohta (lähen täältä)" -biisiin. Dobro äänitettiin terassimenetelmällä eli se on otettu sisään yhdellä mikillä viiden sentin päästä peltilaatikosta. Slidesoolosta tein tarkoituksella kaavasta poiketen lähes identtisen säkeistön laulumelodian kanssa.

"Tsiidi tsiidiin" laitettiin huuliharppusoolo Astaticin + Fender Blues Deluxen avulla. Hyvillä kuulokkeilla voi kuulla kuinka huuliharppu kilahtaa mikkiin soiton alkaessa. Tämä soolo otettiin sisään toisella otolla.

 

"Kuu" -biisiin laitettiin Pertun vihellyssoolon jatkeeksi haaveileva huuliharppumelodia tunturimaisella kaiulla varustettuna. Tätäkin piti testata ensin nauhalle kerran ja toinen otto jäi levylle.

Matinheikin Juha miksaili levyä jo tuolloin perjantaina ja viimeisteli työn lauantaina. Viimeiset kädenpuristukset hyvin hoidetusta äänitysessiosta tapahtuivat samana iltapäivänä ja näiltä osin levy oli siis studiotyöskentelyn osalta valmis.