" Mätämunia, komisario Palmu! "
OLI hyytävä maaliskuinen iltapäivä. Hiljaisten seiväshyppääjien
kerho
kokoontui ravintola Old Skipper´sissä, Viiskulmassa. Lyhyen
palaverin
jälkeen nelikko vääntäytyi kohti kierroksen ensimmäistä kohdetta,
Bruno
Rygseckin
villaa Engelinaukio 8:ssa. Hiljaisten seiväshyppääjien kerho oli
suuresti
kunnioittamansa komisario Palmun jäljillä ja se oli vieraileva tuon
päivän
aikana erinäisillä murhapaikoilla ja muissa Palmun
tutkimuksiin
läheisesti
liittyvissä kohteissa.
Bruno Rygseck, Helsingin sekalaisen rahaylimystön
pahin mätämuna, oli
päätynyt murhattuna omaan kylpyammeeseensa - tai
uima-allasta se kyllä
Bruno Rygseckin huvila
kokonsa puolesta enemmän muistutti. Kerhon jäsenet pähkäilivät talon
portin
äärellä
ja panivat merkille, että portin B ja R -kirjaimet oli joku
poistanut.
Lättähatutko? Ylioppilas Aimo Rykämö suostui poseeraamaan hetken
lehtimies
Nopsasen kameralle haukkuen kuitenkin kuvaajaa böbiksi. Nelikko
tarkasti myös
talon takapihan, jonne talon miespalvelija Butler oli
haudannut neiti Amalia
Rygseckin kissan. Takapihallakin oli tehty muutoksia
sitten viime näkemän.
Kerrotaan muuten erään elokuvaohjaaja Kassilan asuneen
60-luvulla
Engelinaukiolla.
Patikka jatkui kohti rouva Skrofin asuintaloa Merikatu
7:ssä. Myös tämä
rouvapolo päätti päivänsä murhaajan toimesta. Häntä ei tosin
hukutettu vaan
hänet myrkytettiin kaasulla. Talon julkisivu oli sellainen
kuin kerho
muistelikin sen olevan. Retkue siirtyi talon takapihalle, ja
etsi
haukankatseillaan parveketta, jota murhaaja oli käyttänyt
poistuessaan
murhapaikalta. Oli hänen täytynyt olla melkoinen akrobaatti, kun
oli päässyt
parvekkeelta katolle! Niiden välinen matka kun on melkoinen.
Saarnaaja
Mustapää jouduttiin lopulta kirjaimellisesti raahaamaan pois
takapihalta.
Tuomari Lanne, saarnaaja Mustapää ja ylioppilas Rykämö
rouva
Skrofin
murhaajan pakoreitin varrella
Hänen katseensa oli ollut kuin naulittuna Skrofien ikkunaan, jossa
hän
toivoi näkevänsä edes vilauksen rouvan kauniista Kirsti-tyttärestä.
"Kirsti,
minä opetan sinut ymmärtämään", hän mutisi itsekseen haikea ilme
karuilla
kasvoillaan.
Laivanvarustajankatu 10:n porttikongista löytyi
rautaovi, jota kautta
murhaaja oli luikkinut yönkähmässä kohti lähelle
parkkeeraamaansa
urheiluautoa. Kellään hiljaisista seiväshyppääjistä ei
sattunut olemaan
taskunpohjalla rautanaulaa, jolla oven lukon kuulemma olisi
saanut helposti
ronkittua auki. Tässä vaiheessa ylioppilas Rykämö tarjosi
tovereilleen
absinttia, joka on hirveää myrkkyä. Kerrotaan muuten erään
kirjailija
Waltarin asuneen läheisellä Tehtaankadulla.
KERHO jätti
Eiran kaupunginosan taakseen ja alkoi tuomari Lanteen johdolla
nousta
rinnettä ylös kohti Tähtitorninmäkeä. Siellä tähtiputkimies Fredrik
Nordberg
oli menettänyt henkikultansa saatuaan päähänsä iskun jollain
tylpällä
esineellä. Ryhmä ihaili hetken maisemia ja tuomari Lanne pisti
Tähtitorninmäellä
mukananaan tuomansa kiikarit kiertämään. Kiikareilla näkyi selvästi
jälleen
eräs henkirikoksen näyttämö, nimittäin majuri Vadenblickin
kaupunkiasunto
Rahapajankatu 1:ssä - tarkemmin sanottuna asuntoon liittyvä
parveke, jolta
Vadenblick tyrkkäsi alas rouvansa kohtalokkain
seurauksin.
Poliisilaitos Aleksanterinkatu 22-24:ssä oli kierroksen seuraava
etappi.
Senaatintorin ilmapiirillä oli sieluja kohottava vaikutus, ja seurue
oli
kuulevinaan korvissaan komeaa kuorolaulua. Ikäänkuin poliisikuoro
olisi
laulanut laulua "Vanno´os pyhä vala"!
Runebergin patsas
Pohjoisesplanadi 29:ssä toi kerholaisten mieliin
pöyristyttävän yöllisen
tapauksen, jossa humaltuneet taidemaalari Kurt
Kuurna ja kilpa-autoilija
Kaarlo Lankela häiritsivät erästä kotiinpalailevaa
herrasmiestä. Lankela vei
vieläpä mieheltä hatun päästä, kiipesi ylös pitkin
patsasta ja asetti hatun
kansallisrunoilijamme kiviselle kaljulle. Mutta
Lankelahan onkin sukunsa
musta lammas, jos välttämättä haluamme välttää
sanaa mätämuna!
Mutta nyt
oli herraseurueen aika päästä lämmittelemään ja niinpä läheisen
Hotelli
Kämpin baari sai laadukkaita asiakkaita. Tuomari Lanteen mieleen
Hotelli Kämp
muistui, kuinka etsivä Kokki esitti näissä tiloissa oivallisesti
kappaleen
"Silmät tummat niinkuin myrskyinen yö". Olutkolpakot maksoivat
Kämpissä
muuten noin 37 vanhaa rahaa.
VIRKISTYSHETKEN jälkeen oli aika
astua raitiovaunuun, joka vei Hiljaisten
seiväshyppääjien kerhon aina Töölöön
asti ja
siellä Kokki´s Club -ravintolaan Runeberginkatu 55 A:ssa - viettämään
uutta
virkistyshetkeä. Mainittu Kokkihan ryhtyi aikanaan
ravintoloitsijaksi
jätettyään etsivän toimen. Useimmat taitavat tuntea tämän
ravintolan tosin
eräällä toisella nimellä.
Tuomari Lanne ja ylioppilas Rykämö Kokki´s
Clubilla
Kurt Kuurnan taiteilijakoti Mechelininkatu 7:ssä on
50-lukulaista
arkkitehtuuria komeimmillaan. Kerrotaan lisäksi kirjailija
Waltarin asuneen
joskus myös tämän osoitteen lähituntumassa Tunturikadulla.
Hiljaisten
seiväshyppääjien kerhon tutkittua Kuurnan talon näyttävät
kierreportaat,
joissa tämä yritti itsemurhaa, alkoivat sen rivit yllättäen
harveta.
Ylioppilas Rykämö oli saanut absintista niin ankaran päänsäryn, että
leikki
oli jätettävä kesken hänen osaltaan.
Kutistunut ryhmä nousi
raitiovaunuun päämääränään tällä kertaa Ravintola
Kalastajatorppa. Torpalla
ei kuitenkaan "tavattu", niinkuin Stenka
Sonkavaaran tv-show:ssa aikanaan
luvattiin. Eikä soinut go go. Kolmikkomme
sai katsella haikeana Torpan
sisuksiin suljettujen lasiovien takaa.
Kerholla oli vielä yksi etappi
jäljellä, mutta tässä vaiheessa
miesvahvuudesta poistui puolestaan tuomari
Lanne. Hänen oli pahoitellen
riennettävä takaisin keskustan humuun, jossa
eräs konsertti oli
alkamaisillaan.
Jäljelle jäänyt kaksikko suuntasi jo
laskeutuneesta pimeydestä huolimatta
kulkunsa rohkeasti kohti Pitkänsillan
takaisia hämäräperäisiä kaupunginosia.
Siellä saarnaaja Mustapäällä oli
kunnia esitellä vielä lehtimies Nopsaselle
oma valtakuntansa,
Paratiisi-seurakunnan temppeli Alppikatu 19:ssä.
Pisteenä iin päälle sai
toimia eräs alppilalainen krouvi, jossa lehtimies
Nopsanen ja saarnaaja
Mustapää joivat kolpakot "primus motorinsa, mentorinsa
ja agitaattorinsa"
komisario Palmun kunniaksi.
Mr. Idiot
Pic: J.
Ruotsalainen
frontpage