Kirjoitan tätä kiireistä sanomaa, koska hyvin pian lapsemme täällä USA:ssa ja muualla maailmassa tulevat kokemaan lumoavaa ja petollista okkulttista opetusta. Syyskuun 9. päivänä 2005 julkistetaan uusi Disney-filmi “The Chronicles of Narnia.” Filmi perustuu C.S.Lewis'in kirjaan "The Chronicles of Narnia; The Lion, the Witch, and the Wardrobe (Leijona, noita ja vaatekomero)." On murheellinen tosiasia, että valtavirran "kristikunta" pitää C.S.Lewis'iä suurena "kristillisenä" kirjailijana ja hänen kirjoituksiaan rakentavina, joilla on syvällinen "kristillinen" sisältö. C.S.Lewis'in kirjoja voi löytää "kristillisistä" kirjakaupoista kaikkialla ja jopa tri. James Dobson'in Focus on the Family-järjestö tarjoaa ja mainostaa C.S.Lewis'in teoksia. Näitä samoja kirjoja kuitenkin voidaan löytää myös okkulttisista kirjakaupoista kaikkialla!
Entisenä noitana, astrologina ja okkultistina, joka on pelastunut Jumalan armosta, minä tiedän, että C.S.Lewis'in teokset ovat uusilta noidilta vaadittavaa lukemistoa varsinkin USA:ssa ja Englannissa. Tähän kategoriaan kuuluu Narnia-sarja, koska se opettaa uusille noidille alan perusasenteita (basic mindset). Eikö olekin outoa, että monet "kristilliset" seurakunnat ja järjestöt ovat käyttäneet Narnia-sarjaa pyhäkoulujen oppikirjoina?
Kun huomasin, mikä oli tämän uuden filmin julkaisemisen päivämäärä, en ollut yllättynyt. Joulukuun yhdeksäs päivä on kolmastoista päivä ennen noitien Joulun neljännessapattia (quarter-sabat). Täysi kuu joulukuussa on julkaisupäivän ja Joulun sapatin puolivälissä. Kasvava kuu on myös suoraan ns. equinox-pisteessä (maan kiertoradan ja päiväntasaajan tason leikkauspiste) filmin julkaisupäivänä . Tämä on aivan liian tarkasti okkulttista ollakseen sattumaa ja filmin tuottajat ovat epäilemättä neuvotelleet ylemmän tason noitien kanssa siitä, mikä olisi täydellinen päivä tuoda Narnia-sarja julkisuuteen.
Narnia-sarjan tekijä, Clive Staples Lewis, oli professori Oxfordin yliopistossa Englannissa, jossa erään toisen professorin nimeltä J.R.R. Tolkien sanotaan käännyttäneen hänet ”kristinuskoon”. Tolkien ja Lewis istuivat usein paikallisessa pubissa ja keskustelivat käsityksistään keskimaan, oudon pienten ihmisten ja maagisten voimien valtakunnan, olioista ja toimista. Tolkien puhui usein Lewis’istä ”vastahakoisena kristittynä.” Vaikka Tolkien oli opiltaan roomalaiskatolinen, hän huomasi, että hänen uskontonsa oli täydellisesti yhteensopiva noituuden ja menninkäisten (hobbit) ja maahisten (elves) maailman kanssa.
The author of The Chronicles of Narnia, Clive Staples Lewis, was a professor
at Oxford University in England where he was supposedly converted to “Christianity”
by another Oxford professor named J.R.R. Tolkien. Tolkien and Lewis would
often sit together at a local pub or tavern and converse about their beliefs
in the creatures and the activities of the middle earth, a strange realm
of a little people and magical powers. Tolkien often referred to Lewis
as a “reluctant Christian.” Tolkien, though, was a Roman Catholic in doctrine
and found his religion to be perfectly compatible with magic and the world
of hobbits and elves.
Narnia-sarjan kertomus, joka tunnetaan nimellä The Lion, the Witch, and the Wardrobe, on salaista okkulttista mystistä hengellisyyttä eikä mitään pyhäkoulumateriaalia, ellei se pyhäkoulu sitten ole noitapiiri. Tarinaan kuuluu lapsi aivan tavallisesta arkipäivän maailmasta. Tämä tyttö Lucy, joka leikkiessään piiloutuu vaatekomeroon löytääkin itsensä yhtäkkiä siirrettynä toiseen maailmaan, joka on hyvin erilainen kuin hänen omansa. Se on älykkäiden, puhuvien eläinten ja outojen olioiden maailma. Pieni tyttö huomaa pian olevansa teepöydässä faunin kanssa. Noituudessa ja muinaisessa roomalaisessa mytologiassa fauni on maaseudun jumala, jolla on ihmisen ruumis ja vuohen sarvet, korvat, häntä ja sorkat. Roomalainen jumala Faunus oli myös luonnon ja hedelmällisyyden jumala ja yhdistettiin seksuaaliseen himoon. Huomautettakoon tässä, että Narnia-sarjan osassa Prince Caspian, tässä samassa maassa, josta pieni tyttö löytää itsensä, asuvat jumalat ja jumalattaret sellaiset kuin Bacchus, juominkien jumala ja Maenadit, jotka olivat hurjia naisia, joita Bacchuksen rietas kultti ajoi hulluuteen.
Kirjan päähahmo on leijona nimeltä Aslan, joka on turkinkieltä. Leijona Aslan on se hahmo, josta ”kristilliset” opettajat sanovat, että hän on Kristushahmo, mutta noidat tietävät, että hän on Lusifer. Seuraavassa leijona Aslania koskevia lainauksia kirjasta:
”Aslanin nimestä Lucy’lle tuli tunne, jonka saa, kun herää aamulla ja huomaa, että kevät on alkanut.”
”Kun hän paljastaa hampaansa, niin talvi kohtaa kuolemansa ja
kun hän ravistelee harjaansa, niin meillä on jälleen kevät.”
”Hän tulee ja menee; jonakin päivänä et näe häntä ja toisena näet.”
”Se oli leijona, suunnattoman suuri, pitkäkarvainen; ja kirkkaana se seisoi vasten nousevaa aurinkoa.”
”Aslan kääntelee päätään eri puolille jakaen kultaisia valon säteitä niin tehdessään.”
Muista, että niin monet “kristilliset” johtajat pitävät leijona Aslania “Kristushahmona”, mutta tämä mielessäsi ja ajattele seuraavia lainauksia Narnia-sarjasta.
”Tungos ja tanssi Aslanin ympärillä (sillä se oli jälleen muuttunut tanssiksi) kävi niin ankaraksi ja kiivaaksi, että Lucy hämmentyi. Hän ei koskaan nähnyt, mistä eräät toiset ihmiset, jotka kohta hyppelivät puiden ympärillä, tulivat. Eräs oli nuorukainen, pukeutunut vain peuran vasan nahkaan ja viiniköynnöksen lehtiin seppeleenä kiharaisissa hiuksissaan. Hänen kasvonsa olisivat olleet melkein liian sievät pojan kasvoiksi, elleivät ne olisi näyttäneet niin äärimmäisen villeiltä. Sinusta tuntui, kuten Edmund sanoi nähdessään hänet muutaman päivän kuluttua: ’Siellä on yksi kaveri, joka voisi tehdä mitä tahansa, ehdottomasti mitä tahansa.’ Hänellä näytti olevan hyvin monta nimeä - Bromios, Bassareus ja Pässi (Ram) olivat niistä kolme. Hänen kanssaan oli paljon tyttöjä, yhtä villejä kuin hän. Siellä oli jopa aivan odottamatta joku aasin selässä ja kaikki nauroivat ja kaikki huusivat: ’EUAN, EUAN, EU-oi-oi-oi.’”
Oudot sanat EUAN, EUAN, EU-oi-oi-oi ovat muinainen noitien loitsu, jota käytettiin manaamaan esiin juopumuksen ja huumauksen jumalan, nimeltä Bacchus, voimaa ja läsnäoloa. Mutta odotahan, kun tarina jatkuu, se käy vielä pahemmaksi, kun noituus lisääntyy ja tulee ilmeisemmäksi. Ajattele seuraavaa: ”’Mikä se on Aslan?’ kysyi Lucy hänen silmiensä tanssiessa ja jalkojensa tahtoessa tanssia. ’Tulkaa lapset’, hän sanoi. ’Ratsastakaa selässäni tänään.’ ’Oi ihanaa!’ huudahti Lucy ja molemmat tytöt kiipesivät lämpöiseen kultaiseen selkään, kuten he olivat tehneet niin monesti aikaisemmin, ettei kukaan edes muistanut. Sitten koko joukko siirtyi pois - Aslan johdossa. Bacchus ja hänen Maenadinsa hypellen, ryntäillen ja heitellen kuperkeikkoja eläimet pyörien heidän ympärillään ja Silenus ja hänen aasinsa taustalla … Sitten kolme tai neljä Punaista Kääpiötä tulivat eteenpäin tulusrasioineen tekivät valkean kokkoon, joka ensin ritisi ja sitten leimahti ja lopulta jymisi kuten metsäseudun kokon kuuluikin tehdä juhannusyössä. Ja kaikki istuivat suuressa kehässä sen ympärillä. Sitten Bacchus, Silenus ja Maenadit aloittivat tanssin, paljon villimmän kuin puiden tanssi, ei pelkästään tanssia huvin ja sen kauneuden vuoksi, vaan maagisen runsauden tanssin ja missä heidän kätensä koskettivat ja jalkansa polkivat juhla tuli esiin. Grillatut lihan sivut, jotka täyttivät lehdon herkullisella tuoksulla ja vehnä- ja kaurakakut ….”
Tämä on selvä kuvaus noitien keskikesän sapatista eli kesäpäivän seisauksesta (Summer Solstice) ja se on kuvailtu sellaisena täydellisen yksityiskohtaisesti. Nyt ainakin tiedämme kylliksi, että voimme tuomita tämän teoksen saatanallisena ja antikristillisenä.
Oliko Clive Staples Lewis kristitty vai rienaaja? Kirjassaan The World’s Last Night and Other Essays Lewis sanoo sivuilla 98-99: “Totisesti minä sanon teille, tämä sukupolvi ei katoa kunnes kaikki nämä tapahtuvat… varmasti hämmentävin lause Raamatussa. Samalla kertaa osoitus erehdyksestä ja tietämättömyyden tunnustus. Meidän ei varmasti tarvitse epäillä, että sanat tulivat Jeesuksen itsensä suusta, eivätkä olleet kenenkään reportterin asettamia …. Tosiasia on siis, että Jeesus tunnusti olevansa (jossakin mielessä) tietämätön ja lyhyen ajan sisällä osoitti, että hän todella oli.”
Lewis sanoi myös kirjassaan Reflections on the Psalms, sivulla 129,” … kuten minä uskon, niin Kristus … toteutti sekä pakanuutta että juutalaisuutta.” Lewis’iä lainattiin myös eräässä elämäkerrassa seuraavasti: ”Minulla oli vähän vaikeuksia estää ilo ja itseni palaamasta pakanuuteen Attica’ssa! Daphni’ssa oli vaikeaa olla rukoilematta Apolloa, parantajaa. Mutta jotenkin ei vain tuntunut, että se olisi ollut kovin väärinkään - se olisi ollut vain puhumista Kristuksen alalajille Apollinis’ille.”
Tämän kiireisen sanoman lopuksi minä rukoilen, että todellinen ja rakas Herramme Jeesus Kristus armahtaisi tätä petettyä ja nukkuvaa jäännöstä ja että he heräisivät täysin ja nousisivat vastustamaan tätä Saatanan vaikeasti havaittavaa hyökkäystä. Apostoli Paavali varoittaa meitä 2.Kor.11:14-15 seuraavasti: ”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.” Auttakoon Jumala meitä kaikkia ja erikoisesti suojelkoon lapsiamme noituudelta seurakunnissa, on minun rukoukseni.
Pastori David J. Meyer
Julkaisija:
Last Trumpet Ministries
PO Box 806
Beaver Dam, WI 53916
USA