Talouden romahtamisella saattaisi olla arvaamattomat seuraukset maapallon ilmastolle.
Helmikuun tilastoissa ei ollut mitään ihmeellistä, ilmasto
oli hieman lämpimämpi kuin tammikuussa, mutta edelleen kylmempi
kuin viime vuosina keskimäärin.
Yhteenveto helmikuun lämpötiloista (tuoreemman Smith &
Reynolds -laskentatavan mukaan):
Land: +0.93°C (+1.67°F); 8th warmest;
warmest: 2002 (+1.62°C/2.92°F)
Ocean: +0.28°C (+0.50°F); 6th warmest;
warmest: 1998 (+0.45°C/0.81°F)
Global: +0.45°C (+0.81°F); 7th warmest;
warmest: 1998 (+0.75°C/1.35°F)
Syy miksi minä kuitenkin julkaisin nämä tiedot, että tämän yhteydessä minä voin antaa vakavan varoituksen illuminaateille ja muille jotka suunnittelevat mahdollista talouskaaosta lähitulevaisuuden varalle: tällaisen teon ilmastolliset vaikutukset olisivat täysin ennalta arvaamattomat. Pahimmassa tapauksessa maapallon kyky ruokkia ihmisiä heikkenisi huomattavasti.
Aloitetaan alusta: olen jo kauan ihmetellyt, että miksi ilmasto lämpeni niin voimakkaasti vuosina 1997-1998 ja sitten taas viileni melkein yhtä paljon vuosina 1999-2001. Syyksi on tarjottu El-Nino ilmiötä, mutta tuntuu että tämä yksin ei selitä kaikkea. Esimerkiksi helmikuun keskilämpötilat verrattuna 1880-2005 keskiarvoihin -- tässä käytetään vanhempaa (Quale et. al.) laskentatapaa:
1996: +0.61
1997: +0.74
1998: +1.53
1999: +1.04
2000: +0.86
2001: +0.71
Nämä ovat Fahrenheit-asteita. Selkokielellä, ilmasto lämpeni helmikuusta 1996 helmikuuhun 1998 0,51°C ja viileni taas helmikuuhun 2001 mennessä 0,46°C. Ehkä 0,2°C tai 0,3°C tästä lämpenemisestä oli El-Nino:n vaikutusta.
Mikä muu tekijä olisi mahdollisesti lämmittänyt ilmastoa näin paljon. Sitten minä keksin: Aasian talouskriisi. Tämä kriisi alkoi vuonna 1997 ja oli pahimmillaan vuoden 1998 alkupuolella sen levittyä Venäjälle ja Brasiliaa. Tämä kosketti noin 700 miljoonaa ihmistä ja taloudellinen toimeliaisuus putosi kriisin valtaan joutuneissa maissa. Koska taloudellinen toimeliaisuus putosi, ilma kirkastui ja lämpötila nousi huomattavasti. Sitten kun kriisi oli ohi, taloudellinen toimeliaisuus kasvoi ja ilmasto viileni.
Maapallolla on pian 7.000 miljooonaa ihmistä. Jos tulisi sellainen kriisi että se koskettaisi kaikkia maapallon asukkaita, ilmasto lämpenisikin kymmenkertaisesti, 2-3°C. Keskimäärin kriisin valtaan joutuneissa maissa talous supistui noin 5-6%, Indonesiassa kaikkein eniten, 16%. Entäpä jos seuraavalla kerralla -- sen lisäksi että kriisi koskettaisi koko planeettaa -- talous supistuisikin kymmenkertaisesti, 50-60%. Olisiko mahdollista että ilmasto lämpenisikin satakertaisesti vuoden 1998 arvoihin verrattuna? Matemaattisesti kyllä, mutta on paljon tuntemattomia tekijöitä jotka voisivat hidastaa lämpenemistä tai nopeuttaa sitä. Joka tapauksessa, viiden asteen nousu lämpötiloissa olisi jo vakavaa ja kymmenen asteen nousu merkitsisi maailmanloppua. Täytyy muistaa että mantereet lämpenisivät noin kaksi kertaa enemmän kuin meret.
Maailma selvisi säikähdyksellä vuonna 1998, mutta sen jälkeen kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet, ilmaston lämpenemistä on hillinnyt ainoastaan talouskasvu ja sen mukanaan tuoma ilman likaantuminen ja lentoliikenteen kasvu. Saasteiden seurauksena auringonvalo on himmentynyt 20%, ja jos taloudellinen toimelisisuus äkkiä vähenisi merkittävästi, taivas kyllä tulisi kauniin siniseksi ja auringonvalo yhtä kirkkaaksi kuin vanhoissa Suomi-filmeissä. Suomi ja Pohjoismaat ehkä jotenkin selviäisivät -- Helsingissä kesä saattaisi olla yhtä kuuma kuin Ateenassa, Varsovassa yhtä kuumaa kuin Kairossa, Budapestissa yhtä kuumaa kuin Sudanin Khartumissa -- mutta elämä kävisi todella tukalaksi Keski-Euroopan eteläpuolella.
Lisää esimerkkejä: myös vuoden 1929 pörssiromaduksen jälkeen ilmasto lämpeni samoin myös öljykriisin aikoihin:
1929: -0.40°F
1931: +0.05°F
1938: +0.24°F
1971: -0.19°F
1972: +0.01°F
1973: +0.25°F
1974: -0.13°F
Vuodesta 1929 vuoteen 1931 lämpötila nousi 0,25°C. Vuoteen 1938 mennessä nousua oli 0,36°C. Vuodesta 1971 vuoteen 1973 lämpötila nousi 0,24°C. Vuoteen 1974 mennessä se laski 0,21°C.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremmaksi kasvihuonekaasujen
pitoisuudet käyvät ja sitä enemmän väkiluku kasvaa.
Joten myös vaikutukset ilmastoon olisivat sitä suuremmat.
Pasi Toivonen