Nauratko aivosi ulos?
Vierailuni Anaheim'in Vineyard'issa
Jumala ei ole epäjärjestyksen Jumala (1 Kor 14:33)

Copyright © 1995 by Phillip R. Johnson. All rights reserved.

Viime vuonna korjaillessani erästä kirjaa, joka käsittelee ns. "Toronton Siunausta", tein pyhiinvaelluksen Anaheim'in Vineyard'iin nähdäkseni nauru- ym. ilmiöitä paikan päällä. Anaheim'in Vineyard on seurakunta, jota John Wimber paimentaa ja se on alkuperäinen Vineyard-seurakunta. Koska kirja, jota olin editoimassa, oli täysin kriittinen naurun suhteen, halusin olla varma omassa mielessäni, että kritiikki ei ollut kohtuutonta tai epäreilua millään tavalla. Mukaani vierailulle lähtivät kolme ystävää -- Lance, Doug, ja Matt.

Olimme Lance'n kanssa vierailleet Vineyard'issa pari kertaa aikaisemmin, mutta seurakunta oli sen jälkeen muuttanut uusiin tiloihin. Uusi rakennus oli vaikuttava ja me löysimme tien pääsaliin. Tulimme vähän myöhässä, joten tilaisuus oli jo käynnissä.

Valitsin paikan eri puolelta salia kuin ystäväni. Halusin kirjata omat huomioni ilman häiriötä ja me kaikki ajattelimme, että vaikutelmamme olisivat objektiivisempia, jos tekisimme havaintoja erikseen ja vertailisimme muistiinpanoja tilaisuuden jälkeen.

Ensimmäinen asia, jonka havaitsin, oli tanssivat tytöt. Edellisellä kerralla vieraillessani Vineyard'issa, siellä ei ollut tanssiryhmää, mutta nyt siellä oli 8-12 tyttöä hyvin ohuissa, liehuvissa viitoissa (gossamer gowns) ja he tanssivat ympäriinsä käytävillä kaikkien musiikkiesitysten aikana. Heidän liikkeensä olivat huolellisesti ohjattuja ja tytöt jakaantuivat noin neljään ryhmään ja liikkuivat ympäri salia, kun musiikki soi. Olin lukenut "liturgisesta tanssista", mutta itse asiassa en ollut koskaan nähnyt sitä paikan päällä. Voin sanoa vilpittömästi, että minusta se oli enemmän häiritsevää kuin rakentavaa.

En voinut olla huomaamatta, kuinka lievästi ylipainoinen nainen, joka istui nurkassa yksin, yritti jäljitellä tanssijoiden liikkeitä. Olin surullinen hänen vuokseen. Hän oli enemmän kuin vain vähän kömpelö, eikä selvästikään kuulunut "viralliseen" tanssiryhmään. Kahden tai kolmen musiikkiesityksen jälkeen hän oli hiestä märkä, mutta jatkoi sitkeästi.

Johtuen John Wimber'in terveydentilasta, toinen pastori puhui tuona iltana. Tässä hänen sanomansa ydin seurakunnalle: Hetken kuluttua minä aion kutsua Pyhän Hengen alas. Alkaa tapahtua asioita sellaisia, joita ette ole ennen nähneet. Ihmiset tulevat nauramaan. Toiset tärisevät ja vapisevat. Jotkut voivat saada aikaan eläinten ääniä. Älkää pelästykö, mitä sitten näettekin. Se on vain Pyhä Henki, joka toimii omalla erikoisella tavallaan. Me emme aseta rajoja, kuinka Jumala voi, tai ei voi toimia. Hän voi jopa yllättää meidät jollakin uudella tänä iltana. Siis mitä näettekin tapahtuvan, älkää pelästykö.

Ja ennen kaikkea, älkää yrittäkö  järjellä arvioida näkemiänne asioita. Jumala ei pyri saavuttamaan sinun järkeäsi, vaan Hän tahtoo saavuttaa sinun sydämesi. Hengellisten ilmiöiden analysoiminen inhimillisen logiikan tai uskonnollisten ennakko-oletusten verkon läpi on nopein tapa tukahduttaa, mitä Henki on tekemässä. Alistaa herätys opilliseen testiin on varmin tapa sammuttaa tuli. Älä yritä löytää järkevää selitystä sille, mitä tapahtuu. Vapauta vain sydämesi ja anna Hengen virrata tunteittesi kautta. Vain siten Henki voi löytää tiensä sinun elämääsi.

Eräs nainen kirkon henkilökunnasta johti rukoukseen ja sanoi: "Pyhä Henki, me annamme Sinulle luvan olla, mitä tahdot meidän keskellämme. Me kieltäydymme arvostelemasta mielessämme työtä, jota sinä tahdot tehdä sydämissämme. Me kieltäydymme alistamasta Sinun työtäsi vähäpätöisiin opillisiin testeihimme."
Kun oli annettu merkki että "palvelu" voi alkaa, ihmiset alkoivat virrata eteen rukouspalveluryhmän luokse. Tilaisuuden loppu-osa oli täysin kaoottinen (engl. chaotic).

Kun oli annettu merkki että "palvelu" voi alkaa, ihmiset alkoivat virrata eteen rukouspalveluryhmän luokse. Tilaisuuden loppu-osa oli täysin kaoottinen (engl. chaotic).

Saimme todistaa siellä esim. seuraavia asioita:

· Monet "hyppelivät hengessä."

· Kolme naista makasi lattialla melko säädyttömästi läpikäyden kuviteltuja synnytyskipuja, samalla kun miesavustaja seisoi heidän yläpuolella huutaen: "Synnytä se! Synnytä se!"

· Neljä teini-ikäistä tyttöä makasi yhteen kietoutuneina lattialla kokien jonkinlaisia yhteisiä kouristuksia.

· Ylipainoinen ja ruokkoamaton mies juoksenteli ympäriinsä lattialla heiluttaen käsiään ja hikeä roiskuttaen.

· Yksinäinen nainen, joka näytti haluavan kuulua tanssiryhmään, oli edelleen nurkassa ilmeisen tietämättömänä kaikesta ympärillään tapahtuvasta edelleen suorittaen kömpelöitä balettia muistuttavia liikkeitään.

· Erilaiset ihmiset itkivät, nauroivat, juoksivat ympäri salia, haukkuivat kuin koirat ja karjuivat kuin villieläimet.

Oltuamme noin puoli tuntia tässä kaaoksessa kokoonnuimme ystävieni kanssa salin etuosassa. Noin 15 minuutin ajan me hiljaa teimme huomioita lähi-etäisyydeltä siitä "palvelusta", joka oli käynnissä ja sitten poistuimme.

Lance, Matt, Doug ja minä käytimme koko paluumatkan ajan (n. 90 min.) vaikutelmiemme vertailuun. Olimme kaikki tyrmistyneitä ja kauhuissamme. Yksi asia, jonka me jokainen panimme merkille oli, että koko illalla oli ehdottomasti järjen käyttöä vastustava vaikutus (the entire evening had a decidedly anti-intellectual thrust to it).

En tarkoita, etteivätkö lukutoukat olisi tunteneet olevansa tervetulleita. Sanonnalla "järjen käyttöä vastustava" minä tarkoitan, että ilmiöt, kuten tanssivat tytöt, musiikki, rukous, ja kaikki tuossa illassa oli tarkoitettu nostattaman tunteita ja väheksymään  järjen käyttöä. Jopa saarna oli voimakas hyökkäys sitä ajatusta vastaan, että järjellämme voisi olla yhtään mitään käyttöä totuuden erottamisessa.

"Pysäköikää oppinne ovelle ja käykää sisälle tähän tunteeseen," näytti olevan se, mitä jokainen kuulemamme ääni yritti viestittää meille. "Herra ei voi tehdä, mitä haluaa sinun elämässäsi, jos itsepäisesti arvostelet sitä järjelläsi. Totuus ei ole tärkeä, vaan kokemus. Pyhyys on tunnetta."

Eikö kuitenkin tämä järjen ja opin vastainen asenne tosiasiassa vastusta aitoa pyhitystä? Jeesushan rukoili omiensa puolesta: "Pyhitä heidät sinun totuutesi kautta: Sinun sanasi on totuus."

Paavali kirjoittaa: "Muuttukaa mielenne uudistuksen kautta" (Room.12:2). Toisin sanoen, Jumalan Sanan objektiivinen totuus -- ei voi estää, mitä Pyhä Henki tahtoo tehdä keskuudessamme.  Päinvastoin, Raamatun totuus on juuri se instrumentti, jota Hän käyttää viedäkseen pyhityksemme päätökseen!

Mutta se, mitä kuulimme Anaheim'in Vineyard'issa, itse asiassa kuvaili Jumalaa irrationaalisena, järjen käyttöä ja oppia vastustavana, eikä vähimmässäkään määrin objektiivisesta totuudesta välittävänä. Tämä on sen harhan ydin, joka tekee "Toronton Siunauksen" niin tuhoisaksi aidolle pyhyydelle.

Se, mitä haluan sanoa, on, että "Toronton Siunauksen" ongelma ei ole vain se, että Raamattu ei mainitse niitä monia outoja ilmiöitä, joita mainostetaan. Se on varmasti paha ongelma, mutta lopullinen totuus on vielä paljon pahempi: Koko liike on tieto-opillisesti Kirjoitusten vastainen (epistemologically antithetical to Scripture). Niin sanottu "Hengestä juopuminen (drunkenness in the Spirit) on itse asiassa raamatullisten pyhityskeinojen täydellinen vastakohta. Kehottamalla ihmisiä panemaan järjen syrjään ja antamaan tunteille vallan tämä liike on selkeästi ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa. Tässä asiassa Raamatun sana on ehdottoman selvä: "Sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala" (1.Kor.14:33).

 Kuitenkin se, mitä sain todistaa vieraillessani Vineyard'issa, oli täydellinen sekasorto. (Näin on todella ollut joka kerran vieraillessani Vineyard'in iltatilaisuudessa, vaikka siellä näyttää olevan paljon hiljaisempaa sunnuntai-aamuisin.)

Lue 1.Kor.14:33 ja sen konteksti -- varsinkin jae 23: "Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?"

Eikö se, mitä näemme tänä päivänä "Toronton Siunauksessa" ole paljon pahempaa kuin se, minkä Paavali tuomitsi? Miksi niin monet innokkaasti puolustavat tätä liikettä?

On surullista, että kun seurakunta jatkaa liukuaan opilliseen tietämättömyyteen ja raamatulliseen lukutaidottomuuteen, me voimme itse asiassa olla lähestymässä hengellisen raukeuden aikaa, joka kilpailee noiden pimeiden aikojen kanssa ennen uskonpuhdistusta. Kuinka voi kukaan Jumalan Sanaa rakastava uskoa, että tämä on merkki aidosta herätyksestä?

Phil Johnson


 Takaisin