Lyhyt sääkatsaus (13.11.2004)
Ensilumi ei ole vielä satanut eteläiseen Suomeen eikä suureen osaan keski-Suomeakaan vaikka marraskuu on jo pitkällä. Syksy onkin ollut tavallista lauhempi. Tutkin vanhoja säätilastoja ja totesin, että vaikka saisimme odottaa talven tuloa tammi-helmikuun vaihteeseen saakka, tilanne ei olisi vielä ainutlaatuinen.

Talvi vuonna 1989 oli erittäin lauha. Toista niin lauhaa talvea ei ole sen jälkeen ollut.

Tilastoa Jyväskylästä (1989):

Tammikuu:  -2,6
Helmikuu:  -2,0
Maaliskuu:  -0,2
Erotus normaaliin:
Tammikuu:  +7,0
Helmikuu:  +7,5
Maaliskuu:  +5,0
Yhteensä nämä kolme kuukautta olivat 19,5 astetta normaalia lämpimämpiä.
Siirtäkäämme nämä 19,5 astetta marras-, joulu- ja tammikuulle seuraavasti:

Marraskuu:  +2,5
Joulukuu:  +7,0
Tammikuu: +10,0
Näin saamme keskilämpötiloiksi seuraavaa:
Marraskuu:  +0,9
Joulukuu:  +0,5
Tammikuu: +0,3
Tämä tarkoittaa sitä että vaikka maa pysyisi paljaana ja järvet sulina tammikuun loppuun asti, sen ei vielä tarvitse merkitä kasvihuoneilmiön kiihtymistä; olisimme vasta samalla tasolla kuin vuonna 1989. Joskus 1930-luvulla on myös saattanut olla yhtä lauhoja talvia.
Kuulostaa aika hurjalta että tammikuu voisi olla 10 astetta normaalia lämpimämpi, mutta tämäkään ei olisi vielä ennätyksellistä sillä vuonna 1990 helmikuu Oulussa oli hiukan yli 10 astetta lämpimämpi (-0,2 astetta). Jyväskylästä minulla ei ole tietoa.

Tältä Ilmatieteenlaitoksen sivulta <http://www.ilmatieteenlaitos.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_35.html> sinä näet kuvaajan joka kertaa että ilmasto Suomessa on edelleen hieman viileämpi kuin 1930 luvulla; Kaisaniemessä eroa ei juuri ole mutta siellä mikroilmasto on muuttunut 0,7...0,9 astetta luonnollisista syistä johtuen (kaupungistuminen).


 Takaisin