Nälän ja kaaoksen päivät

Tuleva suuri elintarvikepula Amerikassa

Texe Marrs

LUKU 6

Globaali kartelli kontrolloi elintarvikehuoltoa

"Suurimmalla osalla amerikkalaisista ei ole harmainta aavistustakaan, että huolimatta siitä kuinka runsas sato viljelijällä voikaan olla, nälänhätä voidaan toteuttaa keinotekoisesti pienen, mutta voimakkaan ryhmän toimesta. Tarvitaan vain päätös kartellilta että elintarvikkeiden jakelu pysäytetään."

-- Texe Marrs
Nälän ja kaaoksen päivät

Vuonna 1986, Rudy Stanko, kirjassaan The Score tunnisti että maailman vilja- ja hyödykekartellit koostuvat sellaisista kansainvälisistä jättiläisistä kuten Con-Agra, Dreyfus, Continental, Bunge ja Andre. Stanko, joka sanoo että elintarvike-kartelli ja USA:n oikeusministeriön rikollinen salaliitto tuhosi hänen oman lihanjalostusyhtiönsä, paljasti myös tämän epämiellyttävän faktan että nämä korporaatiot hallitsevat miltei kaikkia lihanjalostuslaitoksia Yhdysvalloissa. Paljastavassa kirjassaan, Stanko selittää:

"Nämä kolme suurinta lihanjalostuslaitosta Yhdysvalloissa ovat: Iowa Beef Packers (IBP), Missouri Beef Packers (Excell), ja Monfort. Cargill, tämä kansainvälinen viljakartelli, omistaa tämän lihanjalostuslaitoksen, Excell Corporationin. Armand Hammer, tämä marxilainen öljymies, joka on eräs eturivin kauppasopimusten laatija Neuvostoliiton kanssa, on juuri hiljattain ostanut tämän jättimäisen IBP:n. Nämä jalostajat hallitsevat nyt Keskilännen karjatoimituksia sekä lihajalosteiden maailmanlaajuista myyntiä. Eräs Cargillia 25 vuotta palvellut mies nousi maatalousministeriön johtoon vuonna 1983. Hänen nimensä on Daniel Amstutz. Hän on jäsenenä yhdessä kuudesta perheestä jotka hallitsevat viljayhtiöitä."

"Loput viisi jotka kuuluvat tähän maailman viljakartelliin jotka kontrolloivat kansainvälisiä viljakuljetuksia ovat: Con-Agra, Dreyfus, Continental, Bunge ja Andre. Nämä yhtiöt dominoivat nyt myös suurinta osaa kotimaisista lihamarkkinoista. Cargill kontrolloi kaikkea siipikarjan tuotantoa Argentiinassa. Parade-aikakauslehti (16.4.1972) tunnisti Michael Fribourgin, jonka perhe yksin omistaa Continental Grain Companyn, miljardien arvoiseksi."

"Continental osti hiljattain Peck Packingin, USA:n kolmanneksi suurimman luuttomien pihvien tuottajan, kun taas Con-Agra osti toiseksi suurimman yhtiön, Northern Statesin. Sitten Packerland osti Stankon vaikeuksiin ajautuneen Nebraska Beefin, ja täten siitä tuli suurin luuttomien pihvien tuottaja. Nämä kolme yhtiötä ovat nyt Pohjois-Amerikan suurimmat luuttomien pihvien tuottajia." ⁽¹⁾

KARJANKASVATTAJAT SELKÄ SEINÄÄ VASTEN

Seuraavina vuosina, asiat ovat menneet yhä huonompaan suuntaan. Niin paljon että, vuonna 1988, The Wall Street Journal, etusivun uutisessaan, päätteli että lihateollisuuden yhdistäminen ja muut asiat olivat johtaneet siihen että karjankasvattajat on työnnetty selkä seinää vasten -- ja monet heistä ovat joutuneet vararikkoon:

"Pitkään romantisoidut vapauden symbolit, karjankasvattajat, ovat maalanneet itsestään kuvan uhanalaisena lajina... Selvästikin, karjankasvattajien tulevaisuus tulee olemaan selkeästi erilainen verrattuna menneisyyden kertomuksiin. Karjankasvattajien määrä putosi neljänneksellä vuosina 1980-1995. Samaan aikaan, voittomarginaalit ovat kutistuneet ja suuret korporaatiot tiukentaneet otettaan lihanjalostusteollisuudesta." ⁽²⁾

Me näemme, sitten, että pieni ylikansallisten elitistien joukko työntää ahneesti sormensa elintarviketeollisuuteen. He voisivat luoda elintarvikepulan nostaakseen hintoja tai vapauttaa suuria määriä varastoitua ruokaa laskeakseen hintoja. He antavat käskyn, ja ihmiset ravitaan joko hyvin tai huonosti. [Tai hyvin huonosti. Suom. huom.]

Jopa jakeluverkostot ovat kartellin otteessa. Vuonna 1996, New Federalist -sanomalehdessä, Marcia M. Baker kirjoittaa:

"Nämä logistiset ongelmat tämän syksyn viljasadon käsittelyssä, varastoinnissa ja kuljetuksessa kuvaavat amerikkalaisen kuljetus-infrastruktuurin alamäkeä. Ja ne havainnollistavat sitä, kuinka elintarvikehuolto on keskittynyt pienen kuljetus- ja jalostusyhtiöiden joukon käsiin, joilla on lisäksi kansainvälisiä taloudellisia intressejä." ⁽³⁾

MIKÄÄN EI LIIKU ILMAN KARTELLIN JOHTAJIEN MÄÄRÄYSTÄ:

"Nämä viljayhtiöt kontrolloivat proomuja kuten myös rautateitä... Eräällä pohjois-Iowassa sijaisevalla ratapihalla, 80 täynnä viljaa olevaa junanvaunua on seisonut 11 päivän ajan eikä edeleenkään liiku mihinkaan... Useat iowalaiset viljasiilot ovat valmistelemassa viljan kasaamista maahan."

"'Tämä on sekasotku', sanoi eräs paikallinen toimittaja. Hän painotti sitä että ongelmana ei ole sato tai sää. 'Ongelmana on logistiikka.'" ⁽⁵⁾

"Maanveljelijät pakotettiin kuljettamaan vilja kauemmaksi ja vain muutamiin varastointipisteisiin. Samaan aikaan, viljayhtiöt pyrkivät lujittamaan otettaan junanvaunuista, proomuista, viljasiiloista ja tähän luuluvasta logistiikasta." ⁽⁶⁾

Samanlainen esimerkki löytyy öljyteollisuudesta. Vuonna 1973, Yhdysvalloissa, mailin pituiset autojonot matelivat huoltoasemien edessä autoilijoiden odottaessa vuoroaan päästä tankkaamaan. Kuitenkin, aivan Itärannikon lähellä, öljyä täynnä olevat tankkerit olivat pysäköityinä, ja öljynjalostamot toimivat vajaateholla. Tämä "kriisi" oli keinotekoinen alusta alkaen huolimatta paljon puhutusta "öljypulasta".

FARMARIT ORJINA

Maanviljelijöistä on tullut käytännöllisesti katsoen orjia. Tämä kartelli nostaa hintoja haastaen farmarit kuljettamaan itse viljansa. Sitten tämä kartelli maksaa viljasta juuri sellaisen summan kuin itse haluaa -- ja viljelijän täytyy vain suostua ja jatkaa, joko suostumalla elintasonsa alentamiseen tai lopettamalla maanviljelyksen.

Jos tyypillinen, kiusattu maanviljelijä tai karjankasvattaja tuntee että hän ei pysty maksamaan laskujaan -- että viljan tai lihan tuottaminen maksaa enemmän kuin tuotteesta saatava hinta, hän on vaarassa menettää velan pantiksi kiinnitetyn omaisuutensa. Sitten, silmänräpäyksessä, "isot tekijät" ostavat hänen kotinsa, maansa, rakennuksensa ja maatalouskoneensa alennuksella ja siitä tulee osa heidän jättimäistä omaisuuttaan. Nämä valtavat maatalouskombinaatit muuttuvat yhä suuremmiksi ja vauraammiksi, samalla kun ahkerasti töitä tekevät pienviljelijät tuhotaan.

Samalla, elintarvikkeiden hinta kaupoissa kallistuu koko ajan eikä kuluttaja ymmärrä miksi. Usein tätä onnetonta maanviljelijää tai karjankasvattajaa syytetään korkeista elintarvikkeiden hinnoista. [Viime vuosina, elintarvikkeiden hinta ei ole juurikaan noussut missään päin maailmaa. Suom. huom.]

AMERIKKA UHATTUNA

Tosiasia on, että globaalilla kartellilla on korppikotkan kynnet kiinnitettyinä ruokahuoltoomme. Tämä on selkeä katastrofin resepti. Amerikkalaisten jotka virallisesti uskovat että ihmisillä jotka kontrolloivat tätä kartellia on amerikkalaisten hyvinvointi sydämellään pitäisi miettiä uudestaan. Ruokaa voidaan -- ja näin kartelli usein tekee -- käyttää aseena. Kokonaisia kansakuntia on laitettu polvilleen kartellien etujen vuoksi. Maat kuten Somalia, Egypti, Pohjois-Korea, Haiti ja Kuuba tulevat nopeasti mieleen. Mutta Yhdysvallat, jota sanotaan maailman ainoaksi supervallaksi ei ole immuuni. Kuten Don McAlvany varoittaa The McAlvany Intelligence Adviser -uutiskirjeessään:

"Nälkä ja ruokapula ovat arkipäivää suuressa osassa maailmaa. Vaikka 99% amerikkalaisista yhdistää elintarvikepulan primitiivisiin kolmannen maailman maihin, modernin amerikkalaisen yhteiskunnan luonne on tehnyt ruokahuollon häiriöistä selvän ja alati kasvavan mahdollisuuden."

"Kuten muutkin teollisuudenalat, ruoantuotannosta on tullut keskitettyä ja vain muutamalla monikansallisella korporaatiolla on huomattava valta markkinoilla. Nämä firmat eivät ole ensikädessä uskollisia Amerikalle, ja ne ovat enemmän kuin halukkaita saattamaan kansalaiset ahdinkoon jos se tarkoittaa suurempia voittoja ja edistää Uutta maailmanjärjestystä." ⁽⁸⁾

Tämän globaalin kartellin taloudellinen valta muuntuu huomattavaksi poliittiseksi vaikutusvallaksi. Tämä tekee mahdolliseksi sen että eliitti kykenee säilyttämään monopolinsa. Mikä tahansa poliittinen puolue onkaan vallassa, kartelli on taustalla vetämässä naruista. Vuoden 1996 presidentinvaaleissa, tämä kartelli lahjoitti suuria summia Presidentti Clintonille ja Demokraattiselle puolueelle. Clinton, vuorostaan, palkitsi tämän kartellin verohelpotuksin sekä edullisella ympäristölainsäädännöllä.

Republikaanit, jotka hallitsivat kongressia, hyötyvät yhtä lailla. Eräs kartelliin kuuluva yhtiö, Archer Daniels Midland (ADM), oli niin antelias että republikaanien ehdokasta, senaattori Robert Dolea, alettiin kutsua nimellä "Senaattori Etanoli" (ADM on maailman suurin etanolin tuottaja). Senaatin enemmistö-johtajana, Dole oli työskennellyt ahkerasti suojellakseen sokeria ja muita tärkeitä hyödykkeitä tukiaisin (hallituksen sosiaaliapua super-rikkaiden kartellille).

AMERIKKA -- SOSUALISTINEN VALTIO?

Kun haluttiin saada selvää ADM:n tuomittavista "lahjoituksista" poliitikoille, sekä hallituksen virastojen värväämisestä omien asioidensa hoitoon, ADM:n johtaja Dwayne Andreas antoi tämän hätkähdyttävän lausunnon: "Ihmiset jotka eivät asu Keskilännessä eivät ymmärrä että tämä on sosialistinen valtio." ⁽⁹⁾

Toisin sanoen, Andreas myönsi että korkea-arvoiset ihmiset tässä agri-bisneksessä ja elintarviketeollisuudessa, erityisesti kartellin jäsenet -- tiesivät jotakin sellaista mitä tavalliset amerikkalaiset eivät tiedä -- että elintarvike- tai viljamarkkinoilla ei ole vapaata kilpailua tai että sitä on hyvin vähän. On olemassa sen sijaan, hallituksen ja kartellin salaista yhteistyötä. Kuten Hra. Andreas rehellisesti huomautti, tämä on sosialistisen mallin ydin. Itse asiassa, amerikkalainen malli eroaa vain vähän fasismista tai kommunismista; kumpikin malli toimii käytännössä keskusjohtoisen mallin alaisuudessa, joka takaa yksilöllisten etujen hallinnan.

Tietenkään, kartellit ja niiden illuministinen johto ei pidä suorapuheisista ihmisistä. Pian tämän hätkähdyttävän lausunnon jälkeen, Dwayne Andreasin korporaatio, ADM sai sanktioita oikeusministeriön taholta. Lokakuussa 1995, oikeusministeriö ja FBI ilmoittivat tutkivansa oliko ADM rikkonut trustien vastaisia lakeja sopiessaan tärkeiden maataloustuotteiden hinnoista. Sillävälin, Securities & Exchange Commission, Liittovaltion virasto joka valvoo pörssiä ja rahamarkkinoita, käynnisti tutkimuksen sen suhteen että oliko ADM rikkonut salassapitosäädöksiä. ⁽¹⁰⁾

LUPA OSTAA JA MYYDÄ

Tämä globaali kartelli käyttää myös poliittista lobbaus-valtaansa edistääkseen maatalouteen liittyviä päämääriään kaikissa 50 osavaltiossa. Esimerkiksi, vuonna 1996 kartellin lobbarit saivai Indianan oikeuslaitoksen tuomarit suostuteltua ottamaan käyttöön säädöksen joka rajoittaa ihmisten oikeuksia ostaa ja varastoida viljaa. James Henry, Agrinews Publications -lehden toimittaja kirjoittaa:

"Jokaisella, joka ostaa yli 100.000 kiloa viljaa, täytyy olla tähän lupa; lain mukaan jonka Maatalouskomitea hyväksyi äskettäin. Asetuksen mukaan, virasto laajentaisi tämän koskemaan myös viljan ostoa. Nyt virasto määrää ainoastaan viljan varastoinnista. Jos laki hyväksytään, virastolla olisi valta tutkia viljanostajan tiedot ja päättää onko ostaja maksukykyinen. Tämän lisäksi, tämä laki antaa osavaltion kemisteille luvan määrätä lannoite-varastoista." ⁽¹¹⁾

EHDOTON VALTA

Millaista roolia elintarvikekartelli tulee esittämään tulevina nälän ja kaaoksen päivinä? Jotta voisimme vastata tähän kysymykseen, meidän täytyy ymmärtää että näillä voimatekijöillä on ehdoton valta. He voivat saada aikaan elintarvikepulan vaikka maailmassa olisi ylenpalttisesti ruokaa. [Tällä hetkellä, missään päin maailmaa ei ole "ylenpalttisesti ruokaa". Suom. huom.] Ongelma joka ihmiskuntaa kohtaa tänään ei ole se etteivätkö farmarit tuottaisi tarpeeksi ruokaa. Kriisi syntyy sentähden että pienellä joukolla armottomia ihmisiä -- näillä finanssimagnaateilla jotka johtavat kartellia -- on ehdoton valta:

1. Määrätä hinnat hyödykkeille.
   
   
2. Määrätä siitä kenellä on lupa ostaa ja myydä viljaa sekä muita elintarvikkeita.
   
   
3. Määrätä nopeuttamaan elintarvikekuljetuksia, tai määrätä hiljainen kauppasaarto kaikille kuljetuksille.
   
   
4. Määrätä Liittovaltion tai paikalliset viranomaiset ahdistelemaan tai uhkailemaan pienviljelijöitä ja muita jotka vastustavat heidän monopoliaan.
   
   
5. Pysäyttää lannoitteiden kuljetukset viljelijöille pienentäen näin satoa.
   
   
6. Kontrolloida siementen ostoa ja käyttöä.
   
   
7. Palkita heidän määräyksiinsä alistuvat viljelijät edullisilla lainoilla sekä rangaista niitä jotka yrittävät operoida itsenäisesti kartellin ulkopuolelta käsin.
   
   
8. Manipuloida valtion tilastoja niin että kuluttaja ei koskaan tiedä että uhkaako nälänhätä varastojen vähyyden vuoksi vai onko ylijäämää.
   
   
9. Armeijan ja tiedustelupalveluiden tuella käyttää satelliitteja valvomaan maatalouden tuotannon määrää kaikkialla maailmassa. Myös, säänmuokkausteknologiaa voidaan käyttää saamaan aikaan runsaita sateita ja tulvia tai kuivuutta.
   
   
10. Määrätä Yhdysvallat viemään viljaa ulkomaille. Viime vuosina, suuria määriä viljaa ja muita elintarvikkeita on viety Venäjälle, Kiinaan ja Pohjois-Koreaan saaden elintarvikkeiden hinnat nousemaan kaupoissa.

Kun ulkomaat eivät voi maksaa saamistaan elintarvikkeista, USA:n hallitus rahoittaa koko operaation miljardeilla dollareilla jotka Valkoinen Talo ja kongressi lahjoittavat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kautta. Toisin sanoen, USA:n kansalaiset joutuvat maksamaan enemmän ruoastaan kuten myös korkeampia veroja rahoittaakseen IMF:ää. Illuminaatin kartellit hyötyvät myymällä ruokaa maailmanmarkkinoilla köyhiin maihin samalla kun amerikkalaiset maksavat laskun.

Manipuloimalla elintarvikehuoltoa saamalla aikaan joko pulaa tai ylijäämää, tämä kartellia hallitseva eliitti tienaa rahaa myös ostamalla ja myymällä elintarvike-futuureja (veikkaamalla tulevien toimitusten hintoja). Täten, on heidän etunsa saada hinnat pomppimaan rajusti. Vuosina 1995 ja 1996 lehdissä olikin seuraavanlaisia otsikoita:

• "Vehnäpula uhkaa." ⁽¹²⁾
  
  
• "Odotettavissa niukin vehnäsato 50 vuoteen." ⁽¹³⁾
  
  
• "Leipä kallistuu." ⁽¹⁴⁾
  
  
• "Maatalouskriisi kasvaa karja- ja puuvilla-alueilla." ⁽¹⁵⁾
  
  
• "Kuivuus voi aiheuttaa katastrofin viljasiiloille." ⁽¹⁶⁾
  
  
• "Elintarvikevajaus kasvaa kun ylijäämävarastot supistuvat." ⁽¹⁷⁾

Hyödykkeiden hinnat putosivat ennätyksellisen alas. Jonathan Fuerbringer raportoi The New York Times -lehdessä syksyllä 1998:

"Samalla kun globaalit rahamarkkinat vajosivat, hyödykkeiden hinnat öljystä puuvillaan putosivat alimmilleen 21 vuoteen. Jo viime vuonna hyödykkeiden hinnat putosivat 20 prosenttia, kasvattaen huolta kehitysmaissa; tämä huoli alkoi Aasian talouskriisistä heinäkuussa 1997." ⁽¹⁸⁾

"Maailmanlaajuinen liikatarjonta ja Aasian talouskriisi on saanut hinnat putoamaan. Yhdysvalloissa, maataloustulon odotetaan laskevan 15 prosenttia." ⁽¹⁹⁾

Huomioi attä maailma siirtyi vakavasta elintarvikepulasta ylitarjontaan melkein yhdessä yössä. Farmarit (mutta ei kartelli) kokivat vakavan iskun kun maataloustulo putosi dramaattisesti -- 15%. Itse asiassa, kuten minä selvitin kirjani aiemmassa osassa, itsenäiset farmarit havaitsivat että ruoan tuottaminen maksaa enemmän kuin sitä saatava hinta. Täten, monet jättivät sadon mätänemään pelloille ja teurastivat karjansa.

Seurauksena tästä ruoan hävittämisestä, meitä uhkaa elintarvikepula uuden vuosituhannen alussa. Ei enää ylitarjontaa. Itse asiassa, me saatamme olla lähellä sitä aikaa jolloin Raamatussa mainittu maailmanlaajuinen nälänhätä alkaa piinata ihmiskuntaa.

Omituista on, että samalla kun amerikkalaiset jättävät sadon korjaamatta ja kärsivät taloudellisia menetyksiä, uutisissa kerrotaan että Aasiassa ja kolmennen maailman maissa yhä enemmän ihmisiä kärsii nälästä. Tässä on Associated Pressin kaksi lainausta jossa kerrotaan yltyvästä nälänhädästä:

"Intian pahin sipulipula vuosikymmeneen lietsoo mellakoita ja protesteja. Jokaiselle sallitaan vain kilo sipuleita viikossa, ja tarkkoja luetteloita pidetään yllä varmistamaan että ostajat eivät saa enempää kuin oman osuutensa. Aiemmin tällä viikolla, sipuleita himoavat joukkiot ryöstivät hallituksen varaston sekä täynnä sipuleita olleen kuorma-auton." ⁽²⁰⁾

"Sato nälänhädän vaivaamassa Pohjois-Koreassa tämä vuonna ei tule olemaan viimevuotista perempi, ja se voi olla jopa huonompikin, eläkkeellä oleva YK:n viranomainen sanoi lauantaina. Pohjois-Korea tarvitsee noin 5 miljoonaa tonnia ruokkiakseen 23 miljoonaa asukastaan mutta sai kokoon vain 2,8 miljoonaa tonnia, sanoi Namanga Ngongi, YK:n ruokaojelman varajohtaja. Amerikkalaiset viranomaiset jotka kiersivät Pohjois-Korean pahimmin koetelluilla alueille tänä kesänä sanoivat että kaksi miljoonaa ihmistä on saattanut kuolla nälkään." ⁽²¹⁾

Yhdysvalloissa, massiiviset sateet saivat aikaan ennätyksellisiä tulvia Teksasissa, peittäen alleen neljänneksen osavaltiota, tuhoten viljaa ja maatiloja. Hämmästyttävää on, että siihen aikaan kun sateet iskivät loppuvuonna 1998, tämä elue oli kokenut erään historiansa pahimmista kuivuuskausista! Samaan aikaan raportoitiin että paha kuivuus jatkui pohjoisissa osavaltioissa ja uhkasi muuttaa erään planeetan viljavimmista seuduista autiomaaksi:

"Farmarit Yhdysvaltain pohjoisosissa sanovat että he kohtaavat kuivuuden joka on yhtä paha kuin 1930-luvulla. Ainoastaan kaikkein suurimmilla tiloilla on mahdollisuus selviytyä. Näyttää siltä että kokonainen sukupolvi luopuu maatalouden harjoittamisesta, joka joidenkin mielestä muuttaa erään maapallon viljavimmista seuduista joutomaaksi." ⁽²²⁾

Onko absurdia väittää että hallitus manipuloi säätä? Voisiko olla niin että on olemassa pahansuopa aikomus ajaa viljelijät epätoivoon ja konkursseihin, pakottaa heidät ja heidän perheensä muuttamaan kaupunkeihin?

Ennenkuin sinä liian nopeasti teet sen sen johtopäätöksen että tämä ajatus juonesta pienviljelijöitä vastaan on liian kaukaa haettu, minä ehdotan että sinä jatkaisit tämän kirjan lukemista. Myöhemmin, kun me jatkamme syvältä luotaavaa tutkimustamme taudeista ja katastrofeista jotka piinaavat itsenäisiä farmareita ja karjankasvattajia, me tutkimme tätä ilkitöiden potentiaalia joka on seurausta meteorologisista ja muista korkean teknologian aseista joita on jo armeijoiden ja tiedustelupalveluiden arsenaaleissa.