Luku 7: Siellä missä on savua...
Mac Dominick
"Jos se näyttää ankalta, kävelee kuin ankka, ääntelee kuin ankka, me voimme olla kohtuullisen varmoja että se on 'Anatidae' -suvun pieni vesieläin." [1]1800-luvun loppupuolella, Britannian imperiumi käsitti koko maapallon, ja Union Jack oli lujasti kiinnitettynä jokaisella mantereella. Tämä kaikkein hyväntahtoisin sekä nykyaikaisin kaikista maailmanvalloista ei koskaan nähnyt auringon laskevan valtavien rajojensa sisällä, ja se oli Yhdistynyt Kuningaskunta jonka kautta Jumalan Sanaa julistettiin maailman kaukaisimpiin kolkkiin. Kuitenkin, viktoriaanisen aikakauden myötä tuli raamatullinen eskatologia joka oli lähtöisin pikemminkin Vatikaanista kuin Jumalan Sanasta -- jälkimilleniaalinen Valtakunnan teologia.
Tämä dominion-teologia opettaa että Kirkko on Jumalan valtakunnan ilmentymä maan päällä, ja että tämä valtakunta kasvaa siihen pisteeseen jossa luodaan teokraattinen maailmanhallitus ennen Jeesuksen paluuta. [Tämä on idioottimainen oppi; jos kerran ihmiset pystyvät itse luomaan Jumalan valtakunnan, Jeesuksen paluuta ei silloin edes tarvita. Suom. huom.] Jopa monet näistä 1800-luvun ihmisistä joiden teologia oli muuten ihan oikeaa ja fundamentalistista, houkuteltiin mukaan tähän eskatologiaan jossa ilmeisesti "paljastettiin" että Jumalan valtakunta maan päällä manifestoituisi Britannian imperiumissa.
1800-luvun puoliväliin mennessä, nousi esiin ihmisten sukupolvi jotka olivat sitoutuneet laajentamaan Britanniaa niin että se kattaisi koko maailman. Näitä miehiä johtivat varakkaat yksilöt kuten Cecil Rhodes ja Lord Alfred Milner. Rhodes, Milner ja heidän seuraajansa olivat sitoutuneet luomaan Uuden maailmanjärjestyksen jonka pohjana olisi Britannia, ja joka toisi esiin pitkään odotetun Jumalan valtakunnan maan päällä. Rhodesin perinnön 1900-luvun seuraajat loivat Institute of International Affairsin (RIIA) Isoon Britanniaan, sekä sen vastineen, Ulkomaansuhteiden neuvoston (CFR) Yhdysvaltoihin.
Mikä kaikkein tärkeintä tämän käsikirjoituksen keskustelun kannalta, Rhodesin perinnön vaalijat, kuten Lionel Curtis, pitivät raivoisasti kiinni yhden-maailman filosofiasta joka kaikui Kultaisen säännön ja Vuorisaarnan vaikutusta. Johtuen näiden Maailman federalistien uskonnollisesta luonteesta 1900-luvun alkupuolella, ei ole yllätys että he näkivät valtionkirkon katalyyttinä jonka avulla luoda maailmanhallitus. Itse asiassa, Curtis itse vakuutteli että "kirkko yksin voi luoda tarpeellisen julkisen mielipiteen Jumalan Kansainyhteisön luomiseksi." [2]
Oli kuitenkin eräs ongelma. Kuinka hengellisestä filosofiasta kasvaisi poliittinen keho? Vastaus saadaan helposti -- värvätään papisto sekoittamaan poliittista viestiä hengelliseen. Tämän konseptin toteuttaminen osoittautui suureksi menestykseksi Yhdysvalloissa. John Foster Dulles, joka jakoi Curtisin kanssa konseptin että Kristuksen eettiset opetukset olivat kaikkein dynaamisin voima historiassa, oli täydellinen mies tähän tehtävään. Se oli Dulles josta tuli tämä täydellinen yhteyshenkilö Ulkomaansuhteiden neuvoston ja modernistien Federal Council of Churchesin välille.
Tässä vaiheessa, henkilön täytyy ymmärtää Curtisin/Dullesin filosofian pohja. Ajatus että "Jeesuksen eettiset opetukset ovat kaikkein dynaamisin voima historiassa" on ehdottoman totta. Kuitenkin, kaiken painotuksen asettaminen Kristuksen "eettisille opetuksille" samalla kun ylenkatsotaan Hänen muut opetuksensa, on tulvaportin avaamista "sosiaaliselle evankeliumille" kirkon ensisijaisena tehtävänä ja päämääränä. Tämä on juuri se mitä tapahtui 1900-luvun alussa. Dullesin aktiivinen mukanaolo FCC:ssä johti laajaan poliittis-sosiaalisen filosofian levittämiseen. Kuten Martin Erdmann kertoo kirjassaan Building the Kingdom of God:
"Vaikka kirkko yhä puhuu synnistä, se tarkoittaa yleensä rikkomista yhteiskuntaa vastaan sen sijaan että se tarkoittaisi kapinoimista Jumalaa vastaan. Uudistuminen jalostettiin tarkoittamaan uutta sosiaalista valveutuneisuutta. Kristuksen uhrikuolema ristillä nähdään merkityksettömänä ja se harvoin edes mainitaan... Se että ihmiskunta voi löytää rauhan Jumalan kanssa vain uskon vanhurskauden kautta yksinkertaisesti unohdetaan merkityksettömänä." [4]Lopputuloksena oli luopiokirkko jonka johtajista tuli CFR:n tai RIIA:n palvelijoita. Sen sijaan että saarnaisivat armon evankeliumia, nämä modernistiset pastorit tukevat tietämättään maailmanhallituksen ja maailmanuskonnon arkkitehtien internationalistista agendaa.
Historia totisesti toistaa itseään
Rhodesin, Milnerin ja heidän opetuslastensa seuraajat laativat käsikirjoituksen kuinka rakentaa uusi yhteiskunta. He visioivat maailman joka perustuisi arvoihin jotka nousevat Jeesuksen eettisistä opetuksista ilman Hänen muita opetuksiaan. Tämä on juuri se mistä Marilyn Ferguson kirjoittaa kirjassaan The Aquarian Conspiracy:
"Tämä radikaali hengellisen kokemuksen uusi keskusta näyttää tarkoittavan tietämystä ilman oppia." [5]Marilyn Ferguson kirjoitti nämä asiat havainnoitsijana -- ei ennustajana. Pohjimmiltaan, Marilyn Ferguson vahvisti että Rhodesin, Curtisin ja Dullesin hengellisyys ei ole aitoa kristillistä hengellisyyttä. Aivan päinvastoin, tämä hengellisyys voidaan kuvailla "antikristuksen hengeksi".
Kaikkein ajankohtaisin havainto joka liittyy tähän käsikirjoitukseen, kuitenkin, ei ole historiallinen vaan nykyaikainen. Sillä ilmiselvä silta CFR:n, John Foster Dullesin, FCC:n, sekä vielä tulevaisuudessa häämöttävän "Jumalan valtakunnan" välillä on tämä suhde Peter Druckerin ja Rick Warreninjohtamien Uusien evankelisten, sekä CFR:n välillä.
Drucker ja Warren
Kuten aiemmin tässä käsikirjoituksessa on huomautettu, Peter Drucker ei ollut ainoastaan bisnesguru vaan palveli samassa ominaisuudessa myös konservatiivisia evankelisia. Drucker ja Buford työskentelivät suurten, yli 1.000-jäsenisten evankelisten kirkkojen kanssa laukaistakseen nämä kirkot nopean kasvun uralle. Tämän prosessin aikana, Drucker loi hyvin läheiset suhteet Rick Warreniin, joka on Saddlebackin kirkon pastori Los Angelesista etelään.
Drucker oli globalisti. Hän visioi tämän pahamaineisen "kolmijalkaisen jakkaran" mallin luodakseen "yhteisöllisyyden hengen" kaikkien ihmisten välille. [6] Jakkaran "kolmas jalka" oli tämä "voittoa tavoittelematon sektori" johon kirkot kuuluisivat. Tämä sektori, kuitenkin, osoittautui suureksi esteeksi Druckerin mallin toteuttamiselle. Sillä fundamentalistiset ja konservatiiviset evankeliset kristityt eivät olleet yhteistyöhaluisia tämän rauhan ja rakkauden "uuden yhteiskunnan" rakentamiseksi. Siksi, Drucker pyrki valmentamaan suuren vapaaehtoisten nimikristittyjen armeijan saavuttaakseen tämän vaikeasti tavoitettavan yhteisöllisyyden hengen.
Warren, toisaalta, on teknisesti baptisti-ministeri (pastori). Saddleback Community Church on Southern Baptist Conventionin jäsen vaikka määritelmä "baptist" on tarkoituksellisesti jätetty pois tästä nimestä. Rick Warren kantaa myös Uuden evankelisuuden nimeä ja on valmistunut Fullerin teologisesta seminaarista, "evankelisen vasemmiston" linnakkeesta. P.E.A.C.E. -suunnitelmansa kanssa, hän on osoittanut että hän on klassinen Uusi evankelinen Harold Ockengan hengessä. Kuten aiemmassa luvussa huomautettiin, se oli Tri. Ockenga joka päätti reformoida fundamentalismin lisäämällä siihen sosiaalisia aineksia joita fundamentalistit välttivät sekä lisäämällä pelastukseen "sosiaalisen filosofian". Tri. Ockengan sosiaalisen filosofian lisäksi, Tri. Warrenin tulosperusteinen kasvatustyö (pedagogia) omaksui Marilyn Fergusonin konseptin "ymmärtämys ilman doktriinia".
Täten; Drucker, Warren, Buford, sekä heidän seuraajansa lankesivat suoraan pystyasennosta Dullesin sekä FCC:n "vaiheeseen kaksi". Drucker oli epäilyksettä "elitistinen sosiaali-suunnittelija" kuten Dulles, ja Warren on opportunistinen uskonnollinen kiihkoilija joka on halukas tekemään mitä tahansa kasvattaakseen kirkkoaan, edistääkseen P.E.A.C.E. -suunnitelmaansa, sekä edistääkseen Harold Ockengan uutta evankelista filosofiaa huolimatta Jumalan Sanan opetuksista ja käskyistä.
Realistisesti, tämä Drucker/Warren -suhde on petoksen evoluutio. Sillä valtavirran protestanttiset luopio-uskontokunnat jotka liittyivät FCC:hen ja myöhemmin Kirkkojen maailmanneuvostoon olivat mukana suorassa "rintamahyökkäyksessä" joka epäonnistui surkeasti. Tämä 1960-luvun suuri ekumeeninen liike joka oli seurausta CFR:n, Dullesin, Vatikaanin sekä Kirkkojen maailmanneuvoston ponnistuksista epäonnistui. Suuri joukko yksilöitä lähti jääkylmistä protestanttisista uskontokunnista jotka kielsivät Kristuksen jumaluuden, Hänen neitseellisen syntymänsä, Hänen uhrikuolemansa sekä Hänen ruumiillisen ylösnousemuksensa. Siksi, oli tullut aika toteuttaa tämä "vaihe kaksi" -- hienovaraisempi, salakavalampi lähestymistapa tähän ohjelmaan. Tämä uusi "kolmannen tien" luopumus antaisi konservatiivisen mielikuvan samalla kun se tekisi töitä saavuttaakseen Rhodesin, Ruskinin, Milnerin, Curtisin ja Dullesin globalistiset päämäärät.
Tästä Drucker/Warren -suhteesta on jo aiemmin keskusteltu tässä käsikirjoituksessa, ja se on liitetty mukaan tähän pitkään "yhteensattumien listaan" joka palvelee aihetodisteena syytöksissä Warrenia ja muita Uuden paradigman kirkon henkilöitä vastaan. Onko tämä synkkä pilvi vain yhteensattumaa oleva luonnollinen ilmiö -- vai onko se savua? Jos se on savua, missä on tuli?
Missä savua, siellä tulta
Monet tämän käsikirjoituksen lukijoista saattavat tuntea että Rick Warren on ollut epäoikeudenmukaisen kritiikin kohde. Loppujen lopuksi, hän viehättää monia kirjoillaan, viestillään, sekä menetelmillään. Kuitenkin, kysymys pyörii ympärillä. Tarkkaan ottaen, keitä ovat nämä miehet joita vedetään (kuin pässiä narussa)? Pintapuolisesti, tämä kaikki kuulostaa nin hyvältä, niin hengelliseltä... Mutta kuitenkin on jomottava todellisuus että nämä ohjelmat ja metodit, sen lisäksi että ne eivät ole sopusoinnussa Jumalan Sanan kanssa, ovat pintapuolisestikin tarkasteltuina täysin vastoin Raamatun ohjeita. Joten sitten, onko tämä liike itseasiassa sellainen kuin mitä Tri. Warren väittää, "alku uudelle hengelliselle heräämiselle, globaali liike, uusi Reformaatio"? Vai onko se vain okkultismin ja paganismin annos joka on syötetty "suuremman evankelisen yhteisön" sisään? Totuus on, että nämä syytökset ovat hyvin vakavia: virheellinen oppi, noituus, panteismi, mystiikka, luopumus, globalismi, radikaali environmentalismi sekä okkultistiset yhteydet. Ovatko kaikki nämä syytökset pelkästään savua ilman tulta, vai onko tämä savu lähtöisin raivoavasta maastopalosta?
Niin vakavia kuin nämä syytökset saattavatkin olla, CGM:n johtajat ja erityisesti Tri. Warren näyttävät olevan "tulenkestäviä"; teflon-pintaisia niin sanoakseni. Rick Warren, esimerkiksi, on saanut vakuuttuneeksi monet kaikkein kokeneimmista kristillisistä kirjailijoista että hänen asenteensa ei ainoastaan pohjaudu Raamattuun, vaan että hän ansaitsee heidän rukouksensa sekä rahallisen tukensa. Kaikesta saamastaan tuesta huolimatta, tapahtumat vuoden 2005 jälkimmäisellä puoliskolla sekä vuonna 2006 osoittivat senverran rajua harhaoppisuutta että Rick Warren, "Amerikan pastori", on todistanut epäilyksettä että hänen "valtakunnan rakentamis-aktiviteettinsa" ei ole todellisuudessa muuta kuin Baabelin tornin jälleenrakentamista.
Rick Warren, globaali strategisti?
Rick Warrenilla näyttää olevan ongelma ylpeytensä kanssa. Hän ei totisesti näyttäydy Jeesuksen Kristuksen nöyränä palvelijana. Itse asiassam hän esiintyy kuten peliohjelman isäntä. Havainnollistaakseni tätä suuntausta, hänen www-sivullaan, http://www.rickwarren.com, Tri. Warrenista on ilmeisesti tullut "legenda omissa silmissään", ja hän kutsuu itseään (muiden asioiden ohella) globaaliksi strategistiksi.
"Globaalina strategistina, Tri. Warren neuvoo johtajia julkisella, yksityisellä sekä uskonnollisella sektorilla johtajuuden kehittämisessä, köyhyyden poistamisessa, terveydenhuollossa, sekä uskonnollisissa asioissa. Hänet on kutsuttu puhumaan Yhdistyneisiin Kansakuntiin, Maailman talousfoorumiin Davosiin, Afrikan Unioniin, Ulkomaansuhteiden Neuvostoon, Harvardiin, TIME-lehden järjestämään Maailman terveyskokoukseen, sekä moniin kongresseihin ympäri maailman. TIME-lehti nimesi hänet "yhdeksi viidestätoista tärkeimmästä johtajasta vuonna 2004" ja "yhdeksi sadasta tärkeimmästä johtajasta vuonna 2005". Lisäksi, vuonna 2006 U.S. News & World Report nimesi hänet "yhdeksi 25:stä Amerikan parhaimmasta johtajasta". [7]Vaikka hänen ansioluettelonsa on vaikuttava, ylpeys johtaa lopulta yhteen kaikkein järkyttävimmistä paljastuksista koskien Tri. Warrenia -- jotka on mainittu tässä käsikirjoituksessa. Kuitenkin, ennenkuin me paljastamme tämän "savuavan aseen", on muitakin tapahtumia viimeisen kahden vuoden ajalta jotka loivat hyvin langettavan tapauksen tätä miestä ja hänen motiivejaan kohtaam.
Kun henkilö katsoo taaksepäin vuoteen 2005 ja 2006, hänen ajatuksensa todennäköisesti keskittyvät poliittiseen epävarmuuteen joka oli seurausta Irakin sodasta, siihen kun republikaanit menettivät vallan Edustajainhuoneessa samoin kuin Senaatissa, Presidentti Bushin suosion murenemiseen sekä Saddam Husseinin teloitukseen. Uskonnollisella rintamalla, valtavirran protestanttiset uskontokunnat lähestyivät Vatikaania, National Association of Evangelicals koki skandaalin Ted Haggardin myötä, Tri. Jerry Falwell kuoli, ja Rick Warren laittoi P.E.A.C.E. -suunnitelmansa korkealle kierrosnopeudelle.
Prosessissa jossa hän mainosti uutta suunnitelmaansa loppuvuonna 2005, Tri. Warren paljasti todellisen värinsä. Tämä paljastus poistaisi kaiken "sattuman" mahdollisuuden ja toisi esiin rankkoja todisteita Warrenin "syyllisyydestä". Se paljastaisi myös häiritsevän todellisuuden tunnustavan seurakunnan sisällä vallitsevasta luopumuksesta.
Tri. Warren Aspen-instituutissa
Heinäkuussa 2005, Rick Warren oli pääpuhujana Aspen Ideal Festivalilla jota Aspen Institute of Humanistic Studies rahoitti. Tämä Aspen-instituutti, jonka pääpaikka on Princetonissa, NJ, sekä Aspenissa, CO, perustettiin vuonna 1950 Walter Paepeken toimesta. Tämä AIHS kuvaa itseään "kansainväliseksi voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi joka on omistautunut informoidulle dialogille sekä tutkimuksille jotka koskevat globaaleja huolenaiheita". [8]
Wikipedia kertoo:
"AIHS pyrkii tuomaan yhteen johtavat kansalaiset USA:n yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, sekä ulkomailta pohtiakseen ihmismielen ja -hengen toisiinsa kytköksissä olevia asioita nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Tämä ryhmä uskoo että syventyminen humanistiseen traditioon voi tehdä osanottajista parempia päätöksentekijöitä. Tämä instituutti pitää seminaareja ensisijaisesti bisnes-johtajille 'virkistykseksi, henkilökohtaisten arvojen uudelleen löytämiseksi, sekä nykyaikaisten asioiden/kiistakysymysten tutkimiseksi yhdessä maailman parhaiden mielten kanssa', sekä antaa kulttuureista riippumatonta koulutusta 'mennäkseen välittömien bisnes-kysymysten ulkopuolelle pinnan alla odottavien asioiden kimppuun jotka kohtaavat kaikkia kulttuureita'." [9]Tämä määritelmä on erittäin valaiseva kun henkilö ymmärtää että ihmisen mielen ja hengen tutkiminen humanistisen tradition mittareilla ei ole muuta kuin "hengellistä humanismia", kuten okkultistinen tai uusiaikalainen ajattelu on havainnollistanut. Selkiyttääkseen asiaa, tämä "humanistinen traditio" on H.G. Wellsin ja fabianilaisten sosialistien polku jotka pyrkivät nostamaan ihmisen Jumalan tasolle. Vieden tämän filosofian loogiseen johtopäätökseensä, henkilö johdetaan tätä kautta teosofiaan sekä Blavatskyn, Baileyn ja Fergusonin oppeihin.
Siten, tämä Aspen-instituutti ei ole muuta kuin Blavatskyn, H.G. Wellsin, Aldous Huxleyn, Alice Baileyn, Marilyn Fergusonin sekä muiden tässä käsikirjoituksessa mainittujen henkilöiden organisoitu aivoriihi. Jotta asiat olisivat vieläkin huonommin, tämä Aspen-instituutti kietoo poliittisia ja talouspoliittisia aspekteja näihin filosofioihin luodakseen elitistisen, globalistisen ajatushautomon. Lopuksi, sen jäseninä on sellaisia globalistiseen eliittiin kuuluvia henkilöitä kuten Henry Kissinger, Richard Gardner, Paul Volker sekä Robert McNamara. [10]
Toinen Aspen Institute of Humanistic Studiesin huomattava henkilö on Harlan Cleveland. Vuosina 1974-1980 Harlan kehitti ja ohjasi kansainvälisten suhteiden ohjelmaa tässä instituutissa. Cleveland oli varaulkoministeri ja NATO:n suurlähettiläs Lyndon Johnsonin hallituksessa. Hän on myös CFR:n, Rooman ja Rhodes Scholarin jäsen. Kuten Peter LaLonde kirjoittaa kirjassaan One World Under the Antichrist:
"Hän laati alunperin konseptin vähittäisestä funktionalismista. Hän havaitsi että yritys luoda Uusi maailmanjärjestys organisaatioiden kuten YK:n kautta ei onnistunut. Ottamalla käyttöön Vähittäisen funktionalismin konseptin, nämä ryhmät odottivat onnistuvansa paremmin. Kosiskellen toisistaan erillään olevia asioita pala palalta, sopimus sopimukselta, laki lailta, aihe aiheelta sekä organisaatio organisaation perään, Uusi maailmanjärjestys toteutetaan ja tämän uskonnon keskus on käytännössä huomaamaton." [11]Ensisijaisesti, miesten kuten Clevelandin ja Richard Gardnerin kautta, tästä vähittäisen funktionalismin konseptista on tullut perusta erittäin suositulle "kolmannen tien" politiikalle ja uskonnolle. Tässä tapauksessa, prosessi jossa paljastetaan radikaali uskonnollinen agenda konservatiivisten arvojen verhon alta tai jopa fundamentalististen opillisten lausuntojen verhon alta on avain tähän menestykseen. Modernismin epäonnistuminen opetti elitistisille globaaleille suunnittelijoille että avoin, fundamentalististen oppien kieltäminen johtaa joukkopakoon sekä hyödyttää Raamattuun perustuvia fundamentalistisia seurakuntia. Pohjimmiltaan, tällaiset toimet johtaisivat sen toistumiseen mikä tapahtui vuosina 1955-1970. Kuitenkin, jos fundamentalistista oppia pidetään esillä mutta ei koskaan opeteta, tilaisuus repiä alas nämä opilliset uskomukset pala palalta vastaa vertauskuvaa jossa sammakko laitetaan kattilaan jonka vettä aletaan vähitellen lämmittämään. Täten, samalla kun avoimesti julistetaan että ollaan toteuttamassa Jeesuksen lähetyskäskyä, tämä Uuden paradigman kirkko, päämäärätietoisilla menetelmillään, on vaivihkaa tuhoamassa raamatullisen kristillisyyden viimeisiä linnakkeita.
Sitten kun henkilö ymmärtää nämä Aspen-instituutin näkökohdat, ei ole enää mysteeri miksi Tri. Warren osallistuisi sen järjestämille festivaaleille. Tämä Aspen-instituutti mainostaa omaa "kolmannen tien" agendaansa. Itse asiassa, asiaan saadaan lisää valaistusta kun arvioidaan Tri. Warrenin lausuntoja. Osallistuessaan paneelikeskusteluun nimeltään The Problem of Evil, Tri. Warren sanoi:
"itse asiassa, en usko että pahuus ja synti ovat sama asia... Me emme tiedä vastauksia... Emme todellakaan... En usko että pahuus on sama asia kuin synti... En pidä itseäni pahana ihmisenä koska minä teen syntiä. Minä luulen että sinun täytyy varata sana "paha" sanalle "paha"... En ole vielä löytänyt sille hyvää määritelmää... Kenties Peter on. Minä muuten olen se joka ehdotti tätä aihetta koska minä halusin kuulla mitä Alanilla ja Peterillä on sanottavanaan koska nämä ovat sellaisia miehiä joita minä olen arvostanut vuosia sekä lukenut kaiken heidän matskunsa ja minä todellakin tulin tehdäkseni muistiinpanoja... Me voimme tulla pahoiksi ihmisiksi tekemällä pahoja/huonoja päätöksiä...Minä luulen että pahuus on etäispesäke jossa se vain ottaa vallan." [12]Aiempien keskusteluiden perusteella, ei pitäisi olla yllätys että Tri. Warrenilla on vaikeuksia kutsua syntiä "pahaksi" tai ajatella että syntinen on "paha"... Loppujen lopuksi, se olisi ristiriidassa kaiken sen kanssa mitä hän kirjoitti Ladies Home Journalissa. Tri. Warrenin perspektiivin perusteella, kuinka kadotetulla syntisellä voi olla itseluottamusta/itsekunnioitusta jos hän näkee itsensä pahana? Jos asiat olisivat näin, henkilön täytyisi tehdä johtopäätös että ihmiskunta on noussut korkeammalle moraaliselle tasolle Apostoli Paavalin aikojen jälkeen:
"Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin."Paavali tunnusti avoimesti että ennen uskoontuloaan hän oli itse asiassa "paha". Edelleen, henkilö voi olla yhtä varma kuin Paavali että synti on "pahuuden" henkilöitymä. Lisäksi, Paavali epäilyksettä vahvistaisi että ihmisen "vanha luonto" joka edelleen asuu uudestisyntyneissä ihmisissä on "paha".
Tri. Warrenin kohtaaman ongelman juuri on peräisin siitä tosiasiasta että kun henkilö esiintyy samalla foorumilla okkultistien ja globalistien kanssa, hänen täytyy turvautua "doubletalkiin" ja semantiikkaan tehdäkseen vaikutuksen yleisöönsä, ja jotta hän ei loukkaisi omia kannattajiaan. Täten hän löytää itsensä paikasta jossa hän esittää raamatullisesti absurdeja lausuntoja sekä ylistää Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin vihollisia.
Esimerkiksi, pohdi Tri. Warrenin kanssa esiintynyttä Peter Gomesia. Pastori Gomes on professori ja Christian Moralsin puhemies Harvardin Yliopistossa. Hän on myös avoimesti homoseksuaali ja universalisti -- tämän verran kristillisyydestä ja moraalista! Kuitenkin, huolimatta tästä kaikesta, Tri. Warren julistaa että hän on Gomesin ihailija ja on lukenut kaikki hänen kirjansa.
Tri. Warrenin mukanaolo Aspen-instituutissa sekä Gomesin ylistäminen ei jätä tilaa minkäänlaisille "yhteensattumille". Ensinnäkin, aito konservatiivinen baptisti-saarnaaja ei koskaan saisi kutsua Aspen-instituuttiin eikä koskaan esiintyisi minkäänlaisessa paneelissa siellä. Tämä "etuoikeus" on varattu ainoastaan globalistiselle eliitille. Toiseksi, jokainen joka on aito "uskon puolustaja" ei koskaan hyväksyisi kutsua yhdeltäkään "uusaikalaiselta" humanistiselta organisaatiolta. Jumalan mies ei myöskään ylistäisi sellaista joka voitaisiin parhaiten luokitella kategoriaan "väärintekijä". Tämä esimerkki ei ainoastaan luo lisää savua -- vaan raivoisan tulipalon.
Tri. Warren Yhdistyneissä Kansakunnissa
Ei ole epäilystäkään etteikö Yhdistyneet Kansakunnat olisi luotu maailmanhallituksen edelläkävijäksi. Tämä oli avoin ja erittäin vilkas keskustelunaihe 1950-luvulla, ja oli ilmiselvää että monet USA:n hallituksen lainsäätäjät vastustivat Yhdysvaltain mukanaoloa tässä organisaatiossa. Kun vuodet vierivät, kuitenkin, vastustus YK:ta kohtaan väheni siinä määrin että suurin osa vastustuksesta rajoittui sellaisiin oikean siiven organisaatioihin kuten John Birch Society. Tämän alamäen myötä, oppositio tuli melko välinpitämättömäksi tätä organisaatiota kohtaan, ja Reaganin kauteen mennessä sen vaikutusvalta oli tullut minimaaliseksi.
Kuitenkin, Bill Clintonin ja George W. Bushin ensimmäisellä kaudella, vuosikymmenen uurastus Vähittäisen funktionalismin eteen alkoi kantaa hedelmää. 1990-luvun lopulta alkaen Yhdistyneet Kansakunnat alkoi nousta. Tänään, YK pyrkii sekoittamaan internationalismin jokaisen yksilön jokapäiväiseen elämään, sekä jatkaa amerikkalaisten pankkitilien verottamista. YK on taas kerran merkittävä tekijä Uuden maailmanjärjestyksen rakentamisessa aloitteilla jotka edistävät paganistista, globalistista agendaa.
Samalla kun YK on koekenttänä joka on "kypsynyt sadonkorjuuta varten", jokainen yksilö joka saarnaa pelastusta yksin Jeesuksen Kristuksen kautta ei ole sinne tervetullut -- paljon vähemmän hänelle annettaisiin kutsu puhua sen jäsenille. Kuitenkin, Rick Warrenille esitettiin kutsu puhua YK:n uskontojen välisellä/moniuskonnollisella rukousaamiaisella 13.9.2005.
Tämä olisi ollut oiva tilaisuus saarnata Jeesuksen Kristuksen Evankeliumia tälle ryhmälle! Kuitenkaan, Tri. Warrenin puheen julkaistuissa katkelmissa ei mainita kertaakaan Jeesuksen Kristuksen nimeä. Rehellisesti sanoen, hänelle on saatettu antaa tiukat ohjeet olla mainitsematta Hänen nimeään, mutta olisiko hänen tarvinnut noudattaa näitä ohjeita? Mitä hän sanoi? Seuraava lainaus antaa yhteenvedon hänen puheensa teemasta:
"Raamattu sanoo että Jumala on rakkaus. Raamattu ei sano että Hänellä on rakkautta. Rakkaus on olennainen osa Hänen luonnettaan. Sinut luotiin jotta Jumala voisi rakastaa sinua. Luotuna Jumalan kuvaksi, meidän tulisi rakastaa Häntä vastavuoroisesti... En ole täällä puhuakseni uskonnosta. Olen täällä puhuakseni suhteesta Jumalaan." [15]Tämä on tyypillinen modernistin lausunto joka kieltää Jeesuksen Kristuksen verisen sovitustyön ja esittää rakkauden sosiaalista evankeliumia. Ei niin että se mitä Tri. Warren sanoi olisi väärää, mutta hänen lausuntonsa eivät kerro koko totuutta niinkuin Raamattu tekee siitä yhteenvedon:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." [16]Raamatulliset todisteet osoittavat että Jumalan rakkaus henkilöityy Jeesuksessa Kristuksessa sekä Hänen uhrautumisessaan ihmiskunnan syntien edestä. Kun henkilö puhuu "Jumalan rakkaudesta" moniuskonnolliselle yleisölle mainitsematta kertaakaan Jeesuksen nimeä, silloin kullekin osanottajalle jätetään hänen oma näkemyksensä Jumalasta, on se sitten Allah, Krishna, Buddha, Quetzalcoatl, tai Zeus. [Tuskin monellakaan enää Zeus. Suom. huom.] Täten, pakanan tai uskonnollisen yksilön sydän, joka ei tunne Jeesusta Kristusta jätetään paljon pahempaan tilaan kuin mitä se oli ennen kuin hän kuuli tämän autereisen/epämääräisen Jumalan rakkaudesta.
Lisäksi, tämä artikkeli joka antaa lainauksia Tri. Warrenin puheesta sanoo että hänen puheensa vaikutus oli sellainen että kaikki liittyivät välittömästi rukoukseen. Nyt, sanotaanpa tämä suoraan:
Todella hämmentävä aspekti on, että tämä paljastus/ilmoitus "Rakkauden Jumalasta" sekä rukous väärille jumalille oli sellainen jota johti konservatiivinen saarnaaja joka julistaa että Jeesuksen lähetyskäsky on Kirkon ensisijainen tehtävä. Toisaalta, mikäli tämä konservatiivinen Etelän baptistien saarnaaja osallistuisi Baabelin tornin rakentamiseen, rajoittuisiko hänen viestinsä autereisen Jumalan osoittamaan rakkauteen? Osallistuisiko hän rukoukseen muiden kanssa ryhmässä jonka osanottajat ilmiselvästi rukoilevat vääriä jumalia? Vastaus näihin kysymyksiin vie henkilön selkeään johtopäätökseen että Tri. Warrenin läsnäolo YK:n rukousaamiaisella syyskuussa 2005 on paljon enemmän kuin pelkkä sattuma. Itse asiassa, hänen ilmestymisensä, puheensa sekä osallisuutensa tässä tapahtumassa ovat kaikki raivoavan tulipalon aspekteja joka luo valtavasti mustaa savua.
Rick Warren ja Ulkomaansuhteiden neuvosto
Tämä CFR Yhdysvalloissa on kaikkien globalististen organisaatioiden "isoisä" Pohjois-Amerikassa. CFR oli luutnantti Edward Mandel Housen ajatus -- hän oli presidentti Woodrow Wilsonin neuvonantaja. House oli luomassa kansainliittoa -- 1900-luvun ensimmäistä yritystä luoda perusta maailmanhallitukselle. Kun amerikkalaiset lainsäätäjät eivät suostuneetratifioimaan Kansainliiton peruskirjaa, hän yhdisti voimansa Milnerin ja Rhodesin muiden opetuslasten kanssa luodakseen Ulkomaansuhteiden neuvoston, josta tuli todellisuutta vuonna 1921.
Kuten aiemmin on sanottu, CFR oli amarikkalainen vastine Royal Institute of International Affairsille (RIIA) ja siitä tuli kanava jonka kautta mainostaa eliitin internationalistista agendaa. CFR:n kautta Rockefellerien ja Carnegien rahastot rahoittivat ja tukivat globalistisia agendoja. Jos on mitään epäilyä koskien tämän organisaation tarkoitusperiä, CFR:n sinetissä mies ratsastaa valkoisella hevosella, aivan kuten Ilmestyskirjan luku 6 kuvaa antikristusta. [Sinetissä ratsastaja myös esittää saatanallisen tervehdyksen kahdella sormella. Suom. huom.]
Joten, millainen mahdollinen skenaario voisi yhdistää Rick Warrenin CFR:ään? Tarina menee tähän tapaan.
Lokakuussa 2006, Rick Warren oli matkalla. Tämän matkan -- joka suuntautui Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan -- oli tarkoitus edistää hänen P.E.A.C.E. -suunnitelmaansa. Samalla kun hän suunnitteli viettävänsä suurimman osan ajastaan Afrikassa, hän pysähtyi ensin Saksassa, sitten Syyriassa ennen matkaansa Ruandaan. Syyriassa hän tapasi presidentti Bashar al-Assadin sekä muslimien suurmuftin. Tämä tapaaminen sai aikaan arvostelun tulimyrskyn kaikkialla. Syyrian uutistoimisto julkaisi tarinan jossa vihjattiin että Warren vastusti Irakin sotaa, tunsi että Syyrian pitäisi olla mukana rauhanprosessissa, sekä muuta propagandaa. Tri. Warren kiisti kaikki nämä asiat, ja myrsky näytti rauhoittuneen. Rick Warren sanoi edelleen, että hänen matkansa Syyriaan tapahtui hänen naapurinsa kehoituksesta joka on syyrialainen. Hän tapasi myös kristittyjä johtajia Syyriassa, raportoiden että useimmilla amerikkalaisilla on vääristynyt käsitys Syyriasta terroristi-valtiona.
Tietysti kaikki Tri. Warrenin lausunnot, vaikka ne ovatkin 100% totta, eivät ole muuta kuin vahinkojen korjaamista. Rick Warrenin PR-toimiston täytyi tehdä ylitöitä peittääkseen heidän pomonsa virhearvioinnit. Huolimatta julkisesta reaktiosta, tässä asiassa ei todellakaan ole salaisuuksia. Warren meni Syyriaan koska hänellä oli sisäpiirin yhteyshenkilö (kenties se oli tämä naapuri) joka houkutteli hänet myymään globaalia sosiaalista ohjelmaansa Syyrian hallituksen korkeimmille tahoille. Loppujen lopuksi, islamilaiset valtiot ovat valtava markkina tällaisille asioille. Mikä vielä merkittävämpää, kuitenkin, on tämä paljastus informaatiosta joka johtui hänen Syyrian vierailustaan, jota voisi kuvailla paremminkin "savuavaksi ohjussiiloksi" kuin "savuavaksi aseeksi".
Ohjus tästä savuavasta siilosta nousi ilmaan kun WorldNetDailyn toimittaja Joseph Farah suuttui megapastori Rick Warrenin toimista Syyriassa. Lukiessaan hänen kolumniaan, ei tarvitse käyttää paljonkaan mielikuvtusta nähdäkseen että Tri. Warrenin toimet ylittivät rajan ja että ne olivat lähes valtiopetos. Farah reagoi Warrenin matkaan Syyriaan artikkelilla nimeltään "Päämäärätietoinen valhe" joka ilmestyi WorldNetDailyssä 16.11.1006. Seurauksena tästä artikkelista, Tri. Warren alkoi kommunikoida Joseph Farahin kanssa sähköpostin välityksellä puolustaakseen toimiaan sekä oikaistakseen Syyrian uutistoimiston valheet. Tämä kirjeenvaihto johti Farahin toiseen artikkeliin nimeltään "Megapastorin Damaskon tien kokemukset" joka ilmestyi 21.11.2006.
Tämä kirjeenvaihto, sellaisena kuin Farah julkaisi sen, oli seuraavanlainen:
"...ja viimeisenä minä ehdotin että hänen (Warrenin) olisi pitänyt neuvotella minun (Farah) tai muiden ihmisten kanssa jotka tuntevat Lähi-itää ennenkuin onnistuu aiheuttamaan niin paljon vahinkoa sinun vastuuttomalla matkallasi..."Mitä hän sanoi? Tunnustiko Rick Warren juuri että hän on Ulkomaansuhteiden neuvoston jäsen? CFR:n www-sivu raportoi että Warren oli puhujana CFR:n Religion And Foreign Policy Seriesissä vuonna 2005. Jo tämä itsessään vihjaa "rikoskumppanuuteen" sekä antaa epäsuoraa todistusaineistoa. Kuitenkin, se että Warren myöntää olevansa tämän organisaation jäsen poistaa kaikki sattuman mahdollisuudet. Henkilö ei tule CFR:n jäseneksi "puolustamalla uskoa". Henkilöstä ei edelleenkään tule CFR:n jäsentä sillä että hän julkisesti vaatii noudattamaan Jumalan Sanan periaatteita."Hän antoi minun tietää että hän on Presidentti Bushin läheinen ystävä samoin kuin monien, ellei peräti useimpien Pentagonin kenraalien."
"Warren selitti että hän oli myös keskustellut National Security Councilin ja Valkoisen Talon kanssa, kuten myös ulkoministeriön kanssa ennen naapurinsa ehdotusta."
"Itse asiassa, Warren lisäsi, 'Ulkomaansuhteiden neuvoston ja Oxford Analytican jäsenenä, minä saattaisin tietää yhtä paljon Lähi-idästä kuin sinä'." [17]
Ei, rakkaat ystävät, henkilöstä tulee CFR:n jäsen ainoastaan siten että hän tukee eliitin globalistista agendaa luoda luciferilainen Uusi maailmanjärjestys. Henkilöstä tulee CFR:n jäsen jotta hän rakentaisi "Jumalan valtakuntaa" jota Lucis Trust on kuvaillut ja jota se tukee. Tämä sama pitää paikkansa myös niiden kohdalla jotka puhuvat YK:ssa, Aspen-instituutissa, sekä muissa globalistisissa organisaatioissa joita ei ole mainittu tässä käsikirjoituksessa. Henkilöstä tulee CFR:n jäsen sekä muiden globalististen organisaatioiden tukija ainoastaan siten että hän osallistuu Baabelin tornin jälleenrakentamiseen.
(1) Adams, Douglas, Dirk Gently's Holistic Detective Agency.
(2) Erdmann, Martin, Building the Kingdom of God on Earth, Wipf and Stock Publishers, Eugene, OR, 2005, p. 64.
(3) Ibid.
(4) Ibid. p. 155.
(5) Ferguson, Marilyn, The Aquarian Conspiracy, J.p. Tarcher, Incorporated, Los Angeles, CA, 1980, p. 377.
(6) For a detailed explanation of the "3-legged Stool Model" of Peter Drucker, see this author's book, Outcome-Based Religion, Chapter 13. This book is available from Cutting Edge Ministries at http://www.cuttingedge.org.
(7) http://www.rickwarren.com.
(8) ----
(9) http://en.wikipedia.org/wiki/Aspen_Institute.
(10) http://www.nndb.com/org/760/000051607.
(11) LaLonde, Peter, One World Under Antichrist, Harvest House Publishers, Eugene, OR, 1991, p. 124.
(12) Warren, Rick. As quoted by James Sundquist, Rick Warren's P.E.A.C.E. Plan vs. Scriptural Teachings on Peace, http://www.prophecyforum.com/Sundquist/RICKWARREN/htm.
(13) I Timothy 1:15.
(14) Sundquist, James. Quoting at http://creationists.org/resp0013.html, Rick Warren's P.E.A.C.E. Plan vs. Scriptural Teachings on Peace, http://www.prophecyforum.com/Sundquist/RICKWARREN/htm.
(15) Tse, Rhonda. "Rick Warren Speaks about Purpose at the United Nations", The Christian Post, September 14, 2005, http://www.christianpost.com/article/20050914/21340.htm.
(16) John 3:16.
(17) Farah, Joseph, "Megapastor Rick Warren's Damascus Road Experience", http://www.worldnetdaily.com, November 20, 2006.