Rakentamassa Baabelin tornia -- Päämäärätietoisen seurakunnan pimeä puoli

Luku 6: Rakentamassa maailmankirkkoa

Mac Dominick

Tämä Suuri Mies nousi seisomaan. Ylitsevuotava hiljaisuus tunkeutui äärettömän yleisön joukkoon niinkuin valtameren aalto murtuessaan rantahietikkoon. Tämä hiljaisuus kohosi vaimennettuun odotuksen huippuunsa kun hän kulki ylipapin luo. Tämä pappi käski henkilökuntansa nousta hitaasti, ja tulipatsas lankesi alas taivaasta, räjähtäen raivoavaan infernoon. Tämä valtava joukko seisoi hypnotisoituneena kun tämä valmisteltu uhri roihahti liekkeihin. Hiljaisuus purkautui ylistykseen kun jokainen yksilö lankesi maahan nöyryydessä, kuitenkin pelokkaasti palvoen tätä Suurta Miestä.

Onko tämä pitkään odotettu Pyhä? Onko tämä Kristuksen toinen tuleminen kristitylle, Krishna hinduille, Quetzalcoatl uusaikalaisille, Maitreya buddhalaisille, Imam Mahdi muslimeille, Hiram Abiff vapaamuurareille, sekä Messiah ben David juutalaisille? Eikö hän ole muinaisten profetioiden täyttymys koskien näitä jokaista yksitellen sekä kaikkia? Loppujen lopuksi, hän yksin saavutti kaiken mikä aiemmin oli epäonnistunut: Hänestä tuli maailmanrauhan tarjoaja, hän antoi itsestään kiistattomia todisteita vanhurskaana ihmiskunnan pappiskuninkaana, ja hän antoi koko planeetalle sekä poliittisen että hengellisen suunnan. Samalla kun kaikki toisinajattelijat on humaanisti poistettu planeetalta jotta he voisivat ajatella uudelleen asennettaan, hän menestyksekkäästi sekoitti kaikkien uskontojen yhteiset arvot uuteen, synkretistiseen kaikenkattavaan uskoon. Tämä pitkään odotettu "Kultainen aikakausi" oli lopultakin koittanut... Tervetuloa maailmankirkko...

Tämä super-kirkko ei ilmesty tyhjästä, sillä suunnitelmat tätä organosaatiota varten ovat yhtä vanhoja kuin tämä nykyinen jälki-diluvialainen sililisaatio itsessään. Edelleen, se ei ole seurausta suorasta rintama-hyökkäyksestä perustetun uskonnon taholta; vaan pikemminkin, se rakennetaan pala palalta -- liikkuen vauvanaskelten tahdissa. Nämä palat ovat nyt asettumassa paikoilleen, ja juna on menossa kovalla vauhdilla kohti huipentumaansa -- seurakunnan ylöstempausta sekä antikristuksen ilmestymistä. Traagisesti, monet hyvää tarkoittavat, vilpittömät yksilöt ovat lankeamassa Luciferin suureen ansaan -- super-kirkkoon. Tähän kuuluu monia kristittyjä sekä kristillisiä organisaatioita joista on tulossa tahtomattaan maailmankirkon sekä sen poliittisen sisarpuolen, Uuden maailmanjärjestyksen rikoskumppaneita.

Kuinka yksikään kristitty voi olla näin naivi? Kuinka Jumala voisi mahdollisesti sallia Hänen lastensa tukevan Luciferin suunnitelmia? Perustuen siihen mitä tähän mennessä on kirjoitettu, on tarjottu todisteita jotka osoittavat että yksilö ei vastusta sellaista mitä hän pitää hyvänä, oikeudenmukaisena, tai jopa pyhänä. Tämän aiheen sydämessä on se tosiasia että kun henkilö on uudestisyntynyt, hän ei tule immuuniksi eksytykselle. Mikä vielä traagisempaa, kun yksilölle annetaan väärää evankeliumia -- tai hänet houkutellaan uskonnolliseen ohjelmaan joka manipuloi häntä väärään käsitykseen pelastumisesta; on aivan sama kuin että hän maalaa suuren maalitaulun sydämensä kohdalle -- sillä häntä valmistellaan vapaaehtoiseksi jäseneksi armeijaan joka marssii tämän väärän johtajan tahdissa.

Kysymys jonka tämä käsikirjoitus esittää on hyvin yksinkertainen: ovatko tämän etsijä-herkän, päämäärätietoisen, "uuden paradigman kirkon" johtajat todellisuudessa valmentamassa hyväuskoisia, vilpittömiä yksilöitä tukemaan tai peräti ottamaan osaa siihen mistä tulee antikristuksen super-kirkko?

Pitkin tätä käsikirjoitusta, monia "yhteensattumia" on huomioitu, jotka tarjoavat "aihetodisteita" että Uuden paradigman kirkon ohjelma on juuri tätä. Jotta kyettäisiin organisoimaan lukijan ajatukset paremmin, luettelo näistä yhteensattumista on seuraavanlainen:

Jopa kaikkein skeptisimmänkin lukijan täytyy myöntää että tässä on pitkä lista "yhteensattumia"; ja kuten aiemmin on huomautettu, kun tapahtuu yhteensattuma toisensa jälkeen minkä tahansa liikkeen tai filosofian sisällä, tämän liikkeen tai filosofian rehellisyys täytyy asettaa kyseenalaiseksi. Edelleen, tällaisen liikkeen tai filosofian johtajien rehellisyyttä täytyy myös tutkia tarkkaan. Totuus on että Uuden paradigman kirkon sekä sen johtajien vilpitömyys tulee kyseenalaiseksi kun faktoja tutkitaan objektiivisesti, ja tutkittavia todisteita on lisää.

Ladies Home Journal

Näiden lisä-todisteiden joukossa on toinenkin "sattuma" joka tapahtui maaliskuussa 2005 jolloin Ladies Home Journal julkaisi Rick Warrenin artikkelin Learn to Love Yourself. [1] Tässä artikkelissa, Tri. Warren ehdottaa "viittä totuutta" jotka muodostavat perustan terveelle itsetunnolle. Nämä viisi totuutta ovat seuraavanlaisia:

Nämä "totuudet" todellisuudessa eivät ole totuuksia lainkaan; vaan pikemminkin, nämä periaatteet pohjautuvat humanistiseen psykologiaan, ja humanistinen psykologia on suorassa oppositiossa suhteessa Jumalan Sanaan.

Vastauksena tähän artikkeliin, tässä on joitakin kysymyksiä Tri. Warrenille:

Jotta henkilö voisi pohtia huolellisesti ilmiselviä vastauksia näihin kysymyksiin, täytyy lisätä vielä suppea esitelmä tästä itsetunto-evankeliumista jonka Norman Vincent Peale ja Robert Schuller ovat tehneet niin suosituksi -- tähän pitkään "yhteensattumien" listaan joka saisi henkilön kyseenalaistamaan kaikki raamatulliset yhteydet Uuden paradigman kirkon sekä Uudessa Testamentissa kuvatun paikallisseurakunnan välillä.

Hyökkäys fundamentalismia vastaan

Kuten tässä kirjassa aiemmin on huomautettu, kristityt fundamentalistit ovat joutuneet kiivaan hyökkäyksen kohteeksi muutaman viime vuoden aikana, yksinkertaisesti sitä syystä että sekulaari uutismedia on käyttänyt tätä termiä tarkoitushakuisesti. Kristityt fundamentalistit on samaistettu radikaaleihin, militantteihin islamilaisiin fundamentalisteihin, ja heidät on heitetty julkisen median eteen vaarallisena, psykoottisten mielipuolten ja fasistien terrorijärjestönä jotka haluavat ottaa haltuunsa USA:n hallituksen.

Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta, ja ainoa yhtäläisyys kristittyjen fundamentalistien ja islamilaisten fundamentalistien välillä on yhteinen, horjumaton usko heidän pyhiin kirjoituksiinsa, sekä halu elää näiden kirjoitusten mukaan.

Kuitenkin, ennenkuin henkilö päättää heittää nämä molemmat ryhmät samaan muottiin, muutama fakta täytyy tuoda esiin:

Joku voi väittää että ristiretket ja inkvisitio ovat ristiriidassa tämän fundamentalistisista kristityistä piirretyn kuvan kanssa, mutta henkilön täytyy muistaa että molemmat kampanjat toteutti instituutio nimeltään Roomalaiskatolinen Kirkko -- joka ei tarkoita kristillisyyttä eikä fundamentalistisuutta. Ristiretkien ja inkvisition aikaan, kaikki jotka vastustivat Rooman Kirkkoa kokivat saman kohtalon: moorilaiset, juutalaiset, todelliset kristityt, sekä gnostilaiset -- kaikki teloitettiin Paavin käskystä. Nämä ristiretket eivät olleet "pyhää sodankäyntiä"; vaan pikemminkin, näitä kampanjoita motivoivat ahneus ja vallanhimo -- jotka tuskin ovat raamatullisia tavoitteita.

Täten, niiden kaikkien luokitteleminen samaan kastiin jotka kutsuvat itseään "fundamentalisteiksi" useiden uskontojen parissa on täysin vailla pohjaa. Kuitenkin, näillä Uuden paradigman evankelisilla on tapana tehdä juuri näin. Itse asiassa, Tri. Warren on tehnyt oman näkökantansa kristillisestä fundamentalistisuudesta hyvin selväksi. Vuonna 2005 hän sanoi:

"Tänään jäljellä ei ole kovinkaan montaa fundamentalistia. En tiedä, että tiedätkö sinä tätä vai et, mutta he ovat sellainen vähemmistö; ei ole niin montaa fundamentalistia jäljellä Amerikassa... Nyt, sana 'fundamentalisti' itse asiassa on peräisin eräästä dokumentista 1920-luvulla nimeltään 'Five Fundamentals of the Faith' (=Viisi uskon perustetta). Ja se on hyvin lakihenkinen, kapeakatseinen näkemys Kristinuskosta." [3]
On totta että termi "fundamentalisti" oli peräisin vuodelta 1920, julistuksesta nimeltään The Five Fundamentals. Kuitenkin, huolimatta Tri. Warrenin ylimielisestä asenteesta, näitä "viittä fundamenttia" ei luotu Kristinuskon kapeakatseisuutta varten; vaan pikemminkin todellisen Kristinuskon puolustamiseksi sellaisen nousua vastaan jota nyt kutsutaan modernismiksi. Modernismi on filosofia organisoidun "kirkon" sisällä joka kieltää Kristuksen neitseellisen syntymän, Kristuksen jumaluuden, Kristuksen uhrikuoleman, Hänen ruumiillisen ylösnousemuksensa sekä muita Raamatun tärkeitä doktriineja. Ne joita pidettiin fundamentalisteina 1920-luvulla olivat niitä miehiä ja naisia jotka pysyivät uskollisina Jumalan Sanalle toisin kuin ne jotka pitivät parempana pyyhkiä mielestään nämä opit.

Puoli vuosisataa The Five Fundamentals -nimisen asiakirjan julkaisemisen jälkeen, Fundamentalistien maailmankongressi julkaisi seikkaperäisemmän määritelmän sanalle "fundamentalisti".

"Fundamentalisti on uudestisyntynyt uskova Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa joka:
  1. Säilyttää muuttumattoman uskollisuuden virheettömälle, erehtymättömälle, sekä verbaalisesti Jumalan inspiroimalle Raamatulle;

  2. Uskoo että asiat ovat niinkuin Raamattu sanoo;

  3. Tuomitsee kaikki asiat Raamatulla, ja että ainoastaan Raamattu on hänen tuomarinsa;

  4. Vahvistaa historiallisen kristillisen uskon pohjimmaiset totuudet:
    a) Kolminaisuusoppi;

    b) Jeesuksen inkarnaatio, neitseellinen syntymä, uhrikuolema, ruumiillinen ylösnousemus, astuminen taivaaseen, sekä toinen tuleminen;

    c) Uusi syntymä Pyhän Hengen uudistumisen kautta;

    d) Pyhien ylösnousemus ikuiseen elämään;

    e) Jumalattomien ylösnousemus viimeiseen tuomioon ja ikuiseen kuolemaan;

    f) Pyhien yhteys, jotka ovat Kristuksen ruumis;
  5. Harjoittaa uskollisuutta uskolle, sekä pyrkii saarnaamaan sitä jokaiselle;

  6. Pysyy erossa kaikesta kirkollisesta uskon kieltämisestä, samoin kuin kompromisseista sekä luopumuksesta;

  7. Kamppailee uskon puolesta sitten kun se on luovutettu."
"Täten, fundamentalistisuus on militanttia ortodoksisuutta (oikeaoppisuutta) joka tähtää sielujen voittamiseen. Vaikka fundamentalisteilla saattaa olla erimielisyyttä tiettyjen Raamatun jakeiden tulkitsemisessa, me liitymme mukaan sydämen ja yhteisen päämäärän vuoksi uskon puolustamiseksi sekä Evankeliumin julistamiseksi ilman kompromisseja tai hajaannusta."

"Jollei ihminen pidä yllä sekä puolusta uskoa Raamattuun, eikä ole kiinnostunut kadotettujen pelastumisesta, hän ei ole todellinen fundamentalisti."

Rehellisesti, sanomalla tätä The Five Fundamentals -julistusta "lakihenkiseksi ja kapeakatseiseksi", Tri. Warren todellisuudessa vahvistaa Jumalan Sanan kun se sanoo: "Kaita on se tie joka johtaa ikuiseen elämään." Mitä tulee syytökseen "lakihenkisyydestä", mitä hän tällä tarkoittaa? Tässä vuoden 1920 dokumentissa ei ole uusia lakeja, sääntöjä tai säädöksiä, aivan kuten ei myöskään tässä vuoden 1976 dokumentissa. Molemmat ovat opillisia lausuntoja sekä sitoumus uskollisuudesta näitä oppeja kohtaan. Täten, Tri, Warrenin väite että The Five Fundamentals on "hyvin lakihenkinen, kapeakatseinen tulkinta Kristinuskosta" on todellisuudessa kannanotto modernismin puolesta, luopio-protestanttisuuden version joka on vienyt miljoonat ikuiseen kadotukseen.

Fundamantalismi ja pelko

Totuus on että se on oppi joka aiheuttaa sydämentykytystä miehille kuten Tri. Warren, ja jos kävisi hänen toiveidensa mukaan, fundamentalismi katoaisi maapallolta. Postmoderni ihminen kammoaa oppeja, ja Tri. Warren uskoo että jokaisella kristityllä joka seisoo Jumalan Sanan fundamenttien takana on potentiaalia monet rahoineen organisoidun kirkon luota. Siksi, hän jatkaa hyökkäyksiä jotka hänen Uudet evankeliset edeltäjänsä käynnistivät vuonna 1948, kuten Philadelphia Inquirer -lehdessä kerrottiin 8.1.2006:

"Warren ennustaa että fundamentalismi, kaikenlainen sellainen, tulee olemaan 'eräs 2000-luvun suurista vihollisista... islamilainen fundamentalismi, kristillinen fundamentalismi, juutalainen fundamentalismi, sekulaari fundamentalismi -- niitä kaikkia motivoi pelko toisiaan kohtaan'." [5]
Tämä on eräs kaikkein naurettavimpia lausuntoja jotka Tri. Warren on koskaan esittänyt. Mistä ihmeestä hän on saanut päähänsä sellaisen ajatuksen että fundamentalismin käyttövoimana on pelko? Kenties Tri. Warren on samaa mieltä kirjan Spiritual Politics okkultististen kirjoittajien kanssa. Tämä kirja on "toiseksi tärkein" New Agen kannattajien keskuudessa (tärkein on The Aquarian Conspiracy), ja sen kirjoittajat rohkeasti julistavat:
"Tämä eristäytyneisyyden väärä tunne on kaikkien meidän pelkojemme alkulähde." [6]
Siinä valossa mitä edellisissä luvuissa on kerrottu, tämä lausunto ei ole ainoastaan hyvin ajankohtainen tämän käsikirjoituksen ensisijaiseen teemaan nähden, vaan se myös kantaa mukanaan hyvin voimakasta syvällisyyden tunnetta. Kristillisen fundamantalismin lähtökohtien huolellinen tutkiminen paljastaa että eristäytyminen on ollut keskeisenä asiana heidän toiminnassaan. Kuitenkin, okkultistinen maailma, kuten myös ne jotka ovat omaksuneet Uuden paradigman "kolmannen tien" filosofian halveksivat eristäytymistä. Sillä eristäytyminen on täysin vastoin "kolmannen tien" ryhmä-ajattelun filosofiaa.

Muista Rick Warrenin lausunto: "Vastaus pelkoon on yhteisöllisyys." Pohdi uudestaan tätä okkulttista filosofiaa kuten Spiritual Politics sanoo:

"Eräs tärkeä perustus tälle uudelle poliittisen muodonmuutoksen paradigmalle on yhteisöllisyyden henki... Tämä Ajaton Viisaus opettaa että yhteistyö on sielun luontainen asenne -- se on luonnollisesti ryhmätietoisuus mieluummin kuin itseensä keskittynyt yksilöllisyys." [7]
Joten tässä on havainnollistettuna "suoraan apteekin hyllyltä" tämä okkultistinen väite että henkilön tulee pelätä eristäytyneisyyttä ja omaksua "yhteisöllisyyden" tunne. Kuitenkin, Raamattu on hyvin selkeä kehoittautuessaan erottautumaan niistä jotka kieltävät uskon fundamentaaliset opit. Edelleen, Raamattu on myös hyvin selkeä siinä että väärät opettajat pitäisi paljastaa ja että heidät tulisi karkoittaa paikallisseurakunnasta. Apostoli Paavali, Pyhän Hengen ohjauksessa, ei säästellyt sanojaan kun hän lausui:
"Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskomattoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: 'Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.' Sentähden, 'Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias.'" [8]
Täten, huolimatta siitä mitä Tri. Warren saattaa sanoa tai ajatella, kristillisen fundamentalismin sekä kirkollisen eristäytyneisyyden käyttövoimana ei ole pelko. Itse asiassa, ainoa pelko joka inspiroi kristillistä fundamantalismia on Jumalan pelko. Fundamentalistinen kristitty seuraa Jeesuksen ohjeita, kun Hän julistaa:
"Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää." [9]
Jos tätä Jeesuksen käskyä noudatetaan, todellista kristittyä fundamentalistia ei motivoi pelko vaan rohkeus. Tämä rohkeus ei ole pelkästään lihallista rohkeutta vaan myös hengellistä rohkeutta seisoa kasvokkain kaikenlaisen opposition edessä -- sillä kristillinen fundamentalisti seisoo rohkeasti Jumalan Sanan totuuden takana.

Siksi, tämän kirjailijan väite on että he ovat Tri. Warren ja hänen hengenheimolaisensa joita motivoi pelko -- pelko Jumalan Sanan opillista totuutta kohtaan. Sillä jos Rick Warren, Bill Hybels, Leith (Keith?) Anderson, John Maxwell, Dan Southerland, Bob Buford, Ted Haggard, Ken Blanchard, tai kuka tahansa muista Uuden paradigman evankelisista seisoisi Jumalan Sanan fundamentaalisten totuuksien takana, heidän postmodernit seurakuntalaisensa jättäisivät heidät nopeasti.

Kaiken yllä kerrotun perusteella, voisiko Tri. Warrenin lausunto fundamentalismista olla yksi "yhteensattuma" lisää? Onko hänen kiivas fundamentalismin vastustuksensa todellisuudessa manifestaatio syvemmistä opillisista asioista? Jos oppikysymykset ovat tämä ongelma, mitkä opit luovat tällaisen konfliktin että ne ovat niin vastenmielisiä Uuden paradigman evankelisille? Lopuksi asia joka on kaikkein tärkein: mitkä opinkappaleet jotka Fundamantalistien maailmankongressi listasi vuonna 1976, tai joka listattiin The Five Fundamentals -asiakirjaan vuonna 1920 ovat sellaisia jotka henkilö voi hylätä ja olla silti pelastettu?

Uuden paradigman kirkko vai maailmanuskonto?

Ainoastaan Jumala tuntee sydämen, ja ainoastaan Jumala tuntee tulevaisuuden. Kuitenkin, uudestisyntyneen Jumalan lapsen täytyy nojautua Jumalan Sanan periaatteisiin eikä ihmisten humanistisiin metodeihin. Nämä asiat joista on keskusteltu tässä luvussa paljastavat vakavia virheitä tässä Uuden paradigman filosofiassa jotka saavat henkilön tekemään johtopäätöksen että päämäärätietoinen seurakunta on totisesti uutta väärää kristillisyyttä -- joka vaarantaa tunnustavan kristillisyyden uuden sukupolven -- joka kieltää Raamatun opit. Laodikean seurakunta Ilmestyskirjan kolmannessa luvussa kuvaa tällaista pseudo-uskoa.

Voidaan vain spekuloida mihin tämä kaikki päättyy. Kuitenkin, aivan kuten modernismi loi antiteesin dialektiselle yhtälölle, "kolmannen tien" Uusi paradigma on aito synteesi -- uuden radikaalin keskustan uskonto. Mikä tahansa uskonto joka on halukas omaksumaan okkultistisen ryhmä-ajattelun filosofian on ehdottomasti kandidaatti Laodikean seurakuntaa kuvailevalle termille "ei kuuma eikä kylmä" jonka Jumala sylkee suustaan.

Jotta asiat olisivat vieläkin huonommin, vuonna 2005 johtavat evanlekiset ja roomalaiskatoliset sitoivat itsensä kiinni toisiinsa vielä uudella yhteisellä dokumentilla. Siitä lähtien kun tämä alkuperäinen Evangelicals And Catholics Together -peperi allekirjoitettiin kymmenen vuotta sitten, on laadittu kuusi tällaista dokumenttia jossa evankeliset johtajat ottivat kompromissin asenteen sekä liittyivät Vatikaanin rintamaan "kulttuurisodassa". Berean Call -uutiskirjeen mukaan:

"Tulee aika jolloin konservatiiviset protestantit ja roomalaiskatoliset voittavat teologiset erimielisyytensä pyrkimyksenä tehdä yhteistyötä asioissa jotka he kummatkin kokevat tärkeiksi, kuten vastustus homoliittoja tai avustettua itsemurhaa kohtaan." [11]
Tämän sopimuksen allekirjoittajiin kuuluvat Chuck Colson, Timothy George, epäsuosioon joutunut Ted Haggard, sekä tietysti Rick warren. Tosiasia on, että mitä enemmän yhteistyötä roomalaiskatolisten kanssa tehdään, sitä enemmän sitä enemmän se pyyhkii pois opillista asennetta jota Uuden paradigman kirkossa on vielä jäljellä. Joten nyt, okkultistiset filosofiat eivät ole ainoita jotka tunkeutuvat tähän ryhmään, vaan jatkuva yhteistyö katolilaisten kanssa lisää mahdollisuuksia laodikealaisen maailmanuskonnon synnystä.

Ovatko Rick warren, Bob Buford, Bill Hybels, sekä muut todella luomassa laodikealaista "lopun ajan" pseudo-kristillisyyttä? Me emme voi olla varmoja tästä, mutta tässä skenaariossa on realiteetteja joista voi olla ehdottoman dogmaattisia:

Näiden, sekä muiden realiteettien täytyy olla jatkuvia muistuttajia, että tämä tulosperusteinen, etsijäherkkä Uuden paradigman kirkko ei luo Jumalan valtakuntaa; vaan pikemminkin, Baabelin tornia joka johtaa maailmankirkkoon.


Lähteet:

(1) Warren, Rick, "Learn to Love Yourself", Ladies Home Journal, March, 2005.

(2) II Corinthians 12:9.

(3) Warren. Speech to the Pew Forum on Religion, May 23, 2005.

(4) Beale, David O. In Pursuit of Purity: American Fundamentalism since 1850, Unusual Publications, Greenville, SC, 1985, p. 348.

(5) Nussbaum, Paul, "The Purpose-Driven Pastor", The Philadelphia Inquirer, Sunday, January 8, 2006, http://www.philly.com/mld/inquirer/living/religion/13573441.htm.

(6) McLaughin, Corrie and Davidson, Gordon. Spiritual Politics, Ballantine Books, New York, 1994, p. 148.

(7) Ibid. p. 121.

(8) II Corinthians 6:15-17.

(9) Luke 12:4-5.

(10) Romans 3:18.

(11) The Berean Call Newsletter, http://www.updates@tbc.org, January 2, 2007.



Takaisin