sfnet.atk.linux-FAQsfnet.atk.linux-FAQ Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Copyright © 1998-2002 Kalle Valo 0.1.12 9. Helmikuuta 2002 Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi. Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. Sisällys Tietoa tästä FAQista Ylläpitäjän mietteitä Mistä tämän FAQin löytää? Tekijät Kiitokset Tekijänoikeuksista 1. Yleistä Mikä on Linux? Minimivaatimukset? Mikä on levityspaketti? Mikä on sfnet.atk.linux? Ryhmäjaottelu Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin? Miten tallennan virheilmoitukset? Mikä on levitykseni versio? Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit Mikä on GNOME? Mikä on KDE? Mikä on XFce? 2. Asentaminen Mistä Linuxin sitten saa? Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa? Asennusvaiheen ongelmia ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu Miksi asennuslevyke ei toimi? Root ja muut käyttäjätunnukset Skandit eivät toimi Miten poltan Linux-rompun? Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? 3. Ydin Yleistä ytimestä Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot? Mistä tietää ytimen version? Mikä on ytimen uusin versio? Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin? Mikä on tiedosto System.map? Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille Miten käännän ytimen? Lilo Ytimen kääntö Debianissa Virheitä ytimen käännössä Kääntäjä valittaa jostain headereistä Ohjelmaa as86 ei löydy Ytimen moduulit eivät lataudu X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä Yleisimmät virheet ytimen käännössä Miksi ydin valittaa 'Unable to mount root fs'? Ytimen Laitetuki Onko SB 64/128 PCI tuettu? Onko SB Live! tuettu? Toimivatko PCI-modeemit linuxissa? Tukeeko Linux USB-laitteita? Miten saan DMA-siirron päälle IDE-kovalevyille? Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta? Miten saan CD-R aseman toimimaan? Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit? Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana? 4. Tietoa ja oppaita Linuxiin Linux Documentation Project Tiedon hakeminen Deja Hakukoneet Tukeeko linux laitettani? Suomenkielisiä Linux-juttuja Miten Windows käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin? 5. X Window System X Window System ei toimi Tukeeko XFree86 näytönohjaintani? Tukeeko XFree86 Matrox G100- tai G200-kortteja? Tukeeko XFree86 Riva TNT- ja TNT2-piirillä varustettuja kortteja? Mitä 3D-kortteja Linux tukee? Tukeeko XFree86 rullahiirtä? Miten päivitän XFree86:n? Redhat ja SOT X:n näppäimistön asettelu Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa? Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti? Miten leikepöydät toimivat X:ssä? 6. Kovalevy, partitiointi, tiedostojärjestelmät Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? IDE-liitäntäiset asemat IDE-levyjen partitiot SCSI-liitäntäiset asemat Miten saan Linuxin käynnistymään? Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa? Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98:n kanssa Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille? Miten liitän levyosion? Miten liitän FAT/FAT32-osion? Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon? Miten voin liittää NTFS-osion? Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä? Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta? Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia? Miksi lilo antaa virheen? Miten voin defragmentoida ext2-osion? Kuinka monta virusta on Linuxissa? Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia? Miten voin kopioida levyosioita? Miten voin käyttää FAT-levykkeitä? Miten käytän CD-asemaa? Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto? Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät? Oikeuksien asettaminen Oikeudet oktaalilukuina 7. Verkko Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia? Miten saan PPP-yhteyden toimimaan? Debian Redhat Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia? ISDN PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa IPchains-palomuuri Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla? Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa? 8. Ohjelmia Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä? Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Miten asennan ohjelmia? Miten voin ohjata postini muualle? Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen? Toimiiko tulostimeni Linuxissa? Miten Linuxin kello toimii? Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG animaatioita? Miten saan skandit toimimaan Sambassa? Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? Miten saan skandit toimimaan Corel Linuxissa? Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Miten puretaan .tar.gz-paketti? Miten etsin tiedostoja? Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Miksi en saa ohjelmaa kääntymään? Sanasto Luettelo tauluista 6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa 6-2. Selitys oikeuksista 6-3. Kirjaimien merkitys 6-4. Käyttäjien merkinnät 6-5. Oktaaliluvut Luettelo esimerkeistä 2-1. /etc/passwd 2-2. /etc/passwd 2-3. /etc/shadow 3-1. /etc/modules.conf 3-2. lilo.conf 3-3. IDE CD-R aseman modulit 5-1. ~/.Xmodmap 5-2. Windows-näppäimet 5-3. xfsft.conf 6-1. /etc/fstab 6-2. mount-käskyllä 6-3. /etc/fstab 6-4. lilo.conf 6-5. CD:n liittäminen 6-6. Tiedoston listaus 7-1. /etc/resolv.conf 7-2. /etc/syslog.conf 7-3. rc.firewall 8-1. ~/.forward 8-2. /etc/sudoers 8-3. smb.conf Tietoa tästä FAQista Sisällys Ylläpitäjän mietteitä Mistä tämän FAQin löytää? Tekijät Tekijänoikeuksista Ylläpitäjän mietteitä Tietojen pitäisi olla oikein, mutta mitään takuuta ei ole. Jos havaitset virheen niin kerro siitä ylläpitäjälle . Mistä tämän FAQin löytää? FAQ:in seittisivuilla osoitteesta http://sal-faq.sourceforge.net/ löydät tämän FAQ:in eri muodoissa. Jos mielestäsi jokin tärkeä formaatti puuttuu, ota yhteyttä ylläpitäjään. Tekijät Veijo Ryhänen alkuperäinen luonnos Juhani Rantanen DNS ISDN Virheitä ytimen käännössä Miten asennan ohjelmia paljon korjauksia ja lisäyksiä Jarmo Torvinen root ja käyttäjätunnukset, rakenne Juha Laine kovalevyjä, rakenne ja korjauksia osia ytimen käännöstä Janne Pänkälä X:n näppäimistön asettelu Ola Rinta-Koski Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Matti Kurkela Partition kopiointi Ari K Makela Miten voin käyttää FAT-levykkeitä Miksi lilo antaa virheen? Virheitä ytimen käännössä NTFS Juha Autero Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti Jouni K. Seppänen Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Timo Korvola Leikepöydistä Antti-Juhani Kaijanaho Debian-sorsapaketeista kääntäminen Sami Tikka pppd:n debug Matti Kurkela DOS-osioiden käyttö Linuxissa Jussi Torhonen Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? M. Tavasti Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Olli Lounela Miten saan CD-R aseman toimimaan? Samuli Suonpää Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Kiitokset Nämä ihmiset ovat antaneet erittäin tarpeellisia kommentteja ja korjauksia: Riku A Reiman Markku Verkkoniemi Samuli Kaski Jani Ollikainen Jani Markkanen Tuomas Kuusivaara Kai Puolamäki Tekijänoikeuksista Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä kirjoitelmaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta ilman minkäänlaista takuuta; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale GNU:n seittisivustossa. Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307, USA. Vihje: Epävirallisia GPL:n suomennoksia löydät Bestlinuxin ja Iqs:n sivuilta. Luku 1. Yleistä Sisällys Mikä on Linux? Minimivaatimukset? Mikä on levityspaketti? Mikä on sfnet.atk.linux? Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin? Mikä on levitykseni versio? Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit Mikä on Linux? Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä Intel x86-, m68k-, Alpha-, Sparc-, PowerPC ja MIPS-mikroihin. Katso lisää Linuxin oma FAQ. Tavallisesti Linuxista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan levitystä eikä pelkkää ydintä (l. kerneliä). Levityspaketti on Linux-ytimen ympärille kasattu ohjelmistopaketti, joka koostuu mm. GNU-projektin apuohjelmista ja eri perussovelluksista. Minimivaatimukset? Linuxin minimivaatimuksena on 10MB kovalevytilaa, 4MB muistia ja vähintään 386SX-prosessori. Minimivaatimuksilla tarkoitetaan sitä, että Linux saadaan asennettua kyseiseen kokoonpanoon, mutta sovellusohjelmia ei siinä juuri ole, joten yleisesti ottaen ei sillä oikein töitä voi tehdä. Käytettävät ohjelmistot lisäävät luonnollisestikin laitteiston minimivaatimuksia. Esimerkiksi jos aiot käyttää graafista käyttöliittymää (eli X-ikkunointia tai lyhyemmin sanottuna X:ää), niin muistia olisi hyvä olla 16MB, tilaa kovalevyllä noin 100MB ja prosessorina mielellään 486 (tai tehokkaampi). Vähemmällä muistilla kyllä pärjää, mutta käyttö ei ole kovin sujuvaa. Normaaliin työasemakäyttöön olisi suositeltavaa olla vähintään 400MB kovalevytilaa, mutta jokaisella levityspaketilla on myös omia minimivaatimuksiaan, jotka kannattaa käydä tarkistamassa tuotteiden omista dokumentaatioista. Uusimpia ohjelmia varten kannattaa olla mahdollisimman paljon muistia ja nopea prosessori. Esimerkiksi Netscapen versio 4.5 vaatii muistia noin 32MB jouhevaan käyttöön. Mikä on levityspaketti? Levityspaketti (engl. distribuutio) sisältää Linuxin ytimen sekä sovellusohjelmat helposti asennettavina paketteina. Useimmat ohjelmista ovat vapaita, eli niiden käyttämisestä ei tarvitse maksaa mitään. Joidenkin levityspakettien kaupallisissa versioissa on mukana ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana jaeta. Eri levityksien paketointimenetelmät ja konfigurointitavat poikkeavat hieman toisistaan, joten ohjelmapakettien asentaminen ei välttämättä toimi levityspakettien välillä. Linuxin vapauden takia kuka tahansa saa levittää sitä. Siksi monet yritykset ja yhteisöt tekevät omia levityksiään. Esimerkkejä näistä (aakkosjärjestyksessä): Best Linux (entinen SOT) Debian GNU/Linux Redhat Suse Slackware Mikä on sfnet.atk.linux? sfnet.atk.linux (s.a.l) on suomalainen USENET-uutisryhmä, jossa keskustellaan Linuxista ja kaikesta siihen liittyvästä. Jos sinulla on ongelmia Linuxin kanssa, niin uutisryhmän välityksellä löytyy todennäköisesti joku, joka tietää ratkaisun ongelmaasi. Ja vaikka kukaan ei ongelmaasi osaisikaan heti ratkaista, niin todennäköisesti saat ainakin neuvoja vastauksen etsintää varten. Ryhmäjaottelu Sfnet-ryhmien sivuilla olevassa kuvauksissa kerrotaan sfnet.atk.linux-ryhmistä näin: sfnet.atk.linux: Linux, vapaa *nix tyyppinen kj. Yleisryhmä Linux-käyttöjärjestelmään liittyen. Asennuskysymykset ja palvelimiin liittyvät kysymykset kuuluvat aliryhmiin sfnet.atk.linux.asennus ja sfnet.atk.linux.palvelimet. sfnet.atk.linux.asennus: Linux-käyttöjärjestelmän ja sen osien asentaminen. Ryhmään kuuluu kaikki Linux-käyttöjärjestelmän asennukseen liittuvät asiat myös uusien oheislaitteiden tms. osalta. Yleinen linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja palvelimien osalta keskustelu kuuluu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.palvelimet. sfnet.atk.linux.palvelimet: Linux-käyttöjärjestelmän käyttö palvelimissa Ryhmä on tarkoitettu keskustelulle Linuxin käytöstä erilaisissa palvelimissa, esimerkiksi www-, sähköposti-, tiedosto- tai tietokantapalvelimena. Yleinen Linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja asentamiskeskustelu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.asennus. Ryhmään _ei_ kuulu yleinen keskustelu palvelimista. Ryhmään eivät kuulu esimerkiksi kysymykset nauhavarmistusasemista tai RAID-järjestelmistä, ellei kysymys liity olennaisesti Linuxiin. Esimerkiksi pelkistä rauta-asioista voi keskustella ryhmässä sfnet.atk.laitteet. Tärkeää: Yritä välttää saman viestin lähetystä moneen linux-ryhmään, koska silloin ryhmäjaottelusta ei ole mitään hyötyä. Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin? Vaikka nyysseihin kirjoittaminen onkin hyvin vapaamuotoista, muutamia sääntöjä kannattaa noudattaa. Se helpottaa sinun sekä muiden uutisryhmää seuraavien ihmisten elämää. Jos uutisryhmät ovat sinulle uusi asia, niin sinun kannattaa käydä lukemassa Timo Kiravuon news-etiketti ja Jukka Korpelan Nyysiopas. Tässä on tärkeimpiä neuvoja/sääntöjä, joita kannattaa noudattaa: Kerro millainen laitteisto sinulla on, mitä ohjelmia käytät, mitä tarkalleen ottaen teit ja liitä viestiisi myös tarkka virheilmoitus. Muista kertoa myös käyttämiesi ohjelmien versiot. Mikäli koneesi on ylikellotettu, tarkista, että vika ilmenee myös normaalilla kellotaajuudella. Linuxissa pienet laitteiston toimintahäiriöt tulevat esiin huomattavasti helpommin kuin eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Jos et saa vikaa toistumaan uudelleen, mainitse myös siitä. Levityspaketin ja sen version mainitseminen on ehdottoman tärkeää! Ei HTML:ää, binääriä tai kuvia! Kaikilla ei ole käytössä uusimpia ja hienoimpia selaimia, vaan monet käyttävät tekstipohjaista lukijaa. Huomaa, että monet ohittavat automaattisesti viestit, jotka sisältävät HTML-koodia tai ovat multipart-muodossa. Kaiken lisäksi HTML-muotoisten viestien lähettämisessä ei ole mitään järkeä. On fiksua yrittää itse etsiä tietoa ongelmaan ennen kuin kirjoittaa ryhmään. Jos olet etsinyt tietoa muttet ole löytänyt sitä, kerro myös se viestissä. Ole ystävällinen ja kirjoita selkeästi. Ihmiset auttavat sinua vapaaehtoisesti ja ystävällisyyttään, käyttäydy sen mukaisesti. Tärkeää: Ennen kysymyksen lähettämistä lue Karri Kalpion kirjoittama Ohje hyvän kysymyksen kirjoittamiseen. Ryhmiin tulee aivan liikaa kysymyksiä joihin on mahdoton vastata puutteellisten tietojen. Pystyt hyvin välttämän tämän lukemalla edellä mainitun ohjeen. Miten tallennan virheilmoitukset? Jos olet esimerkiksi kääntämässä ydintä käskyllä make bzImage, niin saat virheilmoitukset tiedostoon seuraavalla tavalla: $ make bzImage > make.out 2>&1 Tämä toimii Bourne Shell-johdannaisissa ja johon usein Linuxin oletuksena oleva Bash kuuluu. Edellä oleva esimerkki ohjaa stderr ja stdout virrat (eng. stream) tiedostoon. Jos haluat kopioida suoraan terminaali-ikkunasta, valitse hiiren vasemmalla napilla kopioitava alue ja liimaa se keskimmäisellä napilla. Jos keskimmäistä nappia ei ole, käytä sen sijaan molempia nappeja yhtäaikaa. Script-komento Toinen tapa tallettaa virheilmoitukset on script-komento. Script tallettaa lokitiedostoon sekä käyttäjän näppäilemän syötteen että stderr- ja stdout-tulostusvirrat. Komennon tuloste tulee näkyy näytölle. Script komento on kätevä, jos haluaa seurata tapahtumien kulkua, vastata interaktiivisiin kysymyksiin tai tallettaa yhden komennon sijasta lokitiedostoon koko session (esimerkiksi koko kernelin kääntötapahtuman). Edellä olevan esimerkin olisi voinut tehdä script-komennon avulla seuraavasti: $ script make.out Script started, file is make.out $ make bzImage [Tässä muita komentoja] $ exit Script done, file is make.out Mikä on levitykseni versio? Tässä ovat eri levityspakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä. Debian: /etc/debian_version Redhat: /etc/redhat-release Slackware: /usr/lib/setup/slack-version-* SOT: /etc/sot-release Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit Ikkunamanageri on ohjelma, joka X-ikkunoinnissa (engl. X Window System) huolehtii ikkunakehyksien piirrosta ja tekee mahdolliseksi ikkunoiden sulkemisen, siirtämisen, koon säätämisen sekä mahdollisesti sisältää muitakin toimintoja. Ikkunamanagereja on hyvin paljon, ja kokeneilla käyttäjillä on usein omat mieltymyksensä. Eri ikkunamanagerit voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, ja sen lisäksi niiden ulkonäköä pystyy usein muokkaamaan hyvin paljon. Työpöytäympäristö on kokoelma aliohjelmakirjastoja sekä ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkonäkö. Työpöytäympäristöt sisältävät yleensä ainakin tiedostonhallintaohjelman, jonkinlaisen Windowsin tehtäväpalkkia vastaavan keinon ohjelmien käynnistykseen, sekä lisäksi monenlaisia sovellusohjelmia. Ohjelmoijille työpöytäympäristöt sisältävät laajan valikoiman erilaisia ohjelmien kehitystä helpottavia kirjastoja sekä ohjelmia. Ikkunamanageria ei pidetä työpöytäympäristön kiinteänä osana, mutta useimmiten työpöytäympäristön mukana tulee myös ikkunamanageri, joka on suunniteltu toimimaan mahdollisimman hyvin työpöydän muiden osien kanssa. Tärkeää: Lähes kaikkia X-ohjelmia voi ajaa käytetystä työpöytäympäristöstä ja ikkunamanagerista riippumatta. Esimerkiksi Gnomessa voi käyttää koneelle asennettuja KDE-ohjelmia ja päinvastoin. Mikä on GNOME? GNOME on käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö Unixiin, siis myös Linuxiin. Se tulee mukana useimmissa levityspaketeissa. Gnome vaatii vähintään 32-64 megatavua muistia. Mikä on KDE? KDE on myös graafinen työpöytä UNIXiin. Se tulee myös mukana useimmissa levityspaketeissa, ja sopii hyvin sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. KDE vaatii vähintään 32-64 megatavua muistia. Mikä on XFce? XFce vaatii Gnomea ja KDE:tä vähemmän muistia ja muistuttaa eniten isoissa Unix-työasemissa käytettävää CDE-työpöytäympäristöä. Kokeilemisen arvoinen ainakin, mikäli muut vaihtoehdot eivät miellytä tai eivät toimi kunnolla vanhassa koneessa. XFce löytyy ainakin Red Hat Powertools-CD:n uusimmilta versioilta. Luku 2. Asentaminen Sisällys Mistä Linuxin sitten saa? Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa? Asennusvaiheen ongelmia Root ja muut käyttäjätunnukset Skandit eivät toimi Miten poltan Linux-rompun? Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? Mistä Linuxin sitten saa? Ehkä paras tapa on ostaa CD ja asentaa se siltä. Hyvinvarustetuissa atk-kaupoissa on myynnissä myös eri levityspakettien virallisia versiota, jotka saattavat sisältää joitakin kaupallisia ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana saa. Lisäksi virallisten versioiden mukana saattaa saada asennus- ja muita tukipalveluita. CD:n voi tehdä myös itse, tai sen voi teettää jollain kaverilla, sillä kaikki asennukseen vaaditut ohjelmistot löytyvät Internetistä. Mikäli sinulla on nopea yhteys Internetiin, niin Linuxin voi asentaa myös suoraan netistä. Esimerkiksi ftp.funet.fi sisältää suosituimpien levityspakettien kopiot. Kaikenkaikkiaan Linuxin voi asentaa seuraavilla tavoilla: boottaava CD-ROM, boottikorput ja CD-ROM, boottikorput ja asennustiedostot DOS-osiolla, sekä asennuksen käynnistäminen DOSista asennus-CD:ltä. Verkon kautta asennus onnistuu suoraan Internetistä tai NFS-palvelimelta, kone voidaan käynnistää joko boottikorpulta tai verkkokorttiin lisävarusteena asennettavalta bootti-PROMilta. Eri levityksien asennusmahdollisuuksissa on eroja. Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa? Se on mielipidekysymys, joten on turha kysyä, mikä on paras vaihtoehto. Jokaisella levityspaketilla on omat etunsa ja haittansa. Sinun täytyy vain vertailla niiden ominaisuuksia ja valita se joka vastaa parhaiten sinun vaatimuksiasi. Ari Mäkelä on kirjoittanut mielipiteitään eri levityksistä. Asennusvaiheen ongelmia ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu Linuxin käynnistysvaiheessa käytetään usein LILO-ohjelmaa lataamaan ydin muistiin ja käynnistämään se. LILO käyttää koneen sisäänrakennettuja BIOS-kutsuja lukemaan ytimen kovalevyltä muistiin. LILOn käyttämät BIOS-kutsut eivät osaa lukea vanhoissa koneissa yli 512 megatavun ja uusissa koneissa yli 8 gigatavun yli menevää osaa levyltä. /boot-osio on tarkoitettu vain ytimen tallettamiseen, ja sille sopiva koko on 10 megatavua. Se pitää mielellään sijoittaa levyn alkupäähän, jotta LILO pystyy lataamaan ytimen BIOSin tuntemalta levyalueelta. Mikäli saat asennuksen aikana ilmoituksen "boot partition too big" tai LILOn asennus epäonnistuu, olet tehnyt osion, josta ainakin osa ei ole 512 megatavun tai 8 gigatavun rajan sisällä. Tärkeää: Tämä rajoitus koskee vain Linuxin käynnistystä. Ydin ei käytä BIOS-kutsuja, eikä siinä ole rajoituksia kiintolevyn koolle. Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu Jos asennat koneelle DOS- tai Windows-käyttöjärjestelmän Linuxin asennuksen jälkeen, se saattaa poistaa Linuxin käynnistysohjelman kovalevyn käynnistyslohkolta. Tilanteen saa palautettua entiselleen käynnistämällä Linuxin käynnistyslevykkeellä ja käynnistämällä ohjelma lilo, joka asentaa käynnistysohjelman käynnistyslohkoon. Useissa levityksissä varakäynnistyslevykkeen (engl. rescue disk) teko onnistuu asennusvaiheessa, tai levityspaketin mukana tuleva romppu mahdollistaa myös hätäkäynnistyksen, mikäli tietokoneesi pystyy käynnistymään CD-ROM-levyltä. Redhatissa voi tehdä varakäynnistyslevykkeen komennolla mkbootdisk. Mikäli levityksesi mukana ei tule erityisiä työkaluja varakäynnistyslevykkeen tekoon, ytimen voi kopioida levykkeelle komennolla dd if=/boot/vmlinuz of=/dev/fd0, jolloin hätätilanteessa voi käynnistää koneen levykkeellä olevalla ytimellä. Tarkemmin käynnistyslevykkeen teosta kerrotaan osiossa Miten teen käynnistyslevykkeen? Tärkeää: Mikäli käynnistys levykkeeltä ei onnisty, tarkista, että koneesi BIOS-asetuksissa on sallittu käynnistys levykkeeltä ja että käyttämäsi levyke on ehjä. Miksi asennuslevyke ei toimi? Yleisimmät ongelmat asennuslevykkeiden kanssa johtuvat siitä, että levyke on yksinkertaisesti rikki. Ne menevät rikki helposti, ja niihin ei voi luottaa. Heitä vanha roskiin ja kokeile uutta levykettä. Jospa uusi vaikka toimisi. Root ja muut käyttäjätunnukset Linux-käyttöjärjestelmässä, kuten muissakin UNIX-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä, on mahdollisuus käyttää useita käyttäjätunnuksia. Käyttäjätunnus on kokonaisuus johon kuuluu tunnus, salasana, komentotulkki (engl. shell) ja kotihakemisto. (näiden tarkoituksesta myöhemmin lisää) Perinteisesti Linuxin käyttäjätunnukset ovat listattuna tiedostossa /etc/passwd, joka näyttää tällaiselta: Esimerkki 2-1. /etc/passwd root:AAAAAAAAAAAAA:0:0:root:/root:/bin/tcsh esko:BBBBBBBBBBBBB:500:100:Esko Peruskayttaja:/home/esko:/bin/tcsh Tiedostossa olevat merkinnät ovat erotettuna ':'- merkillä. Jokainen rivi on uusi käyttäjätunnus. Rivit tiedostossa ovat muotoa: tunnus : salasana : UID : GID : kommentti : kotihakemisto : komentotulkki Jokaisen kohdan erillinen selitys: tunnus Tämä on käyttäjätunnus. Järjestelmässä ei voi olla kahta samannimistä tunnusta käytössä yhtäaikaa. salasana Vanhemmissa järjestelmissä (kuten tässä on oletettu) tällä kohdalla on salasana salattuna crypt-ohjelmalla. Uudemmissa järjestelmissä (jotka käyttävät ns. Shadow-järjestelmää) on tällä kohdalla pelkkä x (tai *), ja oikea salattu salasana sijaitsee /etc/shadow-tiedostossa, jossa on myös muuta tietoa ko. käyttäjästä. Salasanaa voi jokainen käyttäjä vaihtaa passwd-komennolla. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia itse salasanan salauksesta vaan passwd-ohjelma hoitaa sen käyttäjän puolesta. Lisäksi passwd-komento "huomaa" myös /etc/shadow tiedoston ja päivittää salasanan sinne ilman käyttäjän puuttumista. Yleensäottaen Linux-järjestelmän (ja muiden UNIX-varianttien) salasanat eivät ole salaukseltaan kovin vahvoja, sillä salasana on maksimissaan pituudeltaan vain 8 merkkiä. Sen vuoksi on tärkeää että salasana valitaan huolella. Salasanan tulisi olla 8 merkkiä pitkä ja sen tulisi sisältää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numeroita. Esimerkkejä HUONOISTA salasanoista ovat sellaiset jotka ovat arvattavissa tai jotka sisältävät joitain yleisiä suomen tai englanninkielisiä (tai muunkielisiä) sanoja. HYVÄT salasanat ovat tyyppiä "hDuuJ3K1", ne eivät ole arvattavissa. UID UID on jokaiselle käyttäjälle /etc/passwd-tiedostossa määrätty User ID-numero. Jokaista tunnusta (yhdessä järjestelmässä) vastaa tasan yksi tunnus. GID GID (Group ID-number) on (pää-)käyttäjäryhmä, johon ko. tunnus kuuluu. Käyttäjäryhmät ja niitä vastaavat numerot ovat listattuna tiedostossa /etc/group kommentti Yleensä käyttäjän koko nimi. kotihakemisto Käyttäjän kotihakemisto. Kirjautumisen yhteydessä tämä kirjataan käyttäjäkohtaiseen ympäristömuuttujaan $HOME. komentotulkki Ohjelma joka ajetaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Yleensä tämä on komentotulkki, joka välittää komentosi Linux-järjestelmälle. Komentotulkkeja ovat esim. tcsh, bash, zsh ... Käyttäjätunnuksella root on oikeus lukea, kirjoittaa ja ajaa kaikkien muidenkin käyttäjien tiedostoja. Lisäksi rootin käynnistämillä ohjelmilla on oikeus käsitellä kaikkia laitteita tietokoneessasi kovalevystä näytönohjaimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että root-tunnuksella todellakin voi saada Linux-järjestelmänsä tuhottua. Käyttämällä jotain toista tunnusta suojaat järjestelmäsi tahattomilta kämmähdyksiltä. Sen vuoksi olisi aina suotavaa luoda Linux-järjestelmään erillinen tunnus, jota käyttää jokapäiväisessä käytössä. Seuraavassa esimerkki uuden tunnuksen luomisesta (# merkkaa käskyt jotka sinä kirjoitat): (kirjaudu sisään root-tunnuksella) # cat /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/tcsh bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: adm:x:3:4:adm:/var/adm: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:FTP User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:Jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh lisätään uusi tunnus: # useradd heppu Komento lisää uuden käyttäjän, luo käyttäjän kotihakemiston ja kopioi tiedostot hakemistosta /etc/skel uuteen kotihakemistoon. Käyttäjän luomisessa käytetään oletusarvoja. Katsotaan, että tunnus varmasti lisättiin. Kaikissa järjestelmissä ei käytetä tiedostoa /etc/shadow, jolloin kryptatut salasanat ovat tiedostossa /etc/passwd. Shadow-tiedosto on vain root-tunnuksen luettavissa, ja sen takia turvallisempi. Esimerkki 2-2. /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/bash bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:FTP User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:Jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh heppu:x:506:506::/home/heppu:/bin/bash Esimerkki 2-3. /etc/shadow root:hdh5Fdhsgd:10450:0:99999:7::: bin:*:10450:0:99999:7::: daemon:*:10450:0:99999:7::: lp:*:10450:0:99999:7::: sync:*:10450:0:99999:7::: shutdown:*:10450:0:99999:7::: halt:*:10450:0:99999:7::: mail:*:10450:0:99999:7::: news:*:10450:0:99999:7::: uucp:*:10450:0:99999:7::: operator:*:10450:0:99999:7::: ftp:*:10450:0:99999:7::: jatorvin:hj67HDfsWgpW:10482:0:99999:7:-1:-1:134529876 heppu:!!:10577:0:99999:7::: Käyttäjälle ei ole vielä asetettu nimeä tai salasanaa, joten asetetaan ne seuraavaksi: # chfn heppu Changing finger information for heppu. Name []:Heppu Heppunen Office []: Office Phone []: Home Phone []: Finger information changed. # passwd heppu Changing password for user juhani New UNIX password: näppäile salasanasi Retype new UNIX password:näppäile salasana uudelleen passwd: all authentication tokens updated successfully Nyt olet luonut koneellesi uuden käyttäjän, ja asettanut sille nimen sekä salasanan. Voit kokeilla vasta luomaasi käyttäjää lopettamalla istunnon root-tunnuksella ja antamalla Login-kehotteeseen vasta luomasi käyttäjän tunnuksen ja salasanan. Uudemmissa järjestelmissä voit muuttaa joitain käyttäjän luontiin käytettäviä arvoja muokkaamalla tiedostoja /etc/login.defs ja /etc/default/useradd. Jos käytät konetta tekstitilassa, voit käyttää useampaa yhtäaikaista istuntoa valitsemalla näppäimillä Alt+F1-F6 käyttämäsi virtuaalikonsolin. Jos käytät X-ikkunointia, voit käyttää näppäimiä Ctrl+Alt+Fn päästäksesi virtuaalikonsoleille. X-ikkunointi käynnistyy ensimmäiselle vapaalle konsolille, yleensä numerolle 7. Mikäli käytät konettasi verkon kautta pääteohjelmalla, virtuaalikonsolit eivät ole käytettävissä. Sen sijaan voit käyttää ohjelmaa nimeltä screen , jolla voit käyttää useampia virtuaalikonsoleita myös verkkoyhteyden kautta. Skandit eivät toimi Pekka Taipale on tehnyt Finnish Howton, vaikkakin se on jo vanhentunut. Sisältää vinkit yleisimpiin ohjelmiin. Myös Danish-HOWTO kannattaa käyttää hyväkseen, koska se on enemmän ajantasalla. Miten poltan Linux-rompun? Jussi Torhonen on kirjoittanut Howto make a homebrew bootable RedHat Linux 5.2 CD-ROM-ohjeen. Debian tekee viralliset ISO-imaget, jotka löytyvät funetista. Jos haluat tehdä omat debian imaget, kannattaa tutustua ohjelmaan slink_cd, joka löytyy osoitteesta http://www.chiark.greenend.org.uk/~stevem/DebianCD/. Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? Ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos on tuhonnut vahingossa kaikki järjestelmän tiedostot. Vikojen korjaaminen tehdään normaalisti etsimällä vian syy ja korjaamalla se, ei uudelleenasentamalla. Luku 3. Ydin Sisällys Yleistä ytimestä Miten käännän ytimen? Virheitä ytimen käännössä Ytimen Laitetuki Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit? Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana? Yleistä ytimestä Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot? Versionumerot ovat muotoa r.x.y. Kun x on parillinen numero, on kyseessä vakaa eli tuotantoversio. Pariton luku tarkoittaa kehitysversiota, jonka toiminnasta ei ole mitään takuuta. y:n muuttuminen tarkoittaa että muutos on ollut pieni, esim. löydettyjen virheiden korjauksia tai jotain lisäyksiä toimintoihin. Varoitus Älä missään nimessä asenna ytimen kehitysversiota (esim. 2.3-sarjaa) jollet tiedä mitä olet tekemässä! Eräät kehitysversiot ovat jopa tuhonneet tiedostojärjestelmiä. Mistä tietää ytimen version? uname -a kertoo mikä ytimen versio on käytössä, koska se on käännetty ja mikä arkkitehtuuri on kyseessä. Mikä on ytimen uusin versio? Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen palvelimella on skripti, joka kertoo automaattisesti uusimmat versiot. Tai voit myös käyttää fingeriä: finger @ftp.kernel.org Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin? Uusimman ytimen löydät lähimmästä kernel.org-peilistä. Myöskin levityksen mukana tulee lähdekoodi omana pakettina (deb tai rpm), joka voidaan helposti asentaa ja poistaa. Mikä on tiedosto System.map? System.map luodaan kernelin käännöksen yhteydessä lähdekoodipuun juureen (eli yleensä hakemistoon /usr/src/linux) ja se sisältää kernelin sisäisten muuttujien ja funktioiden muistiosoitetietoja. System.map-tiedostoa käyttää hyväkseen prosessi nimeltään klogd, eli kernelin oma lokiprosessi. Uudet klogd:n versiot osaavat etsiä myös tiedostoja nimeltään /boot/System.map-kernelinversio, joten symbolista linkkiä System.map ei tarvitse enää käyttää tai luoda, kunhan noudattaa tätä nimeämiskäytäntöä. Kernelin version saa selville ajoaikana komennolla cat /proc/version. Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille Jos osa ytimestä on käännetty tarpeen vaatiessa ladattaviksi moduuleiksi, joillekin moduuleille voi olla tarpeellista antaa parametrejä niitä ladattaessa. Esimerkiksi äänikortin ajurille täytyy antaa tieto äänikortin käyttämistä resursseista, kuten io-osoite, irq ja dma-kanava. PCI-lisäkorttien ajurit löytävät kortit yleensä automaattisesti, samoin jotkut muut ajurit. On olemassa kaksi mahdollista tapaa antaa parametrejä moduuleille. /etc/modules.conf-tiedoston avulla. Esimerkki 3-1. /etc/modules.conf alias sound sb options sb io=0x220 irq=5 dma=1 dma16=5 man depmod tai man modprobe kertoo lisää kyseisen tiedoston formaatista. Kyseiseen tiedostoon asetetut parametrit välittyvät moduulille sekä komentoa modprobe käytettäessä että automaattisen lataamisen yhteydessä, eli käytettäessä kerneld- (2.0.x-sarjan kernelit) tai kmod-ohjelmia (2.2.x-sarjan kernelit), jotka vuorostaan käyttävät komentoa modprobe, joka tulkitsee kyseistä konfigurointitiedostoa. Jos Linux-levityksestäsi ei löydy tiedostoa /etc/modules.conf, on mahdollista, että käytät vanhaa distribuutiota, jossa tiedoston nimi on /etc/conf.modules. Ladattaessa moduuli käsin insmod-komennolla #insmod sb io=0x220 irq=5 dma=1 dma16=5 man insmod kertoo enemmän komennon toiminnasta. Miten käännän ytimen? Huomaa: Ytimen kääntämistä ei suositella aloittelijoille! Toisin kuin Linuxin alkuaikoina, ytimen kääntäminen on nykyisin harvemmin tarpeellista. On suositeltavaa tutustua Linuxiin jonkun aikaa, ennen kuin yrität kääntää ydintä itse. Jollet ole aiemmin kääntänyt mitään ohjelmia, on suositeltavaa myös tutustua pintapuolisesti käännöksessä käytettyjen työkalujen, kuten make, toimintaperiaatteeseen. Varmista että ytimen lähdekoodi on asennettu. Levityksen mukana toimitettava löytyy /usr/src/linux/-hakemistosta, mutta itse asennetun lähdekoodin voi kääntää myös kotihakemistonsa alla normaalina käyttäjänä, mikä on 2.4-ytimillä ja uudemmilla suositeltavin tapa. Kun ensimmäistä kertaa valitset ytimeen mukaan otettavia ominaisuuksia, lue ohjeet jokaisen valinnan kohdalta. Siellä kerrotaan lisää kyseisestä ominaisuudesta ja annetaan suosituksia, joita kannattaa noudattaa, jos ei todella tiedä itse paremmin. Ytimestä on mahdollista poistaa paljon ominaisuuksia, jotka ovat normaalikäytössä hyvin oleellisia, mutta usein tarpeettomia johonkin erityiskäyttöön tarkoitetussa järjestelmässä. Ytimen kääntö on ytimekkäästi tässä (tähdellä [*] merkityt kohdat ovat vapaaehtoisia): Tarkista, että sinulla on toimiva hätäkäynnistyslevyke tai vastaava siltä varalta, että itse kääntämäsi ydin ei pysty käynnistymään laitteistossasi. Asenna ytimen lähdekoodi, jos sitä ei ole vielä asennettu. Jos asensit levityksesi mukana tulevan lähdekoodin, tarkista, että hakemisto /usr/src/linux on olemassa ja lähdekoodi on todella asennettu hakemiston alle. Vanhemmissa levityksissä (erityisesti Redhat Linuxin versiot 6.2 ja vanhemmat), /usr/include/asm ja /usr/include/linux ovat symbolisia linkkejä, jotka osoittavat yleensä hakemistoihin /usr/src/linux/include/asm ja /usr/src/linux/include/linux. Tässä tapauksessa täytyy tarkistaa, että linkit osoittavat olemassaoleviin hakemistoihin. Ajanmukaisissa järjestelmissä nämä ovat normaaleja hakemistoja, eikä niihin pidä koskea. Siirry hakemistoon, jossa on ytimen lähdekoodi. Usein tämä on hakemisto /usr/src/linux. Tässä hakemistossa ajetaan käännökseen liittyvät komennot, sillä käännöstä ohjaava make-ohjelma hakee toimintaohjeensa työhakemistossa sijaitsevasta Makefile-tiedostosta. Ytimen kääntämisen aikana näytölle tulee runsaasti tekstiä, mikä on aivan normaalia. Muista tarkistaa, onnistuiko kääntäminen todella, vai onko viimeinen näytöllä oleva teksti virheilmoitus (error). Varoitus Varmista ennen jokaisen vaiheen aloittamista, että edelliset vaiheet on suoritettu onnistuneesti. Jos et ole varma asiasta, älä jatka ytimen kääntämistä. Ole erityisen varovainen asentaessasi uutta ydintä käyttöön, koska siinä tapahtuneet virheet voivat estää koko järjestelmän toiminnan. aja haluamasi patchit (päivitykset) ytimeen. [*] make mrproper, nykyään tarpeeton. [*] make config, make menuconfig tai make xconfig ja säädä ytimesi asetukset kuntoon. make dep make clean make bzImage tai mahdollisesti sen sijaan make zImage. bzImage toimii ainoastaan 2.2-sarjan ja uudemmissa kerneleissä. Sitä käyttämällä kernel voi olla isompi, koska sen ei tarvi mahtua käynnistysvaiheessa 640 kilotavun perusmuistiin. make modules rm -rf /lib/modules/2.2.10.old mv /lib/modules/2.2.10 /lib/modules/2.2.10.old make modules_install cp /usr/src/linux/arch/i386/boot/bzImage /boot/kernel-2.2.10 cp /usr/src/linux/System.map /boot/System.map muokkaa lilon asetukset kuntoon asenna lilo. muokkaa moduulien asetukset kuntoon Käynnistä kone uudelleen. Lisää tietoa löytyy Kernel HOWTOsta ja tiedostosta /usr/src/linux/README. Lilo Jos käytät liloa kopioi vanha ydin /boot-hakemistoon ja lisää lilo.conf osoittamaan siihen. Jätä myöskin mahdollisuus käynnistää vanha ydin. Tässä eräs tapa. /vmlinuz on symbolinen linkki /boot/vmlinuz-2.2.7-tiedostoon. Esimerkki 3-2. lilo.conf image=/vmlinuz label=Linux image=/boot/vmlinuz-2.0.35 label=old Ytimen kääntö Debianissa Debianissa ytimen kääntöä on helpotettu huomattavasti. kernel-package paketti sisältää apuohjelman, joka kääntää ytimen ja tekee siitä automaattisesti deb-paketin. /vmlinuz ja vmlinuz.old ovat symbolisia linkkejä /boot-hakemistossa oleviin ytimeihin ja debian päivittää nämä automaattisesti. Tässä pieni ohje miten kääntäminen tapahtuu: make config, menuconfig tai xconfig make-kpkg clean make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image dpkg --install ../kernel-image-X.XXX_1.0_.deb shutdown -r now Lisää tietoa saat tiedostosta /usr/doc/kernel-package/README.gz Virheitä ytimen käännössä Kääntäjä valittaa jostain headereistä Yksi mahdollisuus on, että jossain vaiheessa symbolinen linkki hakemistosta /usr/include/linux on kadonnut tai jotain muuta. Tällainen symbolinen linkki pitäisi olla olemassa: $ ls -l /usr/include/linux lrwxrwxrwx 1 root root 26 May 28 13:34 /usr/include/linux -> ../src/linux/include/linux Tarkista, että myös hakemisto /usr/src/linux/include/linux löytyy ja siellä on oikeat headeritiedostot. Hakemistolistaus alkaa näin (eri kernelin versioissa voi olla eroja, tämä on 2.2.5): a.out.h acct.h . . . if_slip.h if_strip.h . . . prctl.h proc_fs.h Toinen vaihtoehto on, että et ole asentanut Redhatin ns. devel-paketteja. Redhatissa on kahdenlaisia paketteja: loppukäyttäjän ohjelmien käyttämiseen tarvittavat tiedostot ovat yhdessä paketissa ja ohjelmien kehittämiseen ja/tai kääntämiseen tarvittavat paketit toisessa. Paketit ovat muuten saman nimisiä, mutta kehityspakettien nimessä on "devel". Ohjelmaa as86 ei löydy Jos saat tällaisen virheen: make[1]: as86: Command not found as86-ohjelmaa ei ole asennettu. Debianissa se löytyy paketista bin86, ja Redhatissa paketista dev86. Ytimen moduulit eivät lataudu Jos koneen uudelleenkäynnistyksessä kone jumiutuu kohtaan "Checking module dependencies", sinulla on edelleen käytössä vanhan kernelisi moduuleja. Tähän ongelmaan auttaa vanhojen moduulien poisto ennen moduulien asennusta. Vanhat moduulit kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi säilyttää. Ensin käännetään ydin ja moduulit, mutta ei vielä asenneta niitä. Siirretään vanhat moduulit talteen: # cd /lib/modules # ls -l total 4 drwxr-xr-x 11 root root 4096 Dec 8 20:41 2.2.12-20 # mv 2.2.12-20 2.2.12-20.old Seuraavaksi asennetaan uusi ydin ja sen moduulit. # cd /usr/src/linux # make install; make modules_install Nyt koneen pitäisi löytää seuraavassa käynnistyksessä oikeat moduulit. X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä Luultavasti et ole kääntänyt verkkotukea [1] tai Unix domain socket-tukea mukaan ytimeen. Vaikkei sinulla olisikaan verkkoa, monet Linux-ohjelmat, kuten X-ikkunointi, kommunikoivat myös koneen sisäisesti käyttäen soketteja, ja vaativat siksi verkkotuen. Käännä verkkotuki aina mukaan ytimeen, jollet ole aivan varma ettet tarvi sitä. Myös tästä varoitetaan ytimen käännösohjeissa, joten lue käännösohjeet! Toinen mahdollisuus on, että olet käyttänyt väärää kääntäjäversiota ytimen kääntöön. 2.0-sarjan ytimessä on ohjelmointivirhe, joka ei tullut esiin silloisella C-kääntäjän versiolla. Uudemmilla kääntäjillä virhe tulee esiin, ja sen yksi seuraus on X:n toimimattomuus. 2.0-kernelien kääntöön suositellaan gcc:n versiota 2.7.2.3. Yleisimmät virheet ytimen käännössä System.map ei kopioitu. /etc/lilo.conf ei päivitetty ja liloa ei ajettu. Vanhoja moduleita ei poistettu alta pois hakemistosta /lib/modules/. /etc/modules.conf (Debinissa on eriävä käytäntö, katso Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit?) tarkistamatta. Miksi ydin valittaa 'Unable to mount root fs'? Kernel panic: VFS: Unable to mount root fs on 03:01 Jos ydin antaa käynnistyessä edellisen virheen, kannattaa toimia seuraavasti: Onko juuren tiedostojärjestelmä virheilmoituksen ilmoittama laite? Virheessä 03:01 tarkoittaa laitetta /dev/hda1 ja esimerkiksi 03:05 laitetta /dev/hda5. Näistä numeroista tarkemmin kertoo ytimen dokumentaation mukana tuleva devices.txt. Sisällytitkö ytimeesi tuen sille tiedostojärjestelmälle, mitä juuresi sisältää? (ext2 tms) Se ei saa olla modulina, vaan kiinteästi käännettynä ytimeen. (Modulien lataamiseksi tarvitaan tiedostojärjestelmä.) Sisällytitkö ytimeen tuen kovalevyllesi? Tarkista ettei esim. IDE- tai SCSI-ajuri ole modulina. Ytimen Laitetuki Onko SB 64/128 PCI tuettu? Tämä kortti perustuu Ensoniqin piiriin es1370 tai es1371. Piirisarjan saat selville käskyllä $ cat /proc/pci Esim. 2.2-sarjan sekä Red Hat 5.2:n mukana tulleissa ytimissä on tuki tälle kortille. Onko SB Live! tuettu? Tällä hetkellä SB Live! korttiin on kaksi eri ajuria, Creativen ja Alsan. Toimivatko PCI-modeemit linuxissa? Sellaiset modeemit, joissa lukee "winmodem" eivät pääsääntöisesti toimi linuxissa. Kannattaa tarkistaa Winmodems are not modems sivuilta mitkä PCI-modeemit toimivat. Linmodem-projektin kotisivuilta löytyy ajureita joillekin windows-modeemeille sekä muita lisätietoja. Tukeeko Linux USB-laitteita? USB-tuki Linuxissa on vielä kehitysvaiheessa. 2.4-sarjan ytimissä ja useissa uusimmissa levityspaketeissa on perustason USB-tuki ainakin USB-näppäimistölle ja hiirelle. Kannattaa tutkia Linux USB projektin sivuja ja myöskin lukea The Linux USB sub-system ohje. Miten saan DMA-siirron päälle IDE-kovalevyille? Aiheesta kertoo esimerkiksi O'Reilly Networkin ohje. Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta? Ytimen versiossa 2.2.14 ei ole vielä tukea, mutta 2.4-sarjan ytimissä se on jo mukana. Erillinen patch on olemassa HPT366-ohjaimelle. Dokumentaatiota ovat Linux Ultra-DMA Mini-Howto ja Linux HPT366 mini-HOWTO. Miten saan CD-R aseman toimimaan? Jos käytät IDE CD-R asemaa, niin lisää seuraavanlaisia rivejä tiedostoon /etc/modules.conf (tai jos käytät Debiania katso Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit?: Esimerkki 3-3. IDE CD-R aseman modulit alias scd0 sr_mod # load sr_mod upon access of scd0 alias scsi_hostadapter ide-scsi # SCSI host adaptor emulation options ide-cd ignore=hdd # if /dev/hdd is your CD-writeralias Tässä /dev/hdd CD-R asema, vaihda siihen oma asemasi. Tämän jälkeen voit kokeilla seuraavalla käskyllä aseman löytymistä: # cdrecord -scanbus CD-Writing HOWTO on kattava dokumentti CD-R aseman asentamisesta ja käyttämisestä. Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit? Debian 2.2 lähtien ladattavat modulit määritellään /etc/modutils-hakemistossa olevissa tiedostoissa. Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana? Linux käyttää ylimääräisen muistin automaattisesti levyn välimuistina, juuri kuten kunnollisen käyttöjärjestelmän kuuluukin tehdä. Luku 4. Tietoa ja oppaita Linuxiin Sisällys Linux Documentation Project Tiedon hakeminen Tukeeko linux laitettani? Suomenkielisiä Linux-juttuja Miten Windows käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin? Linux Documentation Project Linux Documentation Project (LDP) sisältää paljon erilaisia oppaita ja jopa kirjojen osia. Varsinkin HOWTO-dokumentit ovat lukemisen arvoisia. Yleensä HOWTO-dokumentit tulevat distribuution mukana ja sijaitsevat /usr/doc/HOWTO hakemistossa. Matt Welshin Installation and Getting Started Guide on suositeltavaa luettavaa aloittelijalle ja löytyy LDP:n sivuilta. Se on julkaistu myös kirjana, jota myydään Suomessakin. Eri levityksillä on omat ohjekirjansa, jotka tulevat valmistajien virallisten myyntipakettien mukana. Ne ovat usein saatavilla myös verkosta, mutta asennuksen aikana painetun ohjekirjan luku on todennäköisesti helpompaa. Seuraavilla levityksillä on suomenkieliset asennusoppaat (levitykset aakkosjärjestyksessä): Best-Linux Debian Tiedon hakeminen Ennen kuin lähetät kysymyksen sal-ryhmään, on hyvä hakea itse vastaus kysymykseen. Koska kaikki toiminta linux-yhteisössä on vapaaehtoista, edellytetään että on itse tehty jotain ongelman ratkaisun eteen. Esim. luettu manuaalit ja fakit sekä etsitty nyysseistä ja webistä. RTFM, Read The Fine Manual (tai Read The Fscking Manual), käskyä kannattaa noudattaa. Ja sitä paitsi saat vastauksen paljon nopeammin kuin odottaisit monta päivää, että joku vastaa nyysseissä. Ainoa ongelma on, että etsiminen on hankalaa. Katso LDP, jossa kerrotaan Linux Documentation Projektista. Myöskin kannattaa käyttää oman levityksesi dokumentteja. FAQ ja errata useimmiten vastaavat kysymykseesi, joten nämä kannattaa aina lukea. Muutenkin levityksen webbisivuihin kannattaa tutustua seikkaperäisesti. /usr/doc/ sisältää eri pakettien ohjetiedostot. Deja Deja on www-pohjainen nyyssien hakuagentti ja sieltä löydät myöskin sfnet.atk.linux-ryhmiin lähetyt viestit. (Esim. Linus Torvaldsin kirjoittamia viestejä .) Kuuluu hyvään käytökseen tarkistaa onko kysymys kysytty ryhmässa lähiaikoina ja Dejan avulla saat sen nopeasti selville. Ikävä kyllä Deja on hyvin sekavan näköinen sivusto, ja sen käyttäminen ei ole helppoa. Power Search sivulla saat etsittyä haluamiasi viestejä. Laitat vain kohtaan forum sfnet.atk.linux* ja etsit sopivien hakusanojen kanssa niin löydät nopeasti aiheeseen liittyviä viestejä. Onneksi muut ovat tehneet selkeämpiä käyttöliittymiä Dejan hakupalveluun. Jukka Korpelan Nyysioppaassa on selitetty Dejan käytöstä ja siellä on yksinkertainen hakulomake. Hän on myöskin tehnyt sivun sfnet-ryhmistä hakemiseen. Toinen vaihtoehto on käyttää Jeremy Nixonin tekemää Dejan hakusivua. Hakukoneet Jollei nyysseistä löydy mitään webistä voi löytyä jotain. Webistä hakemiseen voi käyttää esim. näitä hakukoneita: Google Altavista Tukeeko linux laitettani? Tähän vastaa parhaiten Linux Hardware Compatibility HOWTO, jossa on melko ajantasalla oleva lista tuetuista/tukemattomista laitteista. Suomenkielisiä Linux-juttuja Suomen Linux-käyttäjien yhdistys . Yleistä tietoa, ohjelmointioppaita, tietoa tulevista tapahtumista. Jukka Suomelan Linux-sivut: Tutoriaali: Ohjelmointi GNU/Linux-ympäristössä , kello ja Linux. Miten Windows käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin? Muista, että GNU/Linux on hyvin erilainen järjestelmä kuin MS-DOS tai MS Windows. Linuxin markkinointi vakaana vaihtoehtona Windowsille johtaa harhaan. Linux ei ole vakaa Windows vaan lähemmät vertailukohteet löytyvät unix-maailmasta. Kannattaa etukäteen tutustua luvussa Tietoa ja oppaita Linuxiin esiteltyihin oppaisiin, kuten DOS-Win-to-Linux-HOWTO:on. Luku 5. X Window System Sisällys X Window System ei toimi Tukeeko XFree86 näytönohjaintani? Miten päivitän XFree86:n? X:n näppäimistön asettelu Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa? Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti? Miten leikepöydät toimivat X:ssä? X Window System ei toimi Kannattaa katsoa XFree86-kotisivut , jos ongelmaasi olisi ratkaisu. Sieltä löytyy ajantasalla oleva lista tuetuista näytönohjaimista ja myöskin iso FAQ. Jos X on toiminut aikaisemmin, mutta ei toimi ytimen kääntämisen jälkeen, katso myös tähän liittyvä osa ytimen käännösohjeista. Tukeeko XFree86 näytönohjaintani? Tässä sinun täytyy käyttää omatoimisuutta ennenkuin alat kyselemään muilta. Katso ensimmäiseksi XFree86:n tukemat näytönohjaimet, joka kertoo tarkalleen ja selkeästi mitä kortteja uusin XFree86:n versio tukee. Jollet löydä listalta näytönohjaintasi, tarkista mainitseeko XFree86:n FAQ mitään. Siellä yleensä kerrotaan jotain, jos ohjaimellesi ei ole (vielä) tukea. Tärkeää: Jollet saa näytönohjaintasi toimimaan, tarkista, että käytät uusinta versiota XFree86:sta. Jollet, asenna se ja kokeile sillä. Jollet saa silläkään, kysy vasta sitten nyysseissä. Tukeeko XFree86 Matrox G100- tai G200-kortteja? XFree86 3.3.3 ja sitä uudemmat versiot tukevat. Tukeeko XFree86 Riva TNT- ja TNT2-piirillä varustettuja kortteja? XFree86 3.3.3.1 ja sitä uudemmat versiot tukevat. Mitä 3D-kortteja Linux tukee? Ajurit 3DFx:n korteille ovat XFree86:n versiossa 3.3.6. Lisätietoja kertoo The Linux 3Dfx HOWTO, XFree86 3D Status Report ja GLX Acceleration for XFree86 and Linux. Tukeeko XFree86 rullahiirtä? XFree86 tukee rullahiiriä. Kannattaa katsoa Colas Nahaboo X mouse wheel scroll-sivu, joka kertoo miten rulla saadaan toimimaan ja antaa vinkkejä eri ohjelmille. Miten päivitän XFree86:n? Redhat ja SOT Red Hat on tehnyt How to upgrade Red Hat Xfree86 RPMS. Lähimmät rpm-paketit löytyvät osoitteesta ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/mirrors/redhat-updates/5.2/i386/ X:n näppäimistön asettelu Oletko joskus tuskaillut näppäimistösi kanssa, miksi et saa ß-merkkiä mistä haluat tai miksi ō-merkki ei tule Alt-gr+o yhdistelmällä vaikka niin haluaisitkin. Tämän lyhyen kirjoitelman tarkoituksena on kertoa miten saat näppäimistösi halutessasi sekoitettua X:ssä totaalisesti niin, ettei sillä kukaan muu (jos sinä itsekään) osaa tehdä mitään. Ohjelmat jotka ovat tarpeen näppäimistön kanssa puuhailtaessa ovat: xmodmap (kuuluu XFree86-levitykseen) xev (osa X11R6-contrib -kokoelmaa) Ensin kannattaa tarkistaa, onko sinulla jo jonkinlainen Xmodmap-tiedosto. Jos ei, niin saat sen luotua komennolla $ xmodmap -pke > ~/.Xmodmap Tämän tehtyäsi voitkin avata sen mielieditoriisi, jolloin sinua pitäisi tervehtiä seuraavanlaiset rivit Esimerkki 5-1. ~/.Xmodmap keycode 8 = keycode 9 = Escape keycode 10 = 1 exclam onesuperior exclamdown keycode 11 = 2 quotedbl at oneeighth keycode 12 = 3 numbersign sterling sterling keycode 13 = 4 currency dollar dollar . . joista kukin rivi tarkoittaa seuraavaa: keycode AA = a b c d AA näppäimen tunnusnumero, jonka saat selville xev-ohjelmalla a on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa b on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa shift + c on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa Alt-gr + d on koodi, minkä näppäin tuottaa kun painaa Alt-gr + shift näitä muuttelemalla voit muodostaa mieluisesi näppäimistökartan. kaikki tarvittavat nimet xmodmap-asetuksille löytyvät tiedostosta /usr/X11R6/include/X11/keysymdef.h latin1-merkistön merkit ovat rivien #ifdef XK_LATIN1 ... #endif /* XK_LATIN1 */ välissä. Muitakin näppäinasetuksia, kuten Windows-näppäinten tuottamat koodit, voi myös asettaa. Esimerkki 5-2. Windows-näppäimet keycode 115 = Meta_L keycode 116 = Multi_key keycode 117 = Menu Käyttämäänsä ikkunamanageriin voi tehdä sidonnnan kyseiselle näppäimelle, esimerkkinä fvwm Key Menu A N Popup "HotList" Tällöin aina painettaessa Windows-näppäimistön valikkonäppäintä saadaan "HotList"-menu näkyviin. Joissakin ikkunamanagereissa voi käyttää graafista ohjelmaa näppäinasetusten muuttamiseen. esim. rivillä keycode 40 = d D eth ETH" eth kertoo X:lle, että sen pitää tulostaa š-merkki (täytyy muistaa, että merkki ei tulostu jos sitä ei ole määritelty käyttämässäsi kirjasimessa). Muutettuasi näppäimistöasetuksia voit testata muutoksia komennolla xmodmap ~/.Xmodmap. Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Tarvitaan Hakemistollinen TT-fontteja, esimerkiksi /usr/local/ttfonts FreeType-1.1 -kirjasto ttmkfdir xfsft Ohjelmat käännetään (xfsft tosin kannattaa hankkia valmiiksi käännettynä). ttmkfdir:illä tehdään fonttihakemistoon fonts.dir ja fonts.scale (ovat sama tiedosto). xfsft:lle tehdään asetustiedosto /usr/local/etc/xfsft.conf (tms.), esimerkki alla: Esimerkki 5-3. xfsft.conf clone-self = off use-syslog = off client-limit = 20 catalogue = /usr/local/ttfonts error-file = /tmp/ttferrors default-point-size = 120 default-resolutions = 100,100,75,75 xfsft käynnistetään (oletettavasti roottina) sanomalla # xfsft -port 7100 -config \ /usr/local/etc/xfsft.conf X:ää komennetaan käyttämään fonttiserveriä: $ xset +fp tcp/localhost:7100 Ja katso, sinulla on TrueType-fontit käytössä. Redhat 6.0:ssa ja uudemmissa truetype-fonttien tuki on valmiina, joten sitä ei tarvi erikseen ottaa käyttöön. Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa? Tämä on tunnettu ongelma XFree86:n kanssa, jos käyttää 24-bittistä tilaa. Ongelma esiintyy myös muiden kuin Netscapen kanssa. Vaihda joko 8-, 16- tai 32-bittiseen tilaan, niin ongelma häviää. Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti? Ensinnäkin omalla koneella pitää olla X-serveri käytössä eli kirjoita startx, jos et ole jo X:ssä. Ikkunoiden avaamisen toiselta koneelta voi sallia kahdella tavalla. Joko koneen nimen (IP-osoitteen) perusteella (huono ajatus turvallisuuden kannalta) tai "taikapiparilla" (MIT-MAGIC-COOKIE). Ensimmäinen menetelmä toimii komennolla xhost [+|-]koneennimi. Jos koneen nimen tai IP-osoitteen edessä on '+' tai ei mitään, niin tuo lisätään sallittujen koneiden listalle ja '-' puolestaan poistaa sen. Tosin silloin kyseiseltä koneelta voi kuka tahansa avata ikkunoita, jotka vaikkapa salakuuntelevat näppäimenpainalluksia. Niinpä parempi tapa on käyttää taikapipareita (magic cookies). Omalla koneellasi sanot $ xauth extract Tämä hakee X-näytön taikapiparin ja kirjoittaa sen tiedostoon . Sitten siirrät tämän tiedoston toiselle koneelle, jossa liität sen komennolla xauth merge :lla muiden tunnisteiden joukkoon. Eli tähän tapaan: ekakone $ xauth extract xauth $DISPLAY ekakone $ ftp tokakone ftp> send xauth ftp> quit ekakone $ telnet tokakone tokakone $ xauth merge xauth tokakone $ export DISPLAY=ekakone:0.0 tokakone $ xeyes Jos rsh toimii rhostsin avulla, niin silloin tuon siirron saa aikaan komennolla $ xauth extract - $DISPLAY | rsh tokakone \ xauth merge - Tosin paras tapa on käyttää SSH-ohjelmaa, niin ei tarvitse murehtia X-serverin oikeuksista eikä DISPLAY-muuttujista. SSH tekee salatun yhteyden koneiden välille sekä tunneloi myös X-yhteydet ja tekee tarvittavat asetukset automaattisesti. Koneille tarvii vain asentaa asentaa SSH, ottaa sillä yhteys ja käynnistellä X-ohjelmia normaaliin tapaan. SSH löytyy ftp:llä osoitteesta ftp://ftp.replay.com/pub/crypto/linux/ SSH:lla voi käyttää X Window -ohjelmia helposti; seuraava komento esimerkiksi aukaisee xtermin, josta voi käynnistää lisää X-ohjelmia: ssh -f -X -l tunnus host.domain.example xterm (katso kohtaa SSH:n hankkimisesta ja asentamisesta) Miten leikepöydät toimivat X:ssä? X:ssä on leikepöytä ja lisäksi gpm:n avulla tekstikonsoleilta voi valita tekstiä ja syöttää sitä samalle tai toiselle tekstikonsollille samaan tapaan kuin xtermissä. (Mutta tekstikonsoleilta dataa ei pysty siirtämään X:ään eikä päinvastoin). X ei määrittele käyttöliittymää, vaan ainoastaan mekanismit sellaisen toteuttamiseen. Tästä on seurannut toisinaan hämmentävä käyttöliittymien kirjavuus. Leikepöydän kaltaiset oliot ovat X:ssä nimeltään selectioneja. Niitä voivat ohjelmat periaatteessa perustaa mielin määrin, mutta kolmelle on sovittu nimet ja merkitykset: primary, secondary ja clipboard. Primary selection on nimensä mukaisesti se ensisijainen valittu alue, johon operaatiot kohdistuvat. Useimmissa ohjelmissa se valitaan hiiren vasemman näppäimen avulla ja ohjelma korostaa valitun alueen. Monissa ohjelmissa keskinappi liittää primary selectionin (ei clipboardin) sisällön dokumenttiin. Xtermissä vaikutus on sama kuin jos primary selectionin teksti olisi kirjoitettu näppäimistöltä. Secondary selection on tarkoitettu operaatioille, jotka tarvitsevat argumenteikseen kaksi aluetta. Harva ohjelma käyttää sitä. Clipboard on näistä se, joka on tarkoitettu pääasialliseksi mekanismiksi datan kopioimiseen. Valitettavasti harvat ohjelmat tukevat sitä: monet tukevat vain primary selectionin käyttöä kopioimiseen. Selectionit ovat globaaleja X-sessiossa: vain yksi ohjelma kerrallaan voi pitää hallussaan kutakin selectionia, ja kaikki ohjelmat voivat udella tältä yhdeltä selectionin sisältöä. Sisältö voi olla tarjolla useammassa eri formaatissa, eikä sitä kopioida mihinkään, jollei joku ohjelma todella pyydä sitä. Jos selectionin omistava ohjelma päättyy, selection häviää. Jotkut huonommin tehdyt ohjelmat eivät käytä selectioneja oikein vaan sooloilevat leikkaamiset ja liimaamiset yms. omalla tavallaan, mikä yleensä johtaa siihen, ettei dataa voi kopioida tällaisten ohjelmien välillä. Tämä on erityisen tavallista ohjelmissa, jotka käsittelevät muuta kuin tekstidataa. Selectionien lisäksi on olemassa myös vanhempi ja alkeellisempi mekanismi nimittäin cut bufferit. Näihin pystyy varastoimaan pelkästään tekstiä, ja varastointi tapahtuu X-palvelimen muistissa. Xterm ei tue clipboardia. Sen sijaan primary selectionin kautta kopiointi onnistuu (vasen nappi valitsee, keskimmäinen kopioi). Luku 6. Kovalevy, partitiointi, tiedostojärjestelmät Sisällys Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? Miten saan Linuxin käynnistymään? Miten liitän levyosion? Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta? Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia? Miksi lilo antaa virheen? Miten voin defragmentoida ext2-osion? Kuinka monta virusta on Linuxissa? Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia? Miten voin kopioida levyosioita? Miten voin käyttää FAT-levykkeitä? Miten käytän CD-asemaa? Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto? Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät? Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? Seuraavat alakappaleet koskevat Linuxia lähinnä PC-laitemaailmassa. Linuxissa toimivat sekä IDE- että SCSI-liitäntäiset kovalevyt. Ainoana vaatimuksena IDE-levyjen kanssa on se, että koneesi BIOS osaa käyttää koneeseesi asennettuja levyjä ja että ytimessäsi on tuki IDE-asemille. SCSI-levyjä käytettäessä tarvitset myös käyttämäsi (tuetun) SCSI-ohjaimen ajurit ytimeen. IDE-liitäntäiset asemat IDE-liitäntäiset asemat (kiintolevyt ja CD-ROM-asemat) näkyvät järjestelmässäsi erikoisina laitetiedostoina [2] /dev/hd?, missä ?-merkki voi olla esimerkiksi a tai d. Kirjaimet määräytyvät siten, että ensimmäisen IDE-väylän (IDE0) ensimmäinen laite (eli master) on laite /dev/hda ja toinen laite (eli slave) on /dev/hdb. Tästä loogisesti jatkamalla saadaan toisen IDE-väylän (IDE1) ensimmäisen (master) laitteen "tunnisteeksi" /dev/hdc ja niin edelleen. IDE-levyjen partitiot Jokaisella kiintolevyllä voi olla useita partitioita eli levyosioita. Partitiot - eli DOSsista tutut C: ja muut asemat - näkyvät Linuxissa myös laitetiedostoina siten, että aseman laitetiedoston perään lisätään partition numero, joka on välillä 1-63. Näistä neljää ensimmäistä numeroa käytetään primääristen partitioden merkitsemiseen ja muut ovat loogisia partitioita. Näitä laitetiedostoja (esim. /dev/hda2) ei kuitenkaan voida käyttää suoraan tiedostojen käyttämiseen laitetiedostojen erityisominaisuuksista johtuen, vaan kyseiset laitteet pitää liittää (engl. mount) osaksi Linuxin monimutkaista tiedostojärjestelmää ennen varsinaista käyttöä. Microsoftin tuotteiden kanssa käytetään yleensä kahta primääristä partitiota (C: asema + "laajennettu osio") ja muutamaa loogista partitiota (D:,E:,...), jotka jaetaan "laajennetusta osiosta". Ohessa esimerkki erään kiintolevyn partitionnista. Levyn kapasiteetti on noin 3 Gigatavua ja partitiointi on selvitetty Linuxin fdisk ohjelman avulla: # fdisk /dev/hda Command (m for help): p Disk /dev/hda: 128 heads, 63 sectors, 767 cylinders Units = cylinders of 8064 * 512 bytes Device Boot Start End Blocks Id System /dev/hda1 1 254 1024096+ b Win95 FAT32 /dev/hda2 255 518 1064448 5 Extended /dev/hda3 * 519 767 1003968 83 Linux native /dev/hda5 255 508 1024096+ b Win95 FAT32 /dev/hda6 509 518 40288+ 82 Linux swap Kyseisen taulukon avulla voidaan päätellä seuraavaa: Tarkistelun kohteena on IDE0-väylän ensimmäinen laite /dev/hda Levyllä on kaikenkaikkiaan 5 erillistä osiota, joista kolme (1-3) ovat primääripartitioita ja loput kaksi (5 ja 6) ovat loogisia asemia. Kaksi asemaa on varattu Windowsin käyttöön (1 ja 5), kaksi asemaa Linuxille (3 ja 6) ja osio 2 on "laajennettu osio", jolle loogiset asemat on luotu. Tarkista vaikkapa partitioiden alku- ja loppusektorien mukaan... /dev/hda1 = Windowsin C: asema (n. 1GB) /dev/hda5 = Windowsin D: asema (n. 1GB) /dev/hda3 = Linuxin pääpartitio, jolta kone bootataan (n. 970MB) /dev/hda6 = Linuxin swap partitio (n. 40 MB) SCSI-liitäntäiset asemat SCSI-liitäntäisiä asemia vastaavat laitetiedostot löytyvät myös /dev/ -hakemistosta pienillä eroavaisuuksilla. Kiintolevyt löytyvät nimillä /dev/sd? (esim. /dev/sda ja vastaavasti aseman partitiot nimellää /dev/sda?). Poikkeuksena IDE-väyläisiin CD-ROM asemiin - jotka löytyivät samoilla säännöillä kuin IDE-väyläiset kiintolevyt - SCSI-liitäntäiset CD-ROM asemat löytyvät eri laitetiedostoina /dev/scd? (esim. /dev/scd0). Lisäksi ytimessä on tuki yleiselle SCSI-ajurille (SCSI generic support) jonka avulla SCSI-väylän laitteita voidaan käsitellä dynaamisesti laitetiedostojen /dev/sg? avulla. Lisäksi tämä tuki mahdollistaa skannereiden, tallentavien CD-asemien ja muiden hieman erikoisempien SCSI-laitteiden käyttämisen Linux-ympäristössä. Miten saan Linuxin käynnistymään? Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa? NT OS Loader + Linux mini-HOWTO on sinun pelastuksesi. Se opastaa miten saat NT:n bootloaderin lataamaan myös Linuxin. Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98:n kanssa Linux ja Windows95/98 toimivat hyvin keskenään. Voit käyttää joko liloa tai loadlin:iä Linuxin boottaamiseen. Lilo taitaa olla yleisin ja myöskin se vaikeampi vaihtoehto. Lilon mini-HOWTO on hyvä apu. Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille? Alusta levyke. Sen voit tehdä vaikka ohjelmalla superformat. Kopioi siihen haluamasi ydin dd-käskyllä. Tässä esimerkissä ydin on tiedostosssa /vmlinuz. $ dd if=/vmlinuz of=/dev/fd0 bs=1k Kerro ytimelle mitä levyosiota se käyttää root-osiona. Tässä esimerkissä se on /dev/hda3. $ rdev /dev/fd0 /dev/hda3 Miten liitän levyosion? Koska Linux on unixmainen järjestelmä, sen tiedostojärjestelmä on unixista. Kaiken alku on juurihakemisto, joka on ytimen liittämässä juuriosiossa (engl. root partition). Juurihakemisto voi sisältää tiedostoja ja hakemistoja, juurihakemiston hakemistot voivat sisältää tiedostoja ja hakemistoja jne. Uusia levyosioita voidaan liittää osaksi tiedostojärjestelmää minne tahansa ja koska tahansa. Mitään asemia ei ole kuten on Microsoft Windows-käyttöjärjestelmissä. Levyosiot liitetään ohjelmalla mount. Se vaatii argumenttina liitettävän levyosion laitetiedoston [3] ja hakemiston mihin levyosio liitetään. Hakemiston täytyy olla jo olemassa, mutta sen ei tarvitse olla tyhjä (alla oleva hakemisto säilyy liitettäessä). Kirjoittamalla pelkkä mount saat selville liitetyt levyosiot. $ mount /dev/hde2 on / type ext3 (rw,errors=remount-ro) proc on /proc type proc (rw) devpts on /dev/pts type devpts (rw,gid=5,mode=620) /dev/hde6 on /home type ext3 (rw) /dev/hde5 on /var type ext3 (rw) /dev/hde3 on /usr type ext3 (rw) /dev/hde7 on /opt type ext3 (rw) /dev/hde8 on /work/users type ext3 (rw) /dev/hde10 on /work/images type ext3 (rw) $ Manuaalisivu mount(8) kertoo lisää liittämisestä. Miten liitän FAT/FAT32-osion? Jos haluat lukea Linuxista Microsoft Windows-järjestelmien asemia, voit joko käyttää mtools-ohjelmaa tai liittää levyosion osaksi Linuxin hakemistorakennetta. Esimerkkinä ensimmäisen IDE-aseman ensimmäinen partitio (Windows-asema C:) liitetään juuressa olevaan /mnt/dos-hakemistoon. # mount -t vfat /dev/hda1 /mnt/dos # Vihje: Tarkista, että kohdehakemisto on olemassa. Jos sitä ei ole, liittäminen epäonnistuu. Taulu 6-1 kertoo Windows-asemien vastavuudet Linuxissa. Se on vain suuntaa antava esimerkki IDE-levyille. Laitetiedosto riippuu monesta asiasta, esimerkiksi SCSI-asemille ja eräille IDE-ohjaimille on eri laitetiedostot. Taulu 6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa Windows-asemaLinux laitetiedosto C:/dev/hda1 D:/dev/hda5 E:/dev/hda6 F:/dev/hda7 FAT32-tiedostojärjestelmään löytyy tuki ytimen versiosta 2.0.34 ja siitä uudemmista. Tyyppinä käytetään samaa vfat. Vanhojen DOS-partitioiden kanssa (tiedostojen nimissä vain 8.3 merkkiä) tyyppinä pitää käyttää msdos (mikä on perus FAT-järjestelmän tunniste Linuxissa) vfat:n sijaan. Huomaa: FAT32-osioiden tyyppinä käytetään tunnistetta vfat. Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon? Käytä mount-käskyn uid- ja gid-optioita. Jos haluat muuttaa omistajaksi käyttäjän jonka id-numero on 1014, anna optioksi uid=1014. [4] Esimerkki 6-1. /etc/fstab /dev/hda1 /mnt/c vfat uid=1014 0 2 Esimerkki 6-2. mount-käskyllä # mount -t vfat -o uid=1014 /dev/hda1 /mnt/c # Lisää kertoo mount(8). Miten voin liittää NTFS-osion? 2.1 ja sitä uudemmissa ytimissä on lukeva NTFS-tuki. NTFS:n kirjoitustuki on olemassa, mutta se on kaikkea muuta kuin valmis ja hyvin testattu. Jos käytät tätä on syytä ottaa varmuuskopiot ennen NTFS-tiedostojärjestelmien käyttöä Linuxista sillä ne voivat vahingoittua. Osiotyyppinä on ntfs. Linux-NTFS projekti on kehittää parempaa NTFS-tukea Linuxiin. Sieltä saa ajantasalla olevaa tietoa Linuxin NTFS-tuesta. Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä? Lisää tiedostoon /etc/fstab haluamasi partitio. Esimerkki 6-3. /etc/fstab /dev/hda1 /mnt/c vfat defaults 0 2 Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta? Se on helppoa. Lilon saa palauttamaan vanhan boottisektorin käskyllä lilo -u tai voit myös tehdä sen windowssissa käskyllä fdisk /mbr. Tämän jälkeen poistat Linuxin partitiot fdiskillä ja sinulla ei enää ole Linuxia. Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia? Loadlinia käytettäessä mem=XXM. Lilossa lisää /etc/lilo.conf-tiedostoon rivi: Esimerkki 6-4. lilo.conf append="mem=XXM" Sen jälkeen on lilo vielä suoritettava, jotta tiedostoon /etc/lilo.conf tehdyt myytokset otetaan käyttöön. Yllä käytetyissä esimerkeissä XX on muistisi määrä megatavuissa. Huomaa: Joissakin tapauksissa ilmoitettava muistin koko saattaa poiketa todellisesta muistin määrästä. Esimerkiksi 128MB muisti saadaan käyttöön, kun ytimelle kerrotaan ym. esimerkkien mukaan että käytettävissä olisikin 127MB muistia... Huomaa: Uusissa ytimen versioissa (2.0.36 ja uudemmat) muistin määrä pitäisi tunnistua automaattisesti joka tapauksessa. Joissakin uusissa koneissa muisti ei kuitenkaan tunnistu automaattisesti edes uusimmilla ytimen versioilla, ja silloin muistin määrä täytyy edelleen kertoa yllämainitulla tavalla. Miksi lilo antaa virheen? Jos saat linuxin käynnistyksessä virheen LI, ongelma johtuu todennäköisesti kiintolevyn geometriasta, tai sitten unohdit asentaa lilon uudestaan tehtyäsi ytimen päivityksen. Lilon manuaali sanoo näin: LI The first stage boot loader was able to load the second stage boot loader, but has failed to execute it. This can either be caused by a geometry mismatch or by moving /boot/boot.b without running the map installer. Samalla lilo voi antaa sinulle virhekoodin, esimerkiksi 01 monta kertaa peräkkäin. Katso tiedostosta Manual.txt kohdasta 'Disk error codes' (tulee Lilon dokumentaation mukana) mitä virhekoodi merkitsee. Manuaali kertoo virheestä 01 näin: 0x01 "Illegal command". This shouldn't happen, but if it does, it may indicate an attempt to access a disk which is not supported by the BIOS. See also "Warning: BIOS drive 0x may not be accessible" in section "Warnings". Geometriavirheen pystyt ratkaisemaan ajamalla lilon vivulla -l tai lisäämällä /etc/lilo.conf-tiedostoon rivin linear. Miten voin defragmentoida ext2-osion? Ext2 fragmentoituu normaalikäytössä hyvin vähän, eikä tarvitse samanlaista säännöllistä defragmentointia kuin FAT. fsck:n tulostuksessa pitäisi näkyä fragmentoitumisaste, joka on esim. eräässä 3 vuotta käytössä olleessa koneessa alle 3%. Jos kumminkin haluat defragmentoida ext2-partition, voit käyttää siihen ohjelmaa defrag Kuinka monta virusta on Linuxissa? Linuxiin on tiettävästi tehty ainoastaan neljä virusta ja ne eivät ole kovin yleisiä. Virusten on vaikea levitä Linuxissa, koska käyttäjillä on normaalisti rajoitetut oikeudet ja root-tunnusta ei käytetä kuin ylläpitoon. Työtiedostoissa leviävät virukset voivat teoriassa levitä Linuxissakin, mutta lähes kaikki dokumenttivirukset on kirjoitettu Microsoft Office-tuoteperheen ohjelmiin, eivätkä Linux-ohjelmat tällä hetkellä osaa suorittaa näiden ohjelmien käyttämää makrokieltä. Linuxin toimisto-ohjelmien makrokielillä tehtyjä viruksia ei ole tiettävästi olemassa. Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia? Todennäköisesti laitteistovika. Katso Sig11 FAQ. Tyypillisesti vika aiheutuu viallisista muistipiireistä tai ylikellotuksesta. Miten voin kopioida levyosioita? Varmista, että käytettävissä on tarvittavat boottikorput. Niitä tulet todennäköisesti tarvitsemaan. DOS-boottikorpulla on syytä olla sys.com ja fdisk.exe, Linuxin puolella distribuution rescue-disketti on juuri oikea työkalu. Varmista, että boottikorput myös toimivat. Asenna uusi kiintolevy koneeseen. Osioi uusi levy sopivaksi. Alusta DOS-osiot DOSista ja Linux-osiot mke2fs-komennolla Linuxista. Sivutusosio alustetaan mkswap-komennolla. Haluttu käynnistysosio merkitään aktiiviseksi Linuxin fdiskillä (DOS:in fdisk ei suostu merkitsemään aktiiviseksi kuin ensimmäisen kiintolevyn osioita...) Kopioi kaikki tieto vanhoilta osioilta uusille. Linux-maailmassa toimii cp -a. Joskin Unix-maailmaa laajemmin hallitsevat käyttävät kahta toisiinsa putkitettua tar-komentoa, koska se toimii myös niissä unixeissa, joiden cp-komento on vajaakykyinen. Tässä esimerkki kopioinnista tar-käskyllä: # (cd / && tar cpf - . --exclude new-disk \ --exclude proc) | (cd /new-disk && tar xpf -) DOS-tiedostojen siirron voi tehdä Linuxista käsin tai sitten DOS-komennoilla omien mieltymysten mukaisesti. Varoitus jos DOS onkin itse asiassa Windows95 (tai uudempi), kopiointi "aidosta DOS-tilasta" ei välttämättä tee hyvää VFAT-tiedostojärjestelmän pitkille tiedostonimille. Tällöin kannattanee käyttää xcopy-komentoa Windowsin DOS-ikkunassa sopivien vipujen kanssa. Tässä vaiheessa on hyvä hetki käydä DOSissa ajamassa sys-komento uudelle DOS-osiolle. Linuxissa kannattaa tutustua lilo:n dokumentaatioon ja sorvata komentorivi, joka asentaa lilo:n uudelle levylle huomioiden, että uusi levy ei ole vielä oikealla paikallaan... mutta se ei ole pakollista. Uudella levyllä oleva /etc/fstab:in kopio on syytä korjata uuden tilanteen mukaiseksi. Ota vanhat levyt pois ja laitetaan uusi lopulliselle paikalleen ensimmäiseksi kiintolevyksi. Älä hukkaa vielä vanhoja levyjä eikä niiden käyttöön mahdollisesti tarvittuja BIOS-asetuksia! Käynnistä kone uudelleen ja katso mitä tapahtuu. Jos kaikki meni putkeen, koneen pitäisi käynnistyä kiltisti. Mahdollisesti kuitenkin jotain menee hiukan pieleen, siispä: jos BIOS-tarkistus menee läpi, mutta kone pyytää käynnistyslevykettä tai ilmoittaa jotain tyyliin "PRESS A KEY TO REBOOT" tai jopa "NO ROM BASIC", oikeaa osiota ei kenties ole merkitty aktiiviseksi. Tällöin käynnistetään kone levykkeeltä ja asetetaan aktiivinen osio oikein fdisk-komennolla. Toinen mahdollisuus on, että DOSin käynnistysosiolle jäi antamatta SYS-komento tai Linux-puolella unohtui lilo-komento. Aja sys C:-komento DOS-boottikorpulta tai LILO:n tapauksessa katso seuraavaa kohtaa. Jos lilo ei toimi, otetaan esiin Linux-käynnistyslevyke, annetaan käynnistysoptioksi esimerkiksi root=/dev/hda ja valmistaudutaan muokkaamaan /etc/lilo.conf-tiedostoa ja ajamaan lilo uudelleen. jos Linux tipahtaa ylläpitotilaan (single user mode), korjataan todennäköisesti /etc/fstab-tiedostossa oleva kirjoitusvirhe. Juuriosion saa pois read-only -tilasta komennolla mount -o remount,rw / . Mukavaa on myös osata liittää /usr-hakemisto jonnekin täysin vapaavalintaiseen liitospaikkaan, tai vaihtoehtoisesti osata korjata /etc/fstab vi:llä ilman manuaalisivuja... :) Tee mahdolliset muut virittelyt kiintolevyjen järjestyksen muuttumisen seurauksena. Jos jotain unohtui, kytketään vanha(t) levy(t) rinnalle ja kopioidaan tarpeelliset talteen. Valmista! Nyt voikin sitten tehdä ensimmäisen varmuuskopion uudesta tilanteesta. Vanhat levyt arkistoidaan tai aivopestään ja siirretään toisiin tehtäviin taikka avataan ja hiekkapuhalletaan, tarpeitten ja mieltymysten mukaan. Lisää kertoo Hard Disk Upgrade mini-HOWTO. Miten voin käyttää FAT-levykkeitä? Voit liittää levykkeen suoraan hakemistorakenteeseen $ mount -t msdos /dev/fd0 /floppy jossa Huomaa: Muista käyttää umount käskyä ennen kuin poistat levykkeen asemasta! Toinen mahdollisuus on käyttää mtools-pakettia, jossa on mm. mdir, mcopy ja mdel. Ne toimivat kuten dos-käskyt. $ mcopy a:text.txt . Lisää kertoo info mtools. Miten käytän CD-asemaa? CD liitetään mount komennolla kuten muutkin tiedostojärjestelmät. Esimerkki 6-5. CD:n liittäminen # mount -t iso9660 /dev/hdc /cdrom Edellinen komento liittää levyn /cdrom hakemistoon, jonka pitää olla valmiiksi luotuna. /dev/hdc on CD-aseman laitetiedosto. Laitetiedostoista kerrotaan lisää osiossa Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? ja liittämisestä yleensä mount(8). Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto? Juuressa oleva /proc on pseudofilesysteemi, jota ei ole fyysisessä olomuodossa olemassakaan. Näin ollen se ei vie levytilaa. Lisää kertoo manuaalisivu proc(5). Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät? Linuxissa tiedostojen oikeudet näyttävät saat näkyviin esim. käskyllä ls. Esimerkki 6-6. Tiedoston listaus $ ls -l -rwxr-xr-x 1 kvalo lusers 12 Nov 16 20:42 testi.sh Taulu 6-2. Selitys oikeuksista OmistajaRyhmäMuut rwxr-xr-x Taulu 6-3. Kirjaimien merkitys KirjainMerkitys rLukuoikeus wKirjoitusoikeus xAjo-oikeus Esimerkki 6-6:ssa olevan tiedoston omistajalla on oikeus lukea, kirjoittaa tai ajaa. Ryhmässä lusers olevat käyttäjät voivat lukea tai ajaa tiedoston, mutta eivät kirjoittaa. Muut (eli ne jotka eivät kuulu ryhmään lusers) eivät omaa mitään oikeuksia tiedostoon. He eivät voi lukea, kirjoittaa tai ajaa sitä. Oikeuksien asettaminen Tiedostojen oikeudet asetetaan chmod-komennolla. Komento ottaa parametrina annettavat oikeudet ja tiedoston tai tiedostojen nimet. Eri käyttäjät kuvataan kirjaimilla u, g ja o. Niiden merkitys on selitetty seuraavassa. Taulu 6-4. Käyttäjien merkinnät KirjainKäyttäjä uOmistaja gRyhmä oMuut Jos halutaan antaa ryhmälle kirjoitusoikeudet tiedostoon se tehdään näin: $ chmod g+w Muilta käyttäjiltä (eli niiltä jotka eivät ole tiedoston omistaja tai eivät kuulu tiedoston ryhmään) lukuoikeudet otetaan pois seuraavasti. $ chmod o-r Oikeudet oktaalilukuina Oikeudet voidaan kuvata myös oktaalina, eli 8-järjestelmän lukuna. Taulu 6-5. Oktaaliluvut MerkintäArvoOikeus r--4Luku -w-2Kirjoitus --x1Suoritus Muunnos oktaaliksi, eli 8-järjestelmän luvuksi tapahtuu seuraavasti: rwx == 4+2+1 == 7 rw- == 4+2 == 6 r-x == 4 +1 == 5 Ja niin edelleen. Luku on siis maksimi 7 (kaikki ylläolevat yhteensä) ja vähintään 0 (ei mitään oikeuksia). Oikeudet annetaan järjestyksessä omistaja, ryhmä ja muut. Esimerkiksi oikeus rwxr-x--- annetaan seuraavalla komennolla: $ chmod 750 testi.sh Sticky bitit lisätään näiden numeroiden eteen. Niiden merkitykset ja kaiken tässä selitetyn löydät manuaalisivulta chmod(1). Luku 7. Verkko Sisällys Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia? Miten saan PPP-yhteyden toimimaan? ISDN IPchains-palomuuri Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla? Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa? Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla Jos et pääse esimerkiksi Helsingin yliopiston palvelimelle www.helsinki.fi , mutta sen sijaan yhteys onnistuu ip-osoitteella 128.214.205.16, konettasi ei ole määritelty käyttämään DNS-palvelinta, joka tietää koneiden nimet niiden ip-osoitteiden perusteella. DNS-palvelimet on määritelty tiedostossa /etc/resolv.conf. Sen sisällön tulisi olla seuraava: Esimerkki 7-1. /etc/resolv.conf domain oma.toimialueeni.fi nameserver 191.168.1.1 nameserver 191.168.1.2 Korvaa nameserver-kohdan ip-osoitteet omien nimipalvelintesi ip-osoitteilla. Nimipalvelinten osoitteet saat verkon ylläpidolta tai Internet-palveluntarjoajaltasi. Tarkempaa tietoa saat resolv.conf(5) -manuaalista. Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia? Verkko alustetaan ennen PCMCIA-ajureiden lataamista. Verkko alustetaan myöhemmin käynnistyksessä. Mikäli verkko toimii, ilmoitus on harmiton. Miten saan PPP-yhteyden toimimaan? Ehkä helpoin tapa PPP-yhteyden tekemiseen on WvDial. Mutta voit myös tehdä kaiken käsin tai käyttämällä levitysten omia ohjelmia. Työpöytäympäristöissä on tähän myös omat ohjelmansa, esimerkiksi rp3 (Gnome) ja kppp (KDE). Myös Linuxconf-ohjelmalla voi tehdä ppp-yhteyden, ja muista ohjelmista poiketen se toimii myös tekstitilassa. PPP-yhteyden tekeminen käsin onnistuu helpoiten lukemalla PPP-HOWTO . Debian Käytä ohjelmaa pppconfig. Redhat Redhatin PPP Setup Tips. Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia? Teet sen laittamalla pppd:lle argumentiksi debug, tai valitsemalla debug-tilan käyttämästäsi yhteydenmuodostusohjelmasta (esim. WvDial). Seuraavassa lista miten toimia kun ppp-yhteyttä ei saada toimimaan. Laita pppd:lle argumentti debug. Kokeile yhteyttä. Tutki lokitiedostoa /var/log/messages tuliko sinne tarkempaa tietoa yhteyden luomisesta. Jos sinne ei tullut mitään, tarkista tiedosto /etc/syslog.conf. Jos siellä ei ole seuraavaa riviä, lisää se: Esimerkki 7-2. /etc/syslog.conf daemon.* /var/log/daemon Käynnistä tämän jälkeen sysklogd lähettämällä sille HUP-signaali: # kill -1 , missä on sysklogd:n prosessinumero. Nyt voit kokeilla yhteyksiä uudelleen. Tarkat virheilmoitukset löydät tiedostosta /var/log/daemon. Jos et saa yhteyttä toimimaan, lähetä lokitiedosto nyysseihin tai ISP:lle. ISDN Muutamia linkkejä: I4L:n FAQ. ISDN ja ppp HiSAX ISDN ISDN4Linux Risto Rytkösen Kuinka tehdä ISDN-reititin Tuetut ISDN-kortit ovat (tämä lista on päivitetty 19.1.2000): Teles 8.0/16.0/16.3 ja yhteensopivat (kuten Dr. Neuhaus Niccy 1016, Creatix 16/S0) Teles 16.3c Teles S0/PCMCIA (vanha rautaversio) Teles PCI Teles S0Box Creatix S0Box Creatix PnP S0 Compaq ISDN S0 ISA-kortti AVM A1 (Fritz, Teledat 150 ISA) AVM Fritz PCMCIA AVM Fritz PnP AVM Fritz PCI (Teledat 150 PCI) ELSA Microlink PCC-16, PCF, PCF-Pro, PCC-8 ELSA Quickstep 1000 ELSA Quickstep 1000PCI (uusi nimi: ELSA Microlink PCI) ELSA Quickstep 3000 (samat asetukset kuin QS1000:lla) ELSA Quickstep 3000PCI ELSA PCMCIA ITK ix1-micro Rev.2 (myös: ITK colombus card) Eicon.Diehl Diva 2.0 ISA ja PCI (S0- sekä U-rajapinta, ei tukea PRO-versiolle) ) Eicon.Diehl Diva Piccola ASUSCOM NETWORK INC. ISDNLink 128K PC adapter (tilauskoodi I-IN100-ST-D) Dynalink IS64PH (OEM-versio, ASUSCOM NETWORK INC. ISDNLink 128K adapter) Kaikki muut ASUSCOM- ja Dynalink-kortit (myös OEM-versiot; kokonaisuudessaan yli 50 korttityyppiä) PCBIT-DP (OEM-versio, ASUSCOM NETWORK INC. ISDNLink) HFC-2BS0-pohjaiset kortit (TeleInt SA1) Sedlbauer Speed Card (Speed Win, Teledat 100, PCI, Fax+) Sedlbauer Speed Star/Speed Star2 (PCMCIA) Sedlbauer ISDN-Controller PC/104 USR Sportster internal TA (compatible Stollmann tina-pp V3) ith Kommunikationstechnik GmbH MIC 16 ISA card Traverse Technologie NETjet PCI S0 card Dr. Neuhaus Niccy PnP/PCI Siemens I-Surf 1.0 Siemens I-Surf 2.x (with IPAC => try type 12 asuscom) ACER P10 HSR Saphir Berkom Telekom A4T Scitel Quadro Gazel ISDN-kortit HFC-PCI-pohjaiset kortit PCI/Winbond W6692-pohjaiset kortit TeleWell ISDN PCI, ISDN ISA (HFC + Actel) sekä ISDN 2000 PCI -passiivikortit (ajurit löytyvät Easytelin sivuilta.) Huomautuksia: PCF, PCF-Pro: tällä hetkellä vain ISDN-osa on tuettu PCC-8: testaamaton Teles PCMCIA, kokeellinen ajuri Teles 16.3c, kokeellinen ajuri Teles PCI, kokeellinen ajuri Teles S0Box, kokeellinen ajuri Eicon.Diehl Diva U ei testattu Jotkut ajurit eivät toimi käännettyinä kerneliin, vaan ainoastaan moduuleina Erottaaksesi HFC-PCI- ja PCI/Winbond-kortit, katso, mitä cat /proc/pci tulostaa. Sinulla on HFC-PCI, jos tulostuksessa näkyy korttisi kohdalla teksti "Master capable". Seuraavia kortteja ei tueta, koska niiden valmistajat eivät suostu antamaan ohjelmointitietoja koodaajille: Fritz!X Eumex 404 PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa Linux PCMCIA Information Page sisältää uusimmat PCMCIA-ajurit sekä hyvän HOWTOn aiheesta. Suositeltava on myöskin lukea TELES S0 PCMCIA ISDN mini-howto. Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa Ulkoinen, sarjaporttiin liitettävä ISDN-adapteri ei tarvi erillisiä ajureita Linuxissa. Tällaiset ISDN-adapterit saa toimimaan vastaavasti kuin analogisen modeemin. Adapterin asetusten muuttaminen tapahtuu yleensä ns. AT-komennoilla; katso adapterisi ohjekirjasta lisätietoja. Internet-yhteyden voit muodostaa modeemiyhteyden muodostamiseen tarkoitetuilla ohjelmilla tai PPP-Howton ohjeiden mukaan. IPchains-palomuuri Linuxin ytimessä on vakiona monipuoliset palomuuritoiminnot. Palomuuritoimintojen käyttö on suositeltavaa, mikäli koneella on käytössä verkkopalveluita ja se on kytketty julkiseen tietoverkkoon, kuten Internetiin. Palomuuri ei yksinään takaa täydellistä turvaa murtautujia vastaan, mutta oikein tehtynä se auttaa vähentämään riskejä joutua tietomurron kohteeksi. Palomuuri ajatellaan usein loogisesti erilliseksi elementiksi, joka on sijoitettu julkisen ja sisäisen verkon väliin. Sen tarkoituksena on rajoittaa valikoivasti verkkoliikennettä siten, että ulkopuoliset eivät suoraan pääse käsiksi sisäisen verkon laitteisiin. Linux-koneessa palomuurin voi myös tehdä samaan koneeseen, johon on asennettu halutut verkkopalvelut. Täten sitä voidaan käyttää myös yksittäisen koneen suojaamiseen. Palomuurin säätäminen toimintakuntoon ja erityisesti sen saaminen turvalliseksi ei ole yksinkertainen tehtävä. Tästä syystä seuraava esimerkki saattaa olla hyödyllinen palomuuria rakennettaessa. Siinä on huomioitu tavallisimmat turvallisuusasiat, ja sitä käyttämällä vältät myös tavalliset, aloittelijoiden tekemät virheet. Jos muokkaat tai käytät tätä esimerkkiä, ota selvää muutosten vaikutuksesta. Esimerkki 7-3. rc.firewall #!/bin/sh # ################################################################## # /etc/rc.d/rc.firewall ################################################################## # # Esimerkkityyppinen skripti Linux kernel 2.2.x + ipchains-pohjaiseen # palvelimeen suojaamaan palvelin toisaalta internetin suunnasta # tulevista asiattomista yhteydenmuodostuksista ja toisaalta # sallimaan ip-naamioidut yhteydet omasta lähiverkosta internettiin. # # Ohjeen ovat koostaneet useiden netin tietoturvaohjeiden pohjalta # Juhani Rantanen # Jussi Törhönen # # Tämä skriptin voi ajaa käynnistysvaiheessa lisäämällä # /etc/rc.d/rc.local scriptin loppuun rivit (ilman kommenttimerkkejä!): # ### ipchains-muurin käynnistys: #if [ -f /etc/rc.d/rc.firewall ]; then # echo "Loading rc.firewall rules ..." # /etc/rc.d/rc.firewall #fi # # Käynnistyksen jälkeen säännöt ovat nähtävissä komennolla # 'ipchains -L -n' # ################################################################## # # Oma julkinen ip-osoite internetin puoleisella eth0-verkkokortilla. # Vaihda tähän oma kiinteä ip-osoitteesi: ETH0IP=10.20.30.40 # # Oman ISP:n NTP-aikapalvelin: ISPNTP=ntp.OMAISP.fi # # Oman ISP:n SMTP-postipalvelimet: ISPSMTP1=smtp1.OMAISP.fi ISPSMTP2=smtp2.OMAISP.fi # PATH=/sbin # ########################################################################### ### Disable ip spoofing: if [ -e /proc/sys/net/ipv4/conf/all/rp_filter ]; then echo -n "Enabling IP spoofing protection..." for f in /proc/sys/net/ipv4/conf/*/rp_filter; do echo 1 > $f done echo "done." fi # ########################################################################### ### Disable TCP SYN attach disturbation: if [ -w /proc/sys/net/ipv4/tcp_syncookies ] then echo -n "Enabling TCP SYN Cookie Protection..." echo 1 > /proc/sys/net/ipv4/tcp_syncookies echo "done." fi # ########################################################################### ### Enable logging Spoofed Packets, Source Routed Packets, Redirect Packets if [ -e /proc/sys/net/ipv4/conf/all/log_martians ]; then echo -n "Enable logging Spoofed, Source Routed and Redirect Packets..." for f in /proc/sys/net/ipv4/conf/*/log_martians; do echo 1 > $f done echo "done." fi ########################################################################### #################################################################### ### FLUSH ALL RULES ### Poistetaan kaikki olemassaolevat palomuurisäännöt ipchains -F input ipchains -F output ipchains -F forward # # Estetään kernelin ip-forwarding eli ip-pakettien reititys. # Sallitaan myöhemmin tässä scriptissä ACCEPT tai MASQ säännöillä. echo "0" > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward # #################################################################### ### ANTI-SPOOFING # ks. ftp://ftp.funet.fi/pub/networking/documents/rfc/rfc1918.txt ### Estetään ulkoverkosta tulevat, sisäverkon osoitteella lähetetyt ### paketit. Näin verkkoosi ei pääse käsiksi ulkoverkosta ### väärennetyllä ip-osoitteella. # ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 10.0.0.0/8 -i eth0 -d $ETH0IP ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 127.0.0.0/8 -i eth0 -d $ETH0IP ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 192.168.0.0/16 -i eth0 -d $ETH0IP ipchains -A input -p all -l -j REJECT -s 172.16.0.0/12 -i eth0 -d $ETH0IP # ### FTP-DATA auki kaikille, jotta pääsisit tästä Linux-palvelimesta ### ulos internetin ftp-palvelimiin ilman ftp-asiakasohjelman passive- ### modea. Jos FTP-DATA on tukossa, passive-mode ftp:llä yhteys ### toimii, mutta voi sitä käyttäjien narinan määrää ;-) ### Ftp-yhteys syntyy Linuxista ftp-palvelimen porttiin 21/tcp ### ja data-kanava aukeaa ftp-palvelimesta tämän Linux-purkin porttiin ### 20/tcp (ftp-data on portin nimi, ks. /etc/services). # ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ftp-data # ### SMTP-portti auki kaikille, jos tässä Linux-purkissa on julkinen ### sähköpostipalvelin (sendmail, zmailer, qmail, ...) ja halutaan ### reitittää SMTP-postia internetistä tähän koneeseen asti. ### Yhden postilaatikon mailien imurointi oman ISP:n postipalvelimelta ### ei vaadi sendmailia tähän, vaan homma hoituu esim. fetchmail- ### ohjelmalla. # ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP smtp # ### Vaihtoehtona em. riville voidaan sallia sisääntuleva SMTP ainoastaan ### oman ISP:n SMTP-palvelimimlle. Nimipalvelun MX-tietueet oltava ### määritelty siten, että posti kiertää ISP:n SMTP-servojen ### kautta sisään. Ks. esim. 'nslookup -type=mx iki.fi' jossa iki.fi ### voisi tukkia SMTP-palvelunsa muilta, paitsi ISP:nsä mail.clinet.fi ### palvelimelta. Kaikki saapuva posti tulisi sisään mail.clinet.fi ### palvelimen kautta. # # ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPSMTP1 -i eth0 -d $ETH0IP smtp # ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPSMTP2 -i eth0 -d $ETH0IP smtp # ### NTP-portti auki ISP:n NTP-palvelimelle. Jos tässä Linux-purkissa ### pyöritellään xntpd-aikapalvelua tai halutaan ajastaa kello ### määrävälein ntpdate-koomennolla, täytyy ao. portit olla auki: # ipchains -A input -p udp -j ACCEPT -s $ISPNTP -i eth0 -d $ETH0IP ntp ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ntp ipchains -A input -p tcp -j ACCEPT -s $ISPNTP -i eth0 -d $ETH0IP ntp ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP ntp # ### auth = ident kielletään, mutta ei logata. Internetin sendmail, ftp, ### ... -palvelimet tekevät paljon ident-kyselyitä, kun niihin avataan ### yhteyksiä. Portin ei ole pakko olla auki. # ipchains -A input -p tcp -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP auth # ###################################################################### ### BLOCKING 1:1023 (laitetaan oletuksena kaikki < 1024 portit tukkoon) # ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 1:1023 ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 1:1023 # ### Oletuksena >=1024 portit ovat kaikille auki, ja yhteydet niistä ### täytyy erikseen kieltää tarvittaessa. Tässä myyräntyössä ### ovat suurena apuna komennot 'netstat -a -n' ja 'netstat -ltup -n' # # Squidin SNMP-moduli tukkoon (portissa 3401/udp): ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 3401 # # Squid proxy cache tukkoon (portissa 3128/tcp): ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 3128 # # X11 tukkoon: ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6000:6100 ipchains -A input -p udp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6000:6100 ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 6667 ipchains -A input -p tcp -l -j REJECT -s 0/0 -i eth0 -d $ETH0IP 7000 # ##################################################################### ### FORWARD RULES # # Ladataan vaadittavat ip-maskausmoduulit # # HUOM: Lataa vain tarvittavat moduulit. Kaikki tämänhetkiset # moduulit näkyvät alla, mutta niistä osa on kommenttiriveillä. # # Tämä moduuli tukee ftp-siirtoyhteyttä, kun ip-maskaus on päällä modprobe ip_masq_ftp # # Tukee ip-maskausta Realaudion UDP-siirron kanssa. Ilman tätä # Realaudio toimii, mutta käyttää TCP-protokollaa siirtoon. # Tämä voi heikentää äänenlaatua. # modprobe ip_masq_raudio # ### Tukee IRC-protokollan DCC-protokollan mukaista tiedostonsiirtoa # modprobe ip_masq_irc # # Tukee Quaken/Quakeworldin käyttämien protokollien maskausta # Jälkimmäinen esimerkki tukee kaikkia Quaken versioita ### Quake I / QuakeWorld (portit 26000 ja 27000) # modprobe ip_masq_quake # ### Quake I/II/III / QuakeWorld (portit 26000, 27000, 27910, 27960) # modprobe ip_masq_quake ports=26000,27000,27910,27960 # ### Tukee CuSeeMe-videoneuvotteluohjelman maskausta # modprobe ip_masq_cuseeme # ### Tukee VDO-live-videoneuvotteluohjelman maskausta # modprobe ip_masq_vdolive # ### TÄRKEÄÄ: sallitaan ip-pakettien reititys, koska se kiellettiin aiemmin # # Redhat Users: you may try changing the options in # /etc/sysconfig/network from: # # FORWARD_IPV4=false # to # FORWARD_IPV4=true # echo "1" > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward # ### Dynaamisen IP:n käyttäjät # Jos haet ip-osoitteesi dynaamisesti PPP- tai DHCP-protokollalla, # salli seuraava optio. # # If you get your IP address dynamically from SLIP, PPP, or DHCP, # enable this following option. This enables dynamic-ip address # hacking in IP MASQ, making the life # with Diald and similar programs much easier. # # echo "1" > /proc/sys/net/ipv4/ip_dynaddr # ### MASQ timeouts # # 2 hrs timeout for TCP session timeouts # 10 sec timeout for traffic after the TCP/IP "FIN" packet is received # 160 sec timeout for UDP traffic (Important for MASQ'ed ICQ users) # ipchains -M -S 7200 10 160 # ### DHCP: For people who receive their external IP address from either # DHCP or BOOTP # such as ADSL or Cablemodem users, it is necessary to use the # following # before the deny command. The "bootp_client_net_if_name" should # be replaced # the name of the link that the DHCP/BOOTP server will put an # address on to? # This will be something like "eth0", "eth1", etc. # # This example is currently commented out. # # # ipchains -A input -j ACCEPT -i bootp_clients_net_if_name \ # -s 0/0 67 -d 0/0 68 -p udp # ### Enable simple IP forwarding and Masquerading # # NOTE: The following is an example for an internal LAN address in the # 192.168.0.x # network with a 255.255.255.0 or a "24" bit subnet mask. # # Please change this network number and subnet mask to match # your internal LAN setup # ipchains -P forward DENY # ### Jos sisäverkossa on kaksi verkkokorttia ja niissä omat ### aliverkkonsa (eth1: 192.168.0.0/24 ja eth2: 192.168.1.0/24) ### sallitaan tässä ip-forwarding eli ip-reititys ilman ip-naamiointia. # ipchains -A forward -i eth1 -d 192.168.1.0/24 # ipchains -A forward -i eth2 -d 192.168.0.0/24 # ### Sallitaan sisäverkon private network -verkoista ip-naamioidut ### yhteydet internettiin. Private-verkoista kannattaa lukea ### ftp://ftp.funet.fi/pub/networking/documents/rfc/rfc1918.txt # ipchains -A forward -p all -s 10.0.0.0/8 -j MASQ ipchains -A forward -p all -s 172.16.0.0/12 -j MASQ ipchains -A forward -p all -s 192.168.0.0/24 -j MASQ # ### Jos sisäverkossa on kaksi verkkokorttia ja niissä omat ### aliverkkonsa (eth1: 192.168.0.0/24 ja eth2: 192.168.1.0/24) ### sallitaan tässä ip-forwarding eli ip-reititys ilman ip-naamiointia ### ko. verkkojen välillä: # # ipchains -A forward -i eth1 -d 192.168.1.0/24 # ipchains -A forward -i eth2 -d 192.168.0.0/24 # ## Set telnet, www and FTP for minimum delay - # This section manipulates the Type Of Service (TOS) bits of the # packet. For this to work, you must have CONFIG_IP_ROUTE_TOS enabled # in your kernel # ipchains -A output -p tcp -d 0/0 www -t 0x01 0x10 ipchains -A output -p tcp -d 0/0 telnet -t 0x01 0x10 ipchains -A output -p tcp -d 0/0 ftp -t 0x01 0x10 # # Set ftp-data for maximum throughput ipchains -A output -p tcp -d 0/0 ftp-data -t 0x01 0x08 # ##################################################################### # ### The End. Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla? Jos haluat yhteyden kotiverkostasi [5] nettiin yhden koneen kautta, voit käyttää siihen Linuxia. Linuxissa tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä IP Masquerade. Paras lähde on Linux IP Masquerade HOWTO, mutta tässä myös muutamia muita linkkejä aiheesta: Masquerading Made Simple HOWTO Linux 2.4 NAT HOWTO Reijo Korhonen: Mitä tehdä vanhalla 486-koneella? Lyhyt ohje reititinkoneen pystyttämiseen TOAS-verkossa Home Network mini-HOWTO Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa? Viive todennäköisesti johtuu siitä, että tcpd koittaa etsiä koneen ip-osoitetta vastaavaa nimeä nimipalvelusta, ja viive on nimipalvelun timeout-aika. Sinulla täytyy olla joko verkossasi olevien koneiden osoitteet saatavilla joko DNS- tai NIS-nimipalvelulla, tai sitten jokaisella koneella /etc/hosts, johon on määritetty koneiden ip:t ja nimet. Luku 8. Ohjelmia Sisällys Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä? Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Miten asennan ohjelmia? Miten voin ohjata postini muualle? Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen? Toimiiko tulostimeni Linuxissa? Miten Linuxin kello toimii? Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG animaatioita? Miten saan skandit toimimaan Sambassa? Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? Miten saan skandit toimimaan Corel Linuxissa? Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Miten puretaan .tar.gz-paketti? Miten etsin tiedostoja? Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Miksi en saa ohjelmaa kääntymään? Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä? Replayn palvelimelta löydät yleisimmät salausta käyttävät ohjelmat, kuten myös ssh:n. Lähin peili löytyy palvelimelta ftp.jyu.fi. Red Hatin versioihin 6.1 ja 6.2 löytyy nykyään myös sen itse paketoimat ssh:t sekä muut tietoturvaohjelmat (mm. openssh, openssl) jotka käyttävät vahvaa salausta. Nämä eivät ole mukana varsinaisessa levitysversiossa Yhdysvaltojen lainsäädännön vuoksi, vaan löytyvät Red Hatin Saksan palvelimelta , jonka lähin peili löytyy pspt:n palvelimelta. OpenSSH on pääasiassa OpenBSD-projektin kehittämä ilmainen BSD-lisenssöity SSH-ohjelmisto. OpenSSH tukee SSH-protokollan versioita 1.3, 1.5 ja 2.0, eikä se sisällä patentoituja algoritmeja. OpenSSH tarvitsee toimiakseen OpenSSL-kirjaston. The OpenSSH Portability Team myös levittää valmiita binäärejä ja RPM-paketteja. OpenSSH sekä alkuperäinen SSH ovat saatavilla Debianin nonus-palvelinverkosta, joka Suomesta löytyy osoitteesta http://ftp.fi.debian.org/. OpenSSH on lisäksi mukana Debian 2.2:n virallisen ykkös-CD:n NONUS-versiossa. OpenSSH:n ja SSH Communications Security Oy:n versioiden lisäksi on olemassa muitakin sekä ilmaisia että kaupallisia SSH-palvelin- ja asiakasohjelmistoja. Helsingin yliopiston ATK-osasto on tehnyt suomenkielisen ohjeen SSH:n asennusta ja käyttöä varten. Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Luettele kirjastot linkkauskomennon lopussa, älä alussa. Mitä väliä on objektitiedostojen ja kirjastojen järjestyksellä? Tarkastellaan sellaisen pienen ohjelman linkkausta, jonka ainoa objektitiedosto on ohjelma.o ja joka käyttää matematiikkakirjastoa. Oikea komento on gcc ohjelma.o -lm. Linkkeri lukee ensin tiedoston ohjelma.o ja kirjaa muistiin viittaukset tuntemattomiin symboleihin (matematiikkakirjaston funktioihin). Sitten se lukee kirjaston libm.a, joka sisältää monta objektitiedostoa. Niistä otetaan mukaan ne (ja vain ne), jotka määrittelevät tarpeellisia symboleita. Linkkeri tietää nyt, minne ohjelma.o:n viittaukset osoittavat. Komento gcc -lm ohjelma.o taas käskee linkkerin lukea ensin kirjaston libm.a. Kirjaston mikään osa ei määrittele yhtään tarpeellista symbolia, joten siitä ei oteta mukaan yhtään tiedostoa. Seuraavaksi linkkeri lukee ohjelma.o:n, joka viittaa tuntemattomiin symboleihin. Se kirjaa nämä viittaukset muistiin, mutta koska komentorivillä ei ole enää muuta, viittauksille ei löydy kohdetta. Edellinen kuvaus ei ole aivan rehellinen, mutta auttaa toivottavasti muistamaan, miksi kirjastot luetellaan lopussa, ja arvaamaan, missä järjestyksessä toisiaan käyttävät kirjastot pitää luetella. Jos haluat ymmärtää paremmin, mitä linkkausvaiheessa tapahtuu, lue gcc:n ja ld:n oppaat. Miten asennan ohjelmia? Kannattaa asentaa paketit käyttäen distribuution omaa paketinhallintaa, jos sellainen on. Ja luultavasti on, tosin Slackware on poikkeus (sen "paketinhallinta" on äärimmäisen yksinkertainen muihin verrattuna). Jos haluaa itse kääntää ohjelmia, olisi myös hyvä tietää joitain perusasioita ohjelmoinnista sekä Linuxin toiminnasta. Aloittelijoita ja laiskoja varten on binääripaketit. Ohjelmat asentuvat yleensä oletusarvoisesti /usr/local-hakemistoon, ja /usr/local/lib ei ole normaalisti /etc/ld.so.conf-tiedostossa, jossa määritellään mistä hakemistoista haetaan kirjastoja. Jos siis kääntää kirjastoja itse, pitää muistaa sekä lisätä rivi "/usr/local/lib" tiedostoon /etc/ld.so.conf sekä ajaa # ldconfig -v , joka päivittää tiedot jaetuista kirjastoista ja näyttää samalla, mitkä kirjastot se löytää. Jos (lähes) mikä tahansa configure-skriptiä käyttävä ohjelma ei käänny, tiedostosta config.log saa lisätietoja. Ja jollei ymmärrä sitä, kannattaa loppuosa siitä lähettää uutisryhmään. Ohjelmien käännösohjeet kannattaa myös aina lukea ennen kuin kysyy uutisryhmässä. Jos olet lukenut ne muttet ymmärrä niitä tai niistä ei ole ollut apua, kannattaa kertoa siitä kysyessään. Redhat ja Debian käyttävät omia paketinhallintaohjelmiaan (Redhatin rpm-ohjelmaa käytetään myös joissain muissa levityspaketeissa). Itse käännetyt ohjelmat asentuvat siististi järjestelmään, kun ne kääntää paketinhallintajärjestelmän avulla. Rpm:ää käyttävissä järjestelmissä lähdekoodipaketteja (joiden pääte on yleensä .srpm) voi kääntää komennolla # rpm --rebuild Vaihtoehtoisesti voi asentaa lähdekoodipaketin komennolla # rpm -i ja sitten kääntää sen komennolla # rpm -bb /usr/src/redhat/SPECS/.spec Spec-tiedosto on tekstitiedosto, jota voi myös editoida, jos haluaa muokata käännöstapahtumaa. Lisätietoja: RPM-HOWTO ja kirja "Maximum RPM". Debianin lähdekoodipaketit koostuvat kolmesta (tai joskus kahdesta) tiedostosta: aina mukana ovat .dsc- ja .tar.gz-päätteiset tiedostot, ja useimpiin paketteihin kuuluu myös .diff.gz-tiedosto. Paketin dsc-tiedostossa lukee, mistä muista tiedostoista paketti koostuu. Debian-lähdekoodipaketin voi purkaa ja kääntää missä päin levyä vain tavallisena käyttäjänä; seuraava komento purkaa työhakemistossa olevan paketin omaksi alihakemistokseen: $ dpkg-source -x _.dsc Paketti käännetään siirtymällä syntyneeseen alihakemistoon ja kirjoittamalla pääkäyttäjänä seuraava komento (tosin muitakin tapoja on): # debian/rules binary Tämä luo yhden tai useamman .deb-fileen siihen hakemistoon, jonka alihakemistossa tuo komento tehtiin. Lähdekoodipakettia käsiteltäessä tulee paketin dpkg-dev olla asennettuna. Paketteja voi kääntää myös tavallisena käyttäjänä fakeroot-ohjelman avulla. Tiedosto debian/rules on standardoitu Makefile, joka huolehtii pakettien kasauksesta. Hakemistossa debian/ on muitakin kiinnostavia tiedostoja; niistä kertovat lisää Debian Policy Manual ja Debian Packaging Manual, jotka ovat Debian-paketeissa debian-policy ja packaging-manual. Miten voin ohjata postini muualle? Käytä tiedostoa ~/.forward ja lisää sinne haluamasi osoitteet. Esimerkki 8-1. ~/.forward \omatunnus, muutunnus@firma.fi Tässä posti jää myös paikalliseen palvelimeen. Kenoviiva (\) estää viestin uudelleen lähettämisen. Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen? Eräs tapa on käyttää ohjelmaa sudo, jolla voit antaa tavallisille käyttäjille mahdollisuuden käynnistää ohjelmia pääkäyttäjänä. Komennolla visudo voit määritellä käyttäjät ja komennot. Alla olevassa esimerkissä käyttäjä kvalo saa oikeuden käynnistää käsky /sbin/shutdown. Esimerkki 8-2. /etc/sudoers kvalo ALL=/sbin/shutdown -[hr] now Käyttäjää pystyy silloin esimerkiksi sammuttamaan koneen käskyllä $ sudo shutdown -h now Lisää kertoo sudo(8), visudo(8) ja sudoers(5). Toimiiko tulostimeni Linuxissa? Lue Printing HOWTO ja tarkista Printing HOWTO Support Database. Miten Linuxin kello toimii? Jukka Suomela on kirjoittanut artikkelin Linux ja kello, joka selittää tarkemmin miten Linuxin kello toimii. Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG animaatioita? XAnim on huono vaihtoehto, koska se ei tue täysin MPEG:iä. Suositeltavia vaihtoehtoja ovat joko SMPEG tai MpegTV. Nämä, kuten monet muutkin Linuxin ohjelmat, löytyvät Freshmeatistä. Miten saan skandit toimimaan Sambassa? Lisää Samban asetustiedostoon smb.conf osioon global ao. parametrit, niin skandilliset fileet näkyvät oikein: Esimerkki 8-3. smb.conf valid chars = ö:Ö å:Å ä:Ä character set = iso8859-1 client code page = 850 Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? Red Hatissa homma menee niin, että /etc/rc.d/init.d/xntpd scripti suorittaa ntpdate-komennon parametreilla /usr/sbin/ntpdate -s -b -p 8 -u `cat /etc/ntp/step-tickers` Tuossa /etc/ntp/step-tickers filetsussa kerrotaan ne ntp-palvelimet, jonka kanssa kello halutaan synkata. Esim. ntp1.eunet.fi ntp2.eunet.fi ntp3.eunet.fi Jos ntp1.eunet.fi löytyy verkosta ja sieltä saadaan aika, kello synkataan siihen ja potkaistaan xntpd daemon ylös. ntp2- ja ntp3-palvelimet ovat varalla, jos ntp1:stä ei aikaa saatu. Itse xntpd voidaan kiinteillä yhteyksillä konffata synkkaamaan aikansa netin yli ISP:n aikapalvelimesta laittamalla /etc/ntp.conf tiedostoon server 1.1.1.1 # vaihda oikea ip-osoite ntp1.OMAISP.fi server 2.2.2.2 # vaihda oikea ip-osoite ntp2.OMAISP.fi server 3.3.3.3 # vaihda oikea ip-osoite ntp3.OMAISP.fi Jos ollaan dialup-yhteyden perässä, ei aikaa voida synkata koko aikaa. Tällöin /etc/ntp.conf fileessä laitetaan xntpd-palvellu synkkaamaan aikansa systeemikelloon server 127.127.1.0 # local clock fudge 127.127.1.0 stratum 10 Jos xntpd:n käynnistyksessä tai ntpdate-komennon jälkeen omassa scriptissä (esim. /etc/ppp/ip-up.local) halutaan BIOS:in reaaliaikakello synkattua tarkasti oikeaan aikaan, voidaan tuon perään lisätä komento /sbin/hwclock --systohc --utc Itse kukin käyttäköön oman ISP:nsä tarjoamia NTP-aikapalvelimia. En tidä, montako ja minkä nimisiä kullakin on tarjota. Usein ainakin yksi löytyy nimellä ntp.OMAISP.fi. Varapalvelimina voi käyttää jotain muita kotimaisia julkisia NTP-palvelimia. Muistaakseni nic.funet.fi suostuu jakamaan aikaa ainakin kaikille .fi -maan synkkaajille. Miten saan skandit toimimaan Corel Linuxissa? Valitse ruotsalainen näppäimistö. Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Jos olet saanut sekoittua Linuxin niin että se ei enää käynnisty, niin sinun ei tarvitse asentaa sitä uudelleen. Katso Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? teoksessa Luku 2. Voit käynnistää ja korjata Linuxin monella tavalla. Tässä kappaleessa annetaan vinkkejä miten saat sen tehtyä. Voit käynnistää Linuxin single moodiin [6] seuraavalla tavalla: Lilo-promptissa kirjoita seuraava (olettaen että kirjoittamalla linux saat systeemisi normaalisti käynnistymään) LILO: linux -b Systeemi nousee ylös, eikä aja mitään käynnistys-skriptejä. Liitä juuri partitio kirjoitettavaksi seuraavalla komennolla: # mount -n -o rw,remount / Liitä kaikki muut tarvitsemasi partitiot, esimerkkinä /usr-partitio. # mount /usr Korjaa virheelliset tiedostot kuntoon. Komenna sync varmuuden vuoksi. Irroita (engl. unmount) ylimääräiset partitiot järjestelmästä. # umount /usr Liitä juuripartitio uudestaan lukumoodissa, tämäkin vain varmuuden vuoksi. # mount -n -o ro,remount / Käynnistä kone uudelleen. # shutdown -r now Miten puretaan .tar.gz-paketti? Paketit, joiden pääte on .tar.gz (tai joskus .tgz), ovat pakattu tar- ja gzip-ohjelmilla. Voit tutkia paketteja käskyllä: $ tar -tzvf paketti.tar.gz Paketti puretaan seuraavalla käskyllä: $ tar -xzvf paketti.tar.gz Paketti luodaan käskyllä: $ tar -czvf paketti.tar.gz hakemisto Lisää kertovat tar- ja gzip-komentojen manuaali- ja info-sivut. Miten etsin tiedostoja? Tiedostoja etsitään käskyllä find. Seuraava esimerkki etsii juurihakemistosta alkaen tiedostoa, jonka nimen osana on foo. $ find / -name "*foo*" Find on hyvin monipuolinen ja se pystyy paljon monipuolisempiin hakuihin. Manuaalisivu find(8) ja findin info-sivu kertovat tarkemmin. Linuxissa on myös yleensä asennettuna ohjelma nimeltään locate. Locate on nopeampi kuin find, koska tiedostoja etsitään tietokannasta. Tietokannan päivittämiseen on olemassa käsky updatedb. Locate-käsky on helpompi käyttää kuin find. Tiedostoa, jonka nimen osana on foo, etsitään locatella seuraavasti: $ locate "*foo*" Lisää kertovat manuaalisivut locate(1) ja updatedb(1). Huomaa: Jos käytät merkkejä '?' tai '*', laita ne lainausmerkkeihin. Muuten käyttämäsi shell muuttaa näitä merkkejä. Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Jotta saat asennettua OpenOfficen [7] turvallisesti, kannattaa se asentaa tavallisen käyttäjän oikeuksin. Pääkäyttäjän (root) käyttöä kannattaa välttää. Suorita asennusohjelma tavallisin oikeuksin, esimerkiksi tarkoitusta varten luomaasi käyttäjätunnusta "soffice" käyttäen. Pääkäyttäjän tunnuksella sinun tarvitsee vain luoda mainittu käyttäjä ja kohdehakemisto sekä muuttaa kohdehakemiston oikeudet sopiviksi. Kotihakemistoa tunnus ei tarvitse, siksi vipu "--no-create-home". $ su root Password: # adduser --no-create-home soffice Adding user soffice... Adding new group soffice (1003). Adding new user soffice (1003) with group soffice. Not creating /home/soffice. Enter new UNIX password: Retype new UNIX password: passwd: password updated successfully Changing the user information for soffice Enter the new value, or press return for the default Full Name []: Room Number []: Work Phone []: Home Phone []: Other []: Is the information correct? [y/n] y erasmus:/home/suonpaa# mkdir /opt/soffice erasmus:/home/suonpaa# chown soffice:soffice /opt/soffice/ erasmus:/home/suonpaa# chmod 755 /opt/soffice/ erasmus:/home/suonpaa# exit exit $ su soffice Password: $ /tmp/so-5_2-ga-bin-linux-en.bin /net Valitse kohdehakemistoksi juuri luomasi hakemisto ja asennusohjelman valittaessa ongelmista /home/soffice/.kde -hakemiston kanssa ei kannata välittää, "Ignore" kelpaa erinomaisesti vastaukseksi. Kun asennus on päättynyt, voit asentaa StarOfficen erikseen kullekin käyttäjälle. Ensin sinun on kuitenkin karistettava käyttäjätunnuksen "soffice" pölyt niskastasi: bash-2.03$ exit Käyttäjäkohtaisen asennuksen suoritat setup-ohjelmalla. suonpaa@erasmus:~$ /opt/soffice/program/setup Kysyttäessä, valitsethan asennustavaksi "Standard Workstation Installation", ellei sinulla tosiaan ole liikaa kovalevyjä. Miksi en saa ohjelmaa kääntymään? Jos yrität kääntää ohjelmaa lähdekoodista ja se ei toimi, kannattaa virheilmoitus lukea tarkasti (kuten aina). Yleensä virheet johtuvat kehityspakettien tai kääntäjän puuttumisesta. Tarkista ainakin, että libc6:n ja GCC:n kehityspaketit on asennettu. Voit myös itse selvittää mikä paketti sinulta puuttuu. Jos virheilmoituksessa mainitaan tiedoston tai komennon puuttumisesta, voit käyttää esimerkiksi Debianin pakettien sisältöhakua.(FAQ:in ylläpitäjä etsii vastaavia palveluita muille levityksille, erityisesti RedHatille. Jos tiedät tällaisen, lähetä meiliä.) Sanasto Tässä on Tapio Lehtosen tekemä sanasto, joka on Debianin asennusohjeen suomennoksessa. englanti-suomi ~ aaltoviiva account käyttäjätunnus administrator ylläpitäjä, pääkäyttäjä Advanced Power Management [APM] APM sähkönsäästötoiminnot architecture laitearkkitehtuuri architecture prosessoriarkkitehtuuri archive, zip archive pakattu tiedosto arrow keys nuolinäppäimet auto-probing tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" backup varmuuskopio base system peruskokoonpano BIOS caching BIOS-välimuisti BIOS setup menu BIOS-asetusvalikko bit bitti bootable CD-ROM käynnistys-CD, käynnistysromppu boot alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot device käynnistyslaite boot drive käynnistyslevyasema boot floppies kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot loader alkulatausohjelma boot manager alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot method ?? boot parameters kylmäkäynnistysparametrit boot sector käynnistyssektori broadcast levitysviesti, yleislähetys bug ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug report vikailmoitus byte tavu cache välimuisti CD-ROM "romppu", CD-levy chapter luku character based merkkipohjainen checksum tarkistussumma closed bug suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed hardware suljettu laitteisto cold boot kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle configuration asetukset configuration file asetustiedosto configure muuta asetuksia conflict törmätä (?), olla ristiriidassa corrupt turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui CPU CPU, prosessori crash kaatua (operating system crashed) custom räätälöity daemon demoni, takapiru data aineisto, data, tieto Debian mirror Debian tiedostopalvelin ?? debug jäljittää virheitä, virheen jäljitys default gateway oletusreititin defragment eheyttää defragmenter eheytystoiminto dependency riippuvuus desktop machine työasema device driver laiteajuri device laitenimi (esim. /dev/eth0) dialog box valintaikkuna dialup connection soittoyhteys disk block levylohko disk compression levyn pakkaus disk image levykuva, levyn binäärikuva disk manager ?? mikä tämä on? distribution jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) document kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje domain name verkkoaluenimi double click kaksoisnäpäytys download imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle driver laiteohjain editor teksturi, editori embedded sulautettu enter rivinvaihtonäppäin executable suoritettava ohjelma FAQ Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. filename tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] file system tiedostojärjestelmä firmware kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma flush the cache tyhjennä välimuisti font kirjasinlaji free software vapaa ohjelma freeware ilmaisohjelma full screen ruutunäyttö gateway yhdyskäytävä Gb gigabitti GB gigatavu generic sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" graphical interface näytönohjain ?? graphical user interface graafinen käyttöliittymä group ryhmä hang jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hard disk kiintolevy, "kovalevy" hardware configuration laiteasetukset hardware configuration laitteiston kokoonpano hardware laitteisto, tietokonejärjestelmä header otsikkotieto?? help opastusteksti hostaname konenimi illegal instruction kelvoton konekäsky installation järjestelmä (?) installation profile malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation system asennusohjelmisto install over a network asennus verkosta instruction konekäsky, konekielinen käsky interface rajapinta jumper block siltaaja jumpering siltaus jumper siltaus, jumpperi \ kenoviiva kernel image ytimen binäärikuva kernel ydin laptop "läppäri", kannettava tietokone license käyttöoikeusopimus link liittää, link to kernel = liittää ytimeen MAC hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste mailing list postituslista mainboard emolevy main distribution päälevitysversio manual page manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) massaging "viilailua" master boot record pääkäynnistyslohko Mb megabitti MB megatavu MBR pääkäynnistyslohko media taltio, media (levy, CD, nauha tms.) mirror tiedostopalvelimen kopio MMU Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö modem modeemi mode toimintatila motherboard emolevy mount liittää mount point liitoskohta mouse osoitinlaite, hiiri multiboot monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multicast ryhmälähetys, monilähetys multiple prosessors moniprosessorijärjestelmä multiprocessor monisuoritin multiprosessing moniajo μ myy name server nimipalvelin netmask verkon peitto network address verkon osoite network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network installation verkkoasennus network interface card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) NIC verkkoadapteri, network interface card non proprietary avoin online olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- open bug avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open source software vapaa ohjelma operating system käyttöjärjestelmä package ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) packaging system pakettien hallintajärjestelmä pager sivuttaja paging sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy pane luetteloruutu paragraph kappale parallel port rinnakkaisportti, kirjoitinportti parity pariteetti parity RAM pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa partition levyosio partition osio partition table osiotaulu pathname polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] platform laitealusta plugin valmisosa, lisäosa pointing device osoitinlaite (hiiri yms.) port siirros port siirtää PPP PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista primary ensisijainen printer tulostin probe hardware tutkia laitteistoa procedure menettelytapa processor suoritin process prosessi prompt kehoite proprietary suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) ps/2 mouse ps/2 -hiiri pwd nykyhakemisto RAM disk muistilevy, näennäislevy RAM käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista raw mode, write to disk in bitti bitiltä, kirjoita levylle reboot tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys release julkaista release levitysversio (?) reset alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" # ristikkomerkki ROM lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa root juurihakemisto root partition juuriosio root privileges pääkäyttäjän oikeudet root pääkäyttäjä scanner kuvanlukija, "skanneri" section aliluku, kohta [chapter, subsection] serial mouse sarjahiiri server palvelin(kone) setup menu asetusvalikko set up ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset shadow password varjosalasana shadow RAM varjomuisti shell komentotulkki SMP Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti snapshot tilannevedos source code lähdekoodi space bar välinäppäin space character tyhjämerkki space sanaväli, välilyönti spam roskaposti startup messages käynnistysviestit storage device massamuisti supported hardware tuetut laitteet swap heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] system administrator järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system bus laiteväylä system call järjestelmäkutsu system järjestelmä system käyttöympäristö system requirements laitteistovaatimukset system tietokonelaitteisto tab sarkain @ taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki text editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin this document tämä asennusohje timer ajastin trojan horse troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto umount irroittaa unpack purkaa upgrade päivittää vendor laitetoimittaja, myyjä / vinoviiva, kauttaviiva virtual console virtuaalikonsoli virtual console virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual memory näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virus protection virusten torjunta warm boot 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del web browser Web-selain, seittiselain world wide web seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www www webbi WYSIWYG näköisnäyttö, What You See Is What You Get X Window graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window X Window X [X Window] X11 [X Window] - yhdysmerkki suomi-englanti aaltoviiva ~ aineisto, data, tieto data ajastin timer aliluku, kohta [chapter, subsection] section alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" reset alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot alkulatausohjelma boot loader alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot manager [APM] Advanced Power Management asennusohjelmisto installation system asennus verkosta install over a network asetukset configuration asetustiedosto configuration file asetusvalikko setup menu avoin non proprietary avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open bug BIOS-asetusvalikko BIOS setup menu BIOS-välimuisti BIOS caching bitti bit bitti bitiltä, kirjoita levylle raw mode, write to disk in ?? boot method CPU, prosessori CPU Debian tiedostopalvelin ?? Debian mirror demoni, takapiru daemon eheyttää defragment eheytystoiminto defragmenter emolevy mainboard emolevy motherboard ensisijainen primary Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. FAQ gigabitti Gb gigatavu GB graafinen käyttöliittymä graphical user interface graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste MAC heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] swap ilmaisohjelma freeware imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle download irroittaa umount jakelu, levitysversio, distro, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) distribution julkaista release jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hang juurihakemisto root juuriosio root partition jäljittää virheitä, virheen jäljitys debug järjestelmä (?) installation järjestelmäkutsu system call järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system administrator järjestelmä system kaatua (operating system crashed) crash kaksoisnäpäytys double click kappale paragraph kehoite prompt kelvoton konekäsky illegal instruction kenoviiva \ kiintolevy, "kovalevy" hard disk kirjasinlaji font kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje document komentotulkki shell konekäsky, konekielinen käsky instruction konenimi hostaname kovo, sisäinen ohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma firmware kuvanlukija, "skanneri" scanner kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle cold boot kylmäkäynnistyslevykkeet, käynnistyslevykkeet boot floppies kylmäkäynnistysparametrit boot parameters käynnistys-CD, käynnistysromppu bootable CD-ROM käynnistyslaite boot device käynnistyslevyasema boot drive käynnistyssektori boot sector käynnistysviestit startup messages käyttäjätunnus account käyttöjärjestelmä operating system käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM käyttöoikeusopimus license käyttöympäristö system laiteajuri device driver laitealusta platform laitearkkitehtuuri architecture laiteasetukset hardware configuration laitenimi (esim. /dev/eth0) device laiteohjain driver laitetoimittaja, myyjä vendor laiteväylä system bus laitteiston kokoonpano hardware configuration laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware laitteistovaatimukset system requirements levitysversio (?) release levitysviesti, yleislähetys broadcast levykuva, levyn binäärikuva disk image levylohko disk block levyn pakkaus disk compression levyosio partition liitoskohta mount point liittää, link to kernel = liittää ytimeen link liittää mount luetteloruutu pane luku chapter lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa ROM lähdekoodi source code 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del warm boot "läppäri", kannettava tietokone laptop malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit installation profile manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) manual page massamuisti storage device megabitti Mb megatavu MB Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö MMU menettelytapa procedure merkkipohjainen character based ?? mikä tämä on? disk manager modeemi modem moniajo multiprosessing monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multiboot moniprosessorijärjestelmä multiple prosessors monisuoritin multiprocessor muistilevy, näennäislevy RAM disk muuta asetuksia configure myy μ nimipalvelin name server nuolinäppäimet arrow keys nykyhakemisto pwd näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory näköisnäyttö, What You See Is What You Get WYSIWYG näytönohjain ?? graphical interface ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) package ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug oletusreititin default gateway olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- online opastusteksti help osio partition osiotaulu partition table osoitinlaite, hiiri mouse osoitinlaite (hiiri yms.) pointing device otsikkotieto?? header ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset set up pakattu tiedosto archive, zip archive pakettien hallintajärjestelmä packaging system palvelin(kone) server pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa parity RAM pariteetti parity peruskokoonpano base system polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] pathname postituslista mailing list PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista PPP prosessi process prosessoriarkkitehtuuri architecture ps/2 -hiiri ps/2 mouse purkaa unpack päivittää upgrade pääkäynnistyslohko master boot record pääkäynnistyslohko MBR pääkäyttäjän oikeudet root privileges pääkäyttäjä root päälevitysversio main distribution rajapinta interface riippuvuus dependency rinnakkaisportti, kirjoitinportti parallel port ristikkomerkki # rivinvaihtonäppäin enter "romppu", CD-levy CD-ROM roskaposti spam ruutunäyttö full screen ryhmä group ryhmälähetys, monilähetys multicast räätälöity custom sanaväli, välilyönti space sarjahiiri serial mouse sarkain tab seitti (miksi seitti? eikö web ole verkko? verkossa monta seittiä), webbi, www world wide web siirros port siirtää port siltaaja jumper block siltaus jumpering siltaus, jumpperi jumper sivuttaja pager sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy paging soittoyhteys dialup connection sukulainen, generic NE2100 card = "NE2100 kortin sukulaisia" generic sulautettu embedded suljettu laitteisto closed hardware suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed bug suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) proprietary suoritettava ohjelma executable suoritin processor Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti SMP sähkönsäästötoiminnot APM taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki @ taltio, media (levy, CD, nauha tms.) media tarkistussumma checksum tavu byte tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys reboot teksturi, editori editor teksturi, muokkausohjelma, tekstintoimitin text editor tiedostojärjestelmä file system tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] filename tiedostopalvelimen kopio mirror tietokonelaitteisto system tilannevedos snapshot toimintatila mode troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto trojan horse tuetut laitteet supported hardware tulostin printer turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui corrupt tutkia laitteistoa probe hardware tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" auto-probing tyhjennä välimuisti flush the cache tyhjämerkki space character työasema desktop machine tämä asennusohje this document törmätä (?), olla ristiriidassa conflict valintaikkuna dialog box valmisosa, lisäosa plugin vapaa ohjelma free software vapaa ohjelma open source software varjomuisti shadow RAM varjosalasana shadow password varmuuskopio backup verkkoadapteri, network interface card NIC verkkoaluenimi domain name verkkoasennus network installation verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network interface card verkon osoite network address verkon peitto netmask "viilailua" massaging vikailmoitus bug report vinoviiva, kauttaviiva / virtuaalikonsoli (onko kumpikaan sana suomea?) virtual console virtuaalikonsoli virtual console virtuaalimuisti (onko tällä suomennos?) virtual memory virusten torjunta virus protection välimuisti cache välinäppäin space bar webbi www Web-selain, seittiselain web browser [X Window] X X Window X Window [X Window] X11 ydin kernel yhdyskäytävä gateway yhdysmerkki - ylläpitäjä, pääkäyttäjä administrator ytimen binäärikuva kernel image [1]engl. network support [2]laitetiedostot (eli /dev/ hakemiston tiedostot) ovat Linuxin (ja muiden UNIX-varianttien) ominaisuus, joiden toiminnallisuuden selittäminen vaatisi tarkempaa perehtymistä Linuxin virtuaaliseen tiedostojärjestelmään ja ytimen saloihin. Tähän tarkoitukseen on olemassa kuitenkin omat dokumenttinsa ja koska asiasta ei tarvitse käytön kannalta tietää aivan kaikkea, niin sen selittäminen on jätetty tämän FAQ:n ulkopuolelle. [3]Laitetiedostot sijaitsevat /dev-hakemistossa. Eräs laitetiedosto on /dev/hda5. [4]Käyttäjän UID:n voit selvittää vaikka käskyllä id. [5]Tai mistä tahansa verkosta. [6]Eräänlainen ylläpito tila. [7]Tai myös StarOfficen, joka perustuu OpenOfficeen. Nämä ohjeet pätevät kumpaankin.