Viides kesä Kuolan niemimaalla. Pari kuukautta elämästäni olen seikkaillut näillä samoilla rannoilla. Ne ovat opettaneet minulle perhokalastuksesta uskomattoman paljon. Hymyssä suin luen ja kuuntelen kateellisten kalameisten vähätteleviä kommentteja kuinka typerää on reissata maailmalla kalastamaan helppoja kaloja hyvissä paikoissa; juttuja kuinka "Minä etsin haasteita", "Minä saan kalaa kotimaastakin", "Minä en maksa omaisuuksia helpon kalan kalastamisesta". Sitten kun näille miehille tulee mahdollisuus tällaisessa paikassa käydä, ja huomataankin että piru kun sitä kalaa ei oikein tullutkaan vaikka kaverit vierellä nostelivat huimia saaliita, niin sen jälkeen ollaan melko hiljaista poikaa. Säät olivat varmaan väärät, valmistautuminen meni pieleen, ennakkotiedot olivat huonot ja varasin väärän vavan mukaan; niin juu, sattuuhan näitä meille kaikille. Tosiasiahan on että Kuolan kalastus on sitä ihan samaa kalastusta kuin mitä se on kotimaanlohi- ja taimenjoilla jos niiltä poistettaisiin istarit. Juuri siksi Kuolan kalastus on niin hyvä opettaja suomalaiselle kalamiehelle. Kalaa on paljon mutta sen kalastus on melko vaikeaa. Hyviin saaliisiin päästäksesti joudut todella opettelemaan hommaa ja kalastamaan ajatuksella, mutta kun kaikki palaset loksahtavat kohdalleen sinut palkitaan ruhtinaallisesti.

Heijastuksia

Asumus

Retkieväät

Saalis

Haamu

Kertaus on opintojen äiti, mutta liika saman asian jankkaus ei ole mielekästä eikä vie asiaa eteenpäin. Kun samojen jokivarsien tallaaminen Varzinalla alkoi maistua hieman puulta päätin heittää jäähyväiset Varzinalle ainakin toistaiseksi. Ajatus lähti edellisenä talvena Karibialle suuntautuneella kalareissulla - maailmassa on paljon mielenkiintoisia kalastuskohteita joissa haluaisin käydä, mutta raha ja aika ei riitä moneen reissuun vuodessa. Päätös kypsyi leirillä vietettyjen viikojen aikana ja viimeisenä iltana tunnelma oli haikea. Illallisen jälkeen yhdelläkään asikkaalla ollut enää intoa lähteä joelle. Niinpä pakkasin varusteeni ja suuntasin kalalla aiva yksi, koko tuo mahtava joki oli omassa käytössäni. Voin kalastaa kaikki parhaat paikat koko yön ajan ja kukaan ei ole häiritsemässä. Kävelin Kotipoolin rannalle ja mietiskelin mitä Varzina on suunnitellut minulle tarjoavansa jäähyväisten kunniaksi. Syksy oli jo pitkällä joten hyönteisiä ei kovin runsasti ollut. Muutama pupa lasketteli virran mukana ja satunnainen taimenen tuikki näkyi siellä täällä. Hienoisen istuskelun päätteeksi viritin vavan kuntoon ja sidoin vesiperhospinturin perukkeen päähän. Heitin yhden heiton parhaalle ruokailulinjalle ja taimen hyväksyi tarjouksen. 5-luokan vavalla väsyteltynä tuollainen vauhdikas luonontaimen sai hymyn suupielille ja mukavan taistelun päätteeksi haavissa makasi noin kolmikiloinen ensiluokkainen kala. Kalaa takaisin laskiessa tuli vahva tunne että tähän on hyvä lopettaa. Viimeinen yö Varzinalla, yksi heitto, yksi hieno kala. Hyvästit Varzinalle, toivottavasti palaan vielä jotain päivänä.

Jäähyväiset