Mitenkäs kaikki alkoi ja mitä kaikkea sitä onkaan ehtinyt tapahtua...

Näin Kapakka-Banzain toiminta vakiintui:
(Kiitos Jarkille!)

Kapakka-Banzai vieraissa 2002

Kapakka-Banzain kausi alkoi helmikuun toinen päivä samoissa merkeissä,
mihin edellinen päätettiin eli saunoen ja Valioliigaa seuraten. Uutta kautta suunniteltiin
innolla, ja niinpä illan aikana sinetöitiin mm. kunniajäsen numero kolmosen valinta, sekä
lausuttiin oman lehden, Banzinen syntysanat. Ja jotta lehden teko saataisiin varmasti
käyntiin, valittiinpa lehdelle saman tien päätoimittajakin, joka tosin tuossa vaiheessa oli
asiasta vielä autuaan tietämätön. Kauden avausillanviettoa voikin pitää onnistuneena,
kun aikaan saatiinmuutakin kuin perinteinen sunnuntai-aamun päänsärky.

Pelillisesti kausi saatiin käyntiin helmikuun alussa Talin hallissa, jossa Klubi sai kyytiä
lukemin 1-2. Valitettavasti Kapakka-Banzain kauden riemunhetket Helsingissä olikin
saman tien vietetty, sillä seuraavilla KuPSin vierailuilla pääkaupunkiseudulle Allianssi
pyöritteli itselleen 4-2 voiton, ja Klubi naatiskeli taululle valitettavan perinteiset 4-0
lukemat. Harjoituspeleistä mainittakoon vielä Kuusankosken turnaus, jossa
seurasimme KuPSin ja MyPan mittelöä. Paikkakunnalta jäi erityisesti mieleen jämerät
järjestyspojat, jotka yrittivät pistää banzailaiset kuriin jo heti parkkipaikalla. Onneksi
itse hallilla vastaanotto oli ihan eri maailmasta.

Veikkausliigakauden avaus 28.4. tehtiin tyylillä. Myllykoskelle matkattiin Helsingistä
omalla bussilla yli 20 kannattajan voimin. Tunnelmaa bussissa nostatettiin viime vuoden
kausivideolla ja vuoden 1958 mestaruusmaalilla. Edes kärsitty 2-0 tappio ei latistanut
menoa, vaan kauden odotukset olivat vielä kotimatkallakin korkealla.

Seuraava vieraspeli olikin sitten kotipelimme Vantaalla. Tuon pelin parhaat muistot
jäivät kuitenkin Pienois-Savoksi muuttuneelta Topparin aurinkoiselta terassilta; itse peli
ei paljoa ilonaiheita tarjonnut. Yksi järjestysmies joutui vain poistumaan aina nurkan
taakse ja lähettämään tosi yrmyn kaverinsa tilalle, kun aloitimme ”Mualii, Mualii, …”
-huudot. Lienee ollut ”aito” pääkaupunkiseutulainen, kun pokka ei pitänyt lainkaan.

Paria viikkoa myöhemmin KuPS matkasi Poriin. Maanantaipeliin ei ollut mahdollisuuksia
lähteä, joten tyydyimme seuraamaan 2-2 tasalukemiin päättyneen ottelun Urheilu-
kanavalta Sports Academyssä. Seuraavaan Jazz-peliin syyskuussa karsintasarjassa
saatiin sentään jo kahden miehen edustus paikalle.

Toukokuun lopussa pieni tuskastuminen alkoi jo vallata mieliä, kun pisteitä ei kertynyt
toivottuun tahtiin. Edes Lahden hiihtostadionilla peli ei luistanut. Lahden vierailun koho-
kohtia olivat Hevin komea maali sekä legendaarisen Aulis Rytkösen vierailu katsomos-
samme toisen puoliajan verran. Tuska alkoi muuttua sietämättömäksi kesäkuun
puolenvälin Hämeenlinna vierailulla, jossa kiekkotaidoistaan tunnetummat hämeen-
linnalaiset touruilivat 2-1 voiton umpisurkeasta KuPSista. Oloa ei yhtään helpottanut
kyseenalainen kunnia tutustua paikalliseen yhden hengen faniryhmään.

Heinäkuu käynnistettiin Myllykoskella Suomen Cupin merkeissä. Ottelu päättyi 2-0
tappioon, mutta lohtua toi sentään Myllykosken loistava stadionterassi, josta ottelun
seuraaminenkin onnistuu loistavasti. Ottelun kuluessa ihasteltiin paitsi kaunista kesäsäätä
myös Saku Puhakaisen teatteriesitystä, jolla voisi hyvin pärjätä jossakin Takahikiän
kesäteatterin sivuroolissa. Harvoin näkee ammattimiehen konseptien sekoavan yhtä
totaalisesti. Toki pyrimme häntä kaikin keinoin tässä sekoamisessa tukemaan.

Seuraavana vieraspelinä olikin sitten Kapakka-Banzain kauden päätapahtuma,
eli ottelu Klubia vastaan Finnair-stadionilla 10.7. Tämä näkyikin huolellisena otteluun
valmistautumisena Janoisen Lohen terassilla. Tätä ennen olimme porukalla seuranneet
putkeen 7 vieraspeliä, joista tuloksena oli 1 tasapeli ja 6 tappiota maalierolla 6-17.
Kaikesta huolimatta ennakkoasetelmat olivat lupaavat, kun KuPSin peliesityksissä oli
ollut havaittavissa selvää piristymistä. Edellisissä peleissään kotonaan KuPS oli
pyöritellyt MyPan ja Allianssin varsin vakuuttavilla esityksillä. Ja olihan taustalla
vielä se harjoituskauden avausvoittokin Klubista. Mutta jo pelin alkuhetkistä lähtien
ottelun luonne oli selvä. Klubi liikkui ja jyräsi; savolaiset seisoivat ja katsoivat.
Katsomossakin turhautuminen valtasi alaa. Omien esityksiin raivostuneina vetäisimme
pari kertaa ”Koparit korjaa potin” ja lopulta 4-0 tilanteessa keräsimme banderollitkin
kassiin. Käytöksemme aiheutti vilkkaan keskustelun Banzain vieraskirjassakin,
mutta omiin edelleen uskoen jatkoimme kohti seuraavia koitoksia.

Kesälomat sotkivat heinäkuussa Kapakka-Banzain kuvioitakin sen verran, että seuraa-
vaan vieraspeliin Pietarsaareen pieni mutta äänekäs iskujoukkomme koukkasi Kuopion
kautta. Lomien vuoksi elokuun alun Vaasa -pelikin muistutti enemmän kokoontumisajoja,
kun kapakka-banzailaiset saapuivat paikalle kuka mistäkin suunnasta. 0-0 lukemiin päät-
tynyt peli alkoi sinetöidä karsintasarjapaikkaa, ja apeissa tunnelmissa tehdyn kotimatkan
perusteella Vaasa on Helsingistä yhtä kaukana kuin joku Rovaniemi. Vaasasta voi tosin
mainita Suomen ystävällisimmät järjestysmiehet, jotka portilla perinteisten tylyjen
turvatarkastusten sijasta toivottivat vieraat iloisesti tervetulleiksi.

Vaikka tarkoitus on ollut keskittyä vieraspelimatkojen raportointiin, ei yhtä kotipeliä voi
sivuuttaa. Elokuun 11. päivä nimittäin Kapakka-Banzain 4 henkinen samurai-ryhmä
matkasi (mielen)terveyttään uhmaten Kuopioon Klubi-peliin forzalaisten bussissa.
Matkalta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, ja jälkimainingeissa ensi kesälle
taidettiin saada jo porttikieltokin ko. matkoille. Kun syksyn mittaan on kuitenkin selvää
liennytystä ollut havaittavissa, jätetään tämän matkan tarkempi pureskelu tällä erää väliin.

Elokuun puolessa välissä voitottomien vieraspeliemme putki oli päässyt kasvamaan jo
kymmeneen. Silti Valkeakoskelle matkattiin parin autolastin voimin, joskaan odotukset
eivät olleet kovin korkealla. Ottelu ei tarjonnutkaan pelillisiä hienouksia, eikä kannustus-
kaan ollut kehuttavaa. Silti pelistä muodostui kauden mieleenpainuvin toisen puoliajan
dramaattisten vaiheiden jälkeen. Hakan käytettyä kaikki kolme vaihtoaan loukkaantui
heidän maalivahtinsa Slawuta. 42Wolvesin katsomosta huutama kuitti turhaan vaihtoa
puuhanneelle Hakan huoltajalle sai ottelun erotuomarinkin nauramaan. Tämän jälkeen
veto maalia kohti olisi riittänyt osumaan Slawutan ollessa lähes liikuntakyvytön. KuPSin
hyökkäyksistä ei kuitenkaan ollut tietoakaan ja yllättäen tilanne kääntyikin päinvastai-
seksi Hakan saadessa pilkun. Rovio masensi kuitenkin Vallu Popvichin torjumalla rankin
varmasti. Ottelu eteni aina yliajalle saakka, kunnes vanha KuPSin kasvatti Ylönen me-
netti pallon kohtalokkaasti, ja tilanteen röyhkeästi pelannut Ilja pääsi kuittaamaan
kauden ensimmäisen vierasvoiton. Nyt päästiin katsomossakin kunnon tunnelmaan,
kun koko kauden odotettu voitto saatiin. Valkeakoskelaiset saivat seurata sivusta
ensin villiä voitontanssia katsomossa ja sen jälkeen kahden Banzai-auton saattuetta
Valkeakosken keskustassa.

Voiton huumaamina matka suuntautui kolmea päivää myöhemmin Turkuun Interin vie-
raaksi. Kauden ehkä parhaalla peliesityksellä tuloksena oli kuitenkin vain 0-0 tasapeli.
Ennen pelin alkua stadionin lavalla haastateltiin mm. Pyykölää ja Laukkasen Karia.
Pyykölä luetteli sujuvasti KuPSin avauskokoonpanon, tosin puolustusta ei olisi taidettu
saada kokoon ilman Kapakka-Banzain avustusta. Vieraiden leipiin siirtyneelle Lakulle-
kin annettiin haastattelussa rehdisti kunnon kannustus, mutta Laukkasta tämä ei
näyttänyt kiinnostavan. Ensi kesälle voidaankin sitten miettiä uudenlaiset huudot.

Runkosarja alkoi lähestyä loppuaan, ja Tampereella oli luvassa viimeinen vieraspeli.
KuPS taisteli vielä ylemmän loppusarjan paikasta, mutta oli kentällä tukehtua
mustaan makkaraan TampUn korjatessa pisteet kotiin selvällä 3-0 voitolla. Tappion
tuskaa lievensi sentään hauskat jälkipelit Tampuriinien kanssa. Pikilinnan yläkerran
asukas lienee illan jälkeen nähnyt Banzai-painajaisia.

Runkosarjan päättyessä Jaron yliajalla tekemään voittomaaliin Allianssia vastaan oli
KuPSin ja Kapakka-Banzain kohtalona karsintasarja. Palloliitto oli suuressa viisaudes-
saan tehnyt mahdollisimman kannattajavihamielisen peliohjelman, ja niinpä sarjan ensim-
mäiseen vieraspeliin Poriin saatiin vain kahden miehen iskujoukko. Maalin vierasvoitto
vahvisti uskoa sarjapaikan varmaan pitämiseen. Seuraavaan vieraspeliin Hämeenlinnaan
saatiin taas vähän isompi porukka kasaan, mutta valitettavasti Hämeenlinna otti jo
toistamiseen 2-1 voiton. Jälkipelit pidettiin hämeenlinnalaisten kantapaikassa. Paikalla
olikin urheiluhenkistä porukkaa kun kapakka-banzailaiset spekuloivat kauden kiemu-
roita yhdessä forzalaisten (!) kanssa. Paikallisesta kannattajasta ei sen sijaan ollut
havaintoja.

Kauden viimeiseen vieraspeliin Kotkaan voitiinkin sitten matkata vapautunein mielin,
kun sarjapaikka oli varmistettu. Kentällä nähtiin myös joukko nuoria tulevaisuuden
sankareita, silti kotiin viemisinä oli komea 0-2 voitto. Varsinaiset jälkipelit vietettiin
Helsingissä Sports Academyssä, jossa paikalla oli myös mestaruutta juhlineita klubilaisia
sekä nousua juhlineita jokereita. Paikan turvallisuudesta piti huolen tanakka poliisivartio.
Kapakka-Banzain pöydässä viihtyi myös paluulennolta laskeutunut Jokereiden
toimitusjohtaja. Ja päästiinpä illan aikana ihailemaan mestaruuspystiäkin.
Näin kausi saatiin päätökseen mestaruusjuhlissa, ei kuitenkaan vielä tällä kertaa omissa.

Vuosi 2001     Vuosi 2003