Rauli Somerjoen elämä
Mää itte  Musiikki  Kirjallisuus  Linkit

Rauli "Badding"Somerjoki

Raulin diskografia

Rauli Somerjoen keskeisimmät elämän vaiheet

Vuodet 1947-1967

Suomalaisen rockin/iskelmän ikoni jo eläessään Rauli "Badding" Somerjoki (1947-87) on syntynyt Somerolla 30.8.1947. Musiikista hän innostui jo varhaisvuosinaan ja hänen laulajan uransa alkoi v.64 Somerolaisesta koululaisbandista nimeltä The Five Yes. Yhtyeen ensimmäinen keikka oli 1.7.1965 Ämyrin lavalla Somerolla. Noihin aikoihin hän sai kaveriltaan lempinimeksi "Badding", joka myöhemmin vakiintui hänen "viralliseksi" lisänimekseen. Nimen taustalla oli se, että Raulin aiempi lempinimi oli Putte ja hänen kaverinsa (myös Rauli nimeltään) mielestä se kuulosti pahalta. Toisena syynä oli se, että samalla luokalla oli kaksi samannimistä ja eri lempinimien avulla heidät voitaisiin tunnistaa paremmin. Nimi sinällänsä ei viittaa mihinkään erityiseen pahaan.

Vuonna 1965 Someron tunnetuin "älykkö" eli M. A. Numminen tuli kuuntelemaan Raulin yhtyeen soittoa ja siitä alkoi heidän yhteinen tiensä musiikin saralla. Raulin ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui heinäkuussa 1966 Jyväskylän Kesä- tapahtumassa M. A. Nummisen ja hänen ryhmänsä kanssa. Raulin esittäessä "jenkkaa naisen ulkosynnyttimistä" lavalta katkaistiin valot ja paikalle tilattiin poliisi. Tilaisuus päättyi täydelliseen skandaaliin ja asiaa puitiin vielä pitkään yliopistolla ja lehdistössä. Elokuussa 1966 Rauli sai äänensä ensimäistä kertaa vinyylille. Kappaleen nimi oli "Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä ja se on levyllä M. A. Numminen laulaa jälleen. Kyseisen levyn kappaleiden esittäminen kiellettiin kuitenkin Yleisradiossa, joten kappale ei juuri tuonut lisää mainetta Baddingille. Omassa kotikunnassaan hänestä kuitenkin tuli "julkkis" ja hänestä tehtiin ensimmäinen henkilöhaastattelu paikalliseen lehteen. Jo tuossa lehti haastattelussa hän kertoi, että hänen suuri ihailunsa kohde oli tangosäveltäjä Unto Mononen. Tuo asia sai vahvistuksensa viimeistään hänen jälkipään tuotannossaan. Samaisessa artikkelissa hän kertoi myös, että oli luonteeltaan ujo ja itseensä sulkeutunut, joka rakastaa musiikkia, rahaa ja tietenkin itseään.

Vuodet 1969-1981

Parin vuoden hiljaiselon jälkeen Rauli liittyi v. 68 Suomen Talvisota-nimiseen underground ryhmään. Samaan ryhmään kuului iso joukko nimekkäitä taiteilijoita kuten M .A. Numminen, Markku Into ja Jarkko Laine. Ryhmän kirjallista puolta edusti Into & Laine ja sävelyksistä vastasivat taas vuorostaan Somerjoki & M.A. Ryhmän toiminta ei perustunut musiikkiin vaan mukana oli myös teatteria sekä elokuvaa. Muutamilla keikoilla ryhmän toiminta oli viranomaisten mielestä hieman yliampuvaja he saivat porttikiellon mm. Ouluun. Ryhmän toiminta kesti ainoastaan vuoden verran ja siinä mukana toimiminen ei suoranaisesti Vuonna 1969 ryhmä julkaisi LP:n nimeltä Suomen Talvisota 1939-40 Underground rock. Kyseinen teos jäi ryhmän ainoaksi LP:ksi.

Nykyään levyn on saanut klassikon leiman ja sen ensimmäinen painos liitteellä varustettuna on todella harvinaista tavaraa.Osa LP:n kappaleista äänitettiin Kulttuuritalolla öiseen aikaan Yleisradion vehkeillä. Toiminta tuli kuitenkin ilmi ja LP:n kolme kappalettaan jouduttiin äänittämään oikein rahalla Finnfoxilla. Levyllä oli Raulin säveltämiä kappaleita viisi ja kymmenellä hän toimi itse laulajana.Levyn ehkä tunnetuin kappale on Kekkonen-rock, joka yleisestä luulosta huolimatta ei kuitenkaan ole Raulin esittämä. Itse levy ilmestyi kuitenkin vasta v.1970 puolella ja sen myynti oli aivan minimaalinen. Siitä on myöhemmin otettu monia uusinta julkaisuja ja monet nyky-artisteista ovat saaneet vaikutteita siitä. Tämän julkaisun jälkeen ryhmän toiminta oli tullut tiensä päähän ja Rauli alkoi toteuttamaan omaa uraansa.

Helmikuussa v. 70. Rauli lopultakin julkaisee ensimmäisen oman siglensä Mun sormuksein/Sulamit. Samana vuonna hän lisäksi esiintyi myös ensimmäisessä Ruisrockissa. Tämän jälkeen levytyksiä alkoi syntyä ja häneltä ilmestyi mm. sellainen elämää suurempi kappale kuin Pilvet karkaa, niin minäkin. Tämä laulu ilmestyi vielä singlen b-puolella, mikä osoittaa sen, että kaikki hittikappaleet eivät aina löydä ykköspuolelta

Seuraavana vuonna ilmestyi Raulin ensimmäinen LP Synnyin rokkaamaan jonka myyntimenestys ilmestymishetkellä oli kuitenkin verraten heikko. Kokonaismyyntimäärä jäi n. 300 kappaleeseen Kuten nimikin jo kertoo se sisälsi pääasiassa 50-luvun rokkia suomennettuna. Agentsien ansiosta sen LP:n tunnetuin laulu on nykyään luultavasti Valot Yhä edelleen se herättää suuria tunteita sitä esitettäessä lavatansseissa. Levyn pääsovittajat antoivat levylle hyvän arvosanan ja levy oli hyvä osoitus Raulin monipuolisuudesta.

Tämän LP:n jälkeen seuraava vuosi Raulille musiikillisesti hiljaiseloa. Kyseisenä vuonna häneltä ilmestyi vain yksi single. Keväällä 1973 tapahtui sitten se, mitä kaikki muusikot toivat eli, että oma levy pääsee valtakunnan ykköseksi. Raulin kohdalla Fiilaten ja höyläten teki tämän tempun. Laulu soi kaikkialla ja ykkössija säilyi peräti vuoden loppuun asti. Samalla Raulin keikka suosio lisääntyi myös valtavasti ja alkoi syntyä jopa keikkojen ylitarjontaa. Syntyi todellinen Badding- boomi, joka hieman myöhemmin alkoi jopa karata käsistä. Kaikki paikat missä hän esiintyi oli ääriään myöten täynnä ja porukka oli aivan hullua. Hänestä oli tullut kertaheitolla todellinen mega-julkkis mutta kuuluisuudellakin on veronsa ja ankara keikkatahti hämmensi Raulin täysin.

Samana vuonna ilmestyi kovan suosion ansiosta Raulin ensimmäinen kokoelma nimeltä Muotokuva I. Muotokuva II ilmestyi myöhemmin Vesa-Matti Loirin lauluista. Muotokuva toi taas kerran Raulin monipuolisuuden laulajana. Kyseinen teos oli hyvä läpileikkaus Raulin siihenastisesta urasta. Muotokuvan jälkeen keväällä 1974 ilmestyi Raulilta hänen kolmas pitkäsoittonsa Näin käy rock´n roll. Levy-yhtiö päätti satsata tähän levyyn kunnolla ja levy äänitettiinkin Finnvoxin uusilla kahdeksanraitalaitteilla. Nimestään huolimatta levylle tuli vain kolme varsinaista rokkikappaletta. Levyn ehkä tunnetuimmaksi kappaleeksi nousi Raulin itsensä säveltämä Paratiisi. Nykyään tuolla kappaleella on jo todellinen elämää suurempi merkitys ja se ei luultavasti tule koskaan katoamaan tanssiorkesterien ohjelmistoista. Kyseinen kappale kuuluu Raulin oman tuotannon parhaimmistoon ja se on todella erinomainen osoitus hänen sanoittajakyvyistään. Laulun sanoja voidaan tulkita monella tavalla ja aina siitä voidaan löytää uusia näkökulmia. Muuten levyn arvostelumenestys oli erinomainen ja sai kultalevyn hyvästä myyntimenestyksestään.

Seuraava vuonna häneltä ilmestyi Sydän lämpöä täys. Levy oli edellisiin verrattuna luonteeltaan rauhallisempi ja melodisempi. Ikävä puoli oli se, että levyn myynti jäi vähäiseksi ja samalla kääntyi laskuun myös Raulin ura laulajana. Levyltä löytyi mm. countrykappaleita sekä Helsingin kadulla äänitetty Lollipop Mama.

Seuraavina vuosina Raulin toiminta laulajana hyvin vähäistä ja materiaalikin ilmestyy ainoastaan singleinä. Hän alkoi pikkuhiljaa väsyä koko touhuun ja erilaisista tähteyden paineista johtuen hän melkeinpä katoaa julkisuudesta. Julkisuuteen saapui jopa tietoja siitä, että hän lopettaisi kokonaan laulajan uransa. Ongelmia lisäsivät vielä hänen runsas alkoholinkäyttönsä. Tosin nämä vaikeudet olivat alkaneet jo aikaisempina vuosina.

Vuodet 1982-1986

Raulin seuraavaa pitkäsoittoa saatiin odotella aina vuoteen 1982 saakka jolloin häneltä ilmestyi Agentsien kanssa yhteistyössä tehty Ikkunaprinsessa. Kauan odotettu comebacki oli vihdoin todellisuutta. Levy saa loistavan vastaanoton ja mutta se siitä paistoi kuitenkin lävitse tekemisen kiireellisyys. Kokonaan Raulin tekemiä kappaleita levyllä oli kaksi: Muista hyviä aikoja ja Kukkolaulu. Muuten levy koostui pääasiassa käännöskappaleista. Ikkunaprinsessa lisäksi levyn tunnetuin kappale nykyaikana taitaa olla Mä haluan sut.

Lähes samoihin aikoihin Ikkunaprinsessa levyn kanssa ilmestyi Raulilta myös toinen levy: Rakkaudella Raulilta. Kyseinen levy sisälsi lähinnä vanhempaa tanssimusiikkia. Tälläkin levyllä oli mukana kaksi Raulin omaa sävellystä. Rakkaudella Raulilta levyltä on ehkä eniten elämään jäänyt kappale nimeltä Bussi Somerolle, josta suorastaan tihkuu kotiseutu rakkautta. Edellä mainituilla levyillä Rauli vakiinnutti taas asemansa suomalaisen iskelmä musiikin saralla.

Seuraavan vuoden syksyllä Rauli aloittaa uuden levyn tekemisen yhteistyössä Agentsien kanssa. Levy sai nimekseen Tähdet, tähdet. Kyseisen evergreeni on Raulin omaa käsialaa ja todellinen iskelmämusiikin mestariteos. Rauli itse on kertonut, että kyseinen biisi syntyi spontaanisti ja aidolla tunteella. Tämän seikan jokainen kuulija voi itse todeta laulun sanoja kuunnellessaan. Edellisen lisäksi levylle tuli myös kolme muuta Raulin omaa sävellystä. Levyn kappale valikoima koostui kantrista, rockista ja iskelmästä. Levyn päästöskappaleeksi otettiin elämää suurempi elokuvasävellys nimeltä As Time Goes By. Hyvistä kappaleistaan huolimatta levyn myynti yllättävän vaisuksi, vaikka arvostelu menestyskin oli hyvä.

Samana vuonna ilmestyi Raulilta myös kokoelma LP nimeltään Paratiisi. Kyseessä oli Raulin vanhoja kappaleita sisältävä kokoelma. Tämän jälkeen alkoi Raulin elämässä alkoi jälleen hiljaiselon vaihe. Kiertueet Agentsien kanssa päättyivät ja häntä ei keikoilla nähty liki pariin vuoteen. Muutenkin hänen mieliansa vaihtelivat voimakkaasti syvästä itseluottamuksen puutteesta voimakkaaseen tietoisuuteen omasta asemastaan.

Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi jälleen kokoelma-LP nimeltään Rakkauden kiertokulku. Tämä julkaisu piti sisällään mm. neljä ennen julkaisematonta Raulin kappaletta. Vuoden 1985 marraskuussa ilmestyi Raulin viimeinen pitkä soitto nimeltään Laivat. Levyn nimikappaleeksi löytyi Neuvostoliitossa kovan suosion saanut Parohody. Aikaa myöten tästäkin kappaleesta ontullut todellinen kestosuosikki Suomi-iskelmän taivaalla. Taustaorkesterina tuolla levyllä soitti yhtyä nimeltään The Young Beats eli Agents peitenimellä. Muita levyn hienoja kappaleita on mm. Raulin omaa käsialaa Suon kulkija ja Matti Inkisen käsialaa oleva Hämärän prinsessa. Levy myi melko hyvin ja arvostelijatkin olivat tyytyväisiä.

Keväällä 1986 Rauli teki muutamia keikkoja ja suunnitteli keikkailun aloittamista oman yhtyeen kanssa. Samana vuonna hän alkoi myös suunnitella uutta pitkäsoittoa hän ehti saada ennen kuolemaansa valmiiksi kolmen laulun tulkinnat. Kyseinen LP piti julkaista keväällä 1987. Viimeisen keikkansa hän teki Seinäjoella 28. joulukuuta. Rauli Somerjoki kuoli 14. tammikuuta 1987. Hänen kuolemansa tuli yllätyksenä kaikille hänen ystävilleen. Levy-yhtiö päätti julkaista tekemättä jääneeltä levyltä yhden singlen vielä postuumina. Singlen nimi oli Kaunis maailma.

Vuosien kulumisen hänen suosionsa ei ole kuitenkaan himmentynyt vaan päinvastoin. Hänen kappaleitaan esitetään jatkuvasti radiossa ja tanssiorkestereiden vakiokappaleisiin kuuluu useita hänen ikivihreitä hittejään kuten Paratiisi, Ikkunaprinsessa ja Tähdet, tähdet. Hänen kunniakseen on järjesty myös useita muistokonsertteja ja uusia kokoelmia ilmestyy aina silloin tällöin. Lisäksi hänestä on tehty myös Markku Pölösen ohjaama elokuva nimeltään Badding. Elokuva oli sadunomainen kuvaus Raulin paosta maaseudulle lapsuuden maisemiin. Yleisöltä se sai melko hyvän vastaanoton ja oli pitkän aikaa katsotuin elokuva Suomessa.

Yllä olevan kirjoituksen on kirjoittanut Jyrki Hietanen alla mainittuja lähteitä käyttäen. Osa mielipiteistä ja kommenteista perustuu hänen omaan kokemukseensa Raulin tuotannosta sekä sen esittämisestä.

Käytetyt lähteet: Metsämäki- Miettinen: Badding :Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Jyväskylä 1996.
Metsämäki: Vuosikerta. Julkaistu Kaikki laulut cd-boxin kirjasessa. 1997
Rajala: Rauli Badding Somerjoki. Rare 4/1992
Lehtiartikkelit vuosien varrelta

Pääsivulle

Copyright Jyrki Hietanen 2000