|
Pakkastalvi 2009-10 oli kauhea. Jos talosta oli muutaman päivän pois, lämpö laski asuintiloissa sähköpattereista huolimatta kymmeneen asteeseen.
Jotain oli tehtävä. Vaikka ilmalämpöpumppu ei ole ratkaisu kylmimpiin talvilämpötiloihin, sen pitäisi kuitenkin pitää sisätilan
lämpöä tasaisesti yllä olettamaani pariinkymmeneen pakkasasteeseen ja ennen kaikkea kierrättää korkeiden huoneiden ilmaa. Valitsin
ilmalämpöpumpuksi harkinnan jälkeen "mustan hevosen", Mitsubishin FD25-VABH:n, joka oli viivalla Panasonicin NE9JKE:n kanssa.
Ultimaten pumput pudotin melko pian pois kisasta. Halusin ainakin ensimmäiseksi talon pumpuksi kuitenkin ns. merkkipumpun, josta
en juurikaan etsimällä etsienkään löytänyt tai kuullut pahaa sanaa.
|

Kuva 1. Ilmalämpöpumppu Mitsubishi FD25-VABH, alinna ulkoyksikkö, sitten
sisäyksikkö, seinäteline ja resonanssikumit, jotka osoittautuivat turhiksi ja palautetaan liikkeeseen,
sillä ulkoyksikössä itsessään on paremmat kumit. Pumpun ostin
paimiolaisesta, mielestäni Suomen parhaasta rautakaupasta, Vistan kaupasta, jossa se maksoi 1095 e ja seinäteline
päälle 50 e. (c) Jarkko Korhonen 22.11.2010.

Kuva 2. KUVA PUUTTUU (talon pohjapiirros, pumpun sijainti)
(c) Jarkko Korhonen 7.11.2010.

Kuva 3. Pumpun asensi Vistan kaupan sopimusasennusliike
Alti-Systems Oy, Turku. Asennus lisätöineen, mm.
kuvassa näkyvä toimenpide, jossa vedetään seinän takana
olleesta jakokeskuksesta virtajohtoa ulko- ja sisäyksikölle, maksoi karvan alle 700 e.
(c) Seppo Korhonen 28.11.2009.

Kuva 4. Sisäyksikön kiinnityslevy on asennettu. Hirsiseinään on porattu vajaa 10 cm
läpimitan reikä, josta kulkee sisäyksikön kylmäaineputket, kondenssivesiputki ja virtajohto.
(c) Seppo Korhonen 28.11.2010.

Kuva 5. Sisäyksikön kylmäaineputkiliitos juotettiin kiinni.
(c) Seppo Korhonen 28.11.2010.

Kuva 6. Sisäyksikkö nostetaan paikalleen.
(c) Seppo Korhonen 28.11.2010.

Kuva 7. Ulkoyksikkö nostetaan telineelleen.
(c) Jarkko Korhonen 28.11.2010.

Kuva 8. Ulkoyksikön kytkentä.
(c) Jarkko Korhonen 28.11.2010.

Kuva 9. Sisäyksikkö toiminnassa. Keskellä on i-see-sensori, joka haistelee
ympäristönsä kylmimmän alueen, jolloin pumppu suuntaa puhalluksensa sinne. Kaunistus se ei vanhassa
hirsitalossa ole, mutta koska talo ei kuitenkaan ole museo, on nykytekniikalla kauan harkittu sijansa sopivin paikoin,
perinteistä tinkimättä.
(c) Jarkko Korhonen 29.11.2010.

Kuva 10. Ulkoyksikkö on näennäisesti vinossa, sillä se on asennettu ohjeiden
mukaisesti vatupassisuoraan. Itse talo on kallellaan radalle päin. Ulkoyksikkö on talon luoteiskulmassa melko
suojaisassa paikassa. Sulatusvesi tippuu lähelle sokkelia. Jään kertymistä täytyy tarkkailla. Myöhemmin
on tarkoitus rakentaa tai ostaa pumpulle sääsuojana ja naamiona toimiva säleikkö, joka maalataan talon väriseksi.
(c) Jarkko Korhonen 29.11.2010.
Päivitetty 7.12.2010.