HAJALAN

rautatieasema



Konduktööri Lari Nylundin 30-vuotis-
museojuna Hajalassa


Lauantai 9.6.2007 oli suuri päivä 30-vuotissynttäreitään viettävälle konduktööri Lari Nylundille, joka järjesti juhlien kunniaksi ja rautatieharrastajien iloksi museojunan, jonka yksi lukuisista pysähdypaikoista oli Hajalan rautatieasema. Päivä oli suuri myös Hajalan asemalle.

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 1. Saapuva museojuna asemakonttorin ikkunan läpi. (c) Jarkko Korhonen 9.6.2007.

Kello lähestyy 11:50:tä, mitään ei vielä kuulu eikä näy. Mutta pian, lähes aikataulussaan Dr13-linjadieselveturin murina alkoi kuulua, Salon suunnassa olevaan kaarteeseen suuren kuivurirakennuksen katveesta ilmestyi kulmikasta punavalkoista ranskalaista muotoilua, perässään letka sinisiä pikajunanvaunuja, minulle niitä ainoita oikeita junanvaunuja. Arvokkaan hitaasti jarrutellen "Kymen Huru" lipui Hajalan asemarakennuksen editse museo- ja samalla synttärijuhlajuna perässään (kuva 1).

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 2. Dr13 saapuu Hajalaan museojuna perässään. (c) Mika Rannikko 9.6.2007.

Asemalle oli saapunut runsaslukuinen joukko hajalalaisia vastaanottamaan junaa. Tämä on todiste Hajalan kyläyhdistys ry:n ilmoitustaulun ja sähköpostitiedotuskanavan toimivuudesta! Myös paras mahdollinen suomalainen kesäsää, aurinkoa, +27C, lienee innoittanut vierailijoita saapumaan paikalle. Aseman edustalla oli väkeä aina ruuhkaksi asti (kuvat 2 ja 3).

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 3. Asemalaiturilla oli vilskettä ehkä eniten sitten useisiin vuosikymmeniin. (c) Jarkko Korhonen 9.6.2007.

Osa kyläläisistä ja junalla tulleista vieraista jäi katsastamaan pihapiiriä, osa poikkesi sisälle. Ovet olivat avoinna ihan kirjaimellisesti lämpimänä kesäpäivänä. Sisälläkin oli paikoin tungosta (kuva 4). Junassa matkusti yhteensä n. 130 henkeä ja kyläläisiä oli saapunut paikalle arviolta kolmisenkymmentä.

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 4. Tungosta oli niin ikään aseman sisällä. (c) Seppo Korhonen 9.6.2007.

Museo-juhlajuna kulki yksiraiteisella Rantaradalla muun liikenteen seassa (kuva 5). Tämän vuoksi junan aikataulu oli ehdottoman tiukka ja 12-minuuttinen Hajalan pysähdys alkoi lähetä loppuaan. Piti ehtiä Paimioon kohtaamaan IC2 136 Helsinkiin ja päästämään ohi kiireisemmät IC2 129 ja kalustonsiirtojuna Turkuun. Junahenkilökunta kutsui tiukan asialliseen sävyyn matkalaisia junaan.

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 5. Junan tiukka aikataulu salli vain vajaa varttitunnin pysähdyksen, kohta on lähdön aika. (c) Mika Rannikko 9.6.2007.

N. klo 12:02 matkalaiset allekirjoittanut mukaan lukien olivat kyydissä ja itse päivänsankari Lari Nylund antoi junalle lähtökäskyn. Allekirjoittanut oli saanut kutsun ykkösluokan Cht-hytti-salonkivaunuun, jonka ovelta junan hitaasti kerätessä vauhtia kuva 6 on napattu dieselveturin hurinan ja aromien saattamana.

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 6. Näkymä asemalle ykkösluokan vaunun portailta junan juuri lähdettyä liikkeelle. (c) Jarkko Korhonen 9.6.2007.

Junan Reitti ja aikataulu oli seuraava:


Saapumisaika - lähtöaika
Helsinki 08:00
Kauklahti 08:28 - 08:38
Mankki 08:40 - 08:55
Karjaa 09:58 - 10:10
Ervelä junakohtaus 10:40 - 10:44
Ervelä rautatieasema 10:48 - 11:02
Salo 11:22 - 11:36
Hajala 11:50 - 12:02
Paimio 12:16 - 12:56
Piikkiö 13:09 - 13:20
Turku satama 13:50 - 14:00
Turku 14:10 - 15:10
Paimio 15:40 - 15:48
Salo 16:20 - 16:38
Ervelä (hautakivi) 17:03 - 17:12
Ervelä 17:14 - 17:18
Pohjankuru 17:43 - 18:10
Karjaa 18:19 - 18:20
Mustio 18:36 - 18:46
Kirkniemi 18:53 - 19:23
Selki 20:10 - 20:25
Hyvinkää 21:00

Dr13 saapuu Hajalaan
Kuva 7. Paluumatkallaan Turun satamasta museojuna ei pysähtynyt Hajalassa, koska kukaan ei halunnut poistua kyydistä kesken ikimuistoisen matkanteon. (c) Seppo Korhonen 9.6.2007.

Junan kalusto oli seuraavanlainen välillä Helsinki-Turku, jossa veturi vaihdettiin junan toiseen päähän ja samalla kulkusuunta vaihtui.





Jarkko Korhonen
Turuntie 1106
25240 HAJALA
jarkkoko (at) yahoo.com

Tämä sivusto on omistettu Hajalan rautatieasemalle. Sivuston tarkoituksena on kertoa asemasta, asema-alueesta ja sen historiasta, nykytilasta ja rakennuksen kunnostuksesta asumiskäyttöön johtoajatuksena entisöinti ja vanhan säilyttäminen.