PONit ovat toimeliaita ja älykkäitä koiria, joiden kanssa voi harrastaa kaikenlaista. Indin kanssa olemme käyneet toko-kentillä pennusta asti, välillä on tosin ollut taukoja. Indi vaatii kouluttajalta paljon, koska sen keskittyminen herpaantuu helposti ja se alkaa oman shownsa ja keksii jotain mielenkiintoisempaa tekemistä. Indi kuitenkin oppii helposti eikä pelkää uusia asioita ja parhaimmillaan harjoittelu on sekä koiran että ohjaajan mielestä todella hienoa. Kontakti meillä on yleensä hyvä ja intensiivinen, tosin tästä on välillä myös haittaa. Indi on melko pieni kokoinen, niinpä se esim. maahan mennessään menee puoliksi kyljelleen nähdäkseen vieressä seisovan ohjaajan paremmin. Olemme kokeilleet naksuttimen käyttöä ja alku näyttää ainakin aika lupaavalta, tosin Indi turhautuu välillä aika helposti ja jättää homman kesken keskittyen mielummin vaikka tassujen nuolemiseen tai haukkumiseen...

Myös näyttelyissä Indin kanssa on käyty jonkin verran. Menestys on ollut aika vaihtelevaa, eri tuomarit kun pitävät eri tyyppisistä koirista. Muutama tähtihetki on Indin urallekin jo osunut, mm. Kyröskosken kesän 2000 ROP ja eka serti. 

Agilityä ollaan harrastettu omaksi iloksi ja yhteistyön parantamiseksi ja ollaan tykätty kovasti! Indi ei malta pysyä nahoissaan kun päästään lähelle kenttää. Radalla vauhtia on sopivasti, ohjaaja pysyy jotenkuten vauhdissa mukana. 

Arvokkaimmat saavutukset Indin kanssa ovat vuoden 2004 PON-mestaruuskisojen tokon hihnaluokan voitto ja samana päivänä myös aloittelevien agilitymestaruus. Ja mitä onkaan tulossa, PONit kun vain paranevat vanhetessaan...